Jousiammunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jousiammuntaa.
Osumia maalitauluun.

Jousiammunta on urheilulaji, jossa pyritään ampumaan nuoli jousen avulla maalitauluun. Jousi on myös perinteinen metsästysase ja sitä käytetään siihen edelleen myös Suomessa.

Jousityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmät jousityypit ovat tähtäinjousi ja taljajousi. Taljajousessa on useimmiten tähtäin, joka voi olla suurentava, ja sillä on paljon vakaampi ampua kuin tähtäinjousella. Muita, harvinaisempia jousia ovat vaistojousi ja pitkäjousi, jotka eivät sisällä tarkkaa tähtäintä. Selvästi edellisistä poikkeava jousityyppi on kivääriä muistuttava varsijousi. Jousella voidaan ampua taulu- tai maastoammuntaa. Jousiammunnassa on eri jousityyppien lisäksi myös lukuisia eri kilpailumuotoja ja ikäsarjoja.

Kilpailutyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkona järjestettävien kilpailujen päätyyppi on Kansainvälisen jousiammuntaliiton mukaan nimetty FITA-kierros. FITA:ssa ammutaan neljältä etäisyydeltä tauluun, joka on rajattu kymmeneen sisäkkäiseen ympyrään. Tauluun ammutaan 36 nuolta joka etäisyydeltä, joten kaikkiaan kisassa ammutaan 144 nuolta. Maalitaulun koko vaihtelee ammuttavan matkan mukaan. Miesten ampumat matkat ovat 90, 70, 50 sekä 30 metriä ja naisten 70, 60, 50 sekä 30 metriä. Kahdelta pisimmältä matkalta ammutaan näissä luokissa 122 cm tauluun ja lyhyemmiltä 80 cm tauluun. Junioreille ja senioreille on lisäksi omat matkansa.

Olympialaisissa, MM-kisoissa ja ulko-SM-kisoissa ammutaan ainoastaan yhtä matkaa, joka on 70 metriä. Tällöin taulu on 122 cm halkaisijaltaan. Juniorit ja seniorit ampuvat SM-kisoissa omilta matkoiltaan. 72 nuolen karsintakierroksen perusteella muodostetaan otteluparit. Otteluissa ammutaan 12 nuolta ja ampujista parempi jatkaa seuraavaan otteluun. Otteluja ei välttämättä käydä lainkaan SM-kisoja epävirallisemmissa kisoissa, vaan sijoitukset voidaan päättää suoraan 72 nuolen perusteella. Ainoastaan tähtäinjousella voi kilpailla Olympialaisissa.

Suomessa ilmasto ei mahdollista ympärivuotista ulkoradoilla ampumista, joten noin puolet vuodesta ammutaan sisäradoilla. Sisäammunnan yleisin matka on 18 metriä, jolta ammutaan 40 cm tauluun. Aikuisten sarjoissa käytetään 40 cm taulusta vain 20 cm sisätäplää, jossa on pistemäärät 10–6. Näitä niin sanottuja spotteja on kolme päällekkäin: jokainen nuoli kolmen sarjassa ammutaan eri spottiin. FITA:n sääntömuutoksen johdosta 2008 alkaen tauluihin tulee muutoksia. Tällöin nykymallinen spottitaulu, jossa täplät ovat päällekkäin, poistuu ja tilalle tulee ns. Vegas-spotti, jossa on kolme täplää kolmioastelemassa. Pystyspotti säilyy joukkuekilpailuissa. Sisällä ammuttava kierros on 60 nuolta, jonka jälkeen edetään mahdollisiin otteluihin.

Maastojousiampujilla on omia kisojaan, joissa on eri säännöt ja kilpailuluokat kuin FITA:n alaisissa kisoissa. Myös varsijousiammunnassa käytetään omia sääntöjään.

Harrastuksena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa jousiammuntaa voi harrastaa lähes seitsemässäkymmenessä seurassa. Jousiammunta, kuten useat muutkin harrastukset, vie paljon aikaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Jousiammunta tarjoaa vastapainoa kiireiselle elämänrytmille, sillä siinä on pystyttävä keskittymään tilanteeseen ja kontrolloitava hermoja.

Jousiharrastusta suositellaan aloitettavaksi aikaisintaan kymmenvuotiaana, sillä vasta tuolloin katsotaan ampujalla olevan riittävästi keskittymiskykyä sekä voimaa jousen jännittämiseen. Ensimmäinen kilpailusarja on tarkoitettu 10–12-vuotiaille. Vanhimmat jousiammunnan harrastajat ovat Suomessa yli seitsemänkymmentävuotiaita – vanhin yli 80.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jousiammunta.