Nuoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ammusta. Nuoli on myös tähdistö
Kaksi nuolta taulussa

Nuoli on jousen kanssa käytettävä metsästykseen tai taisteluun tarkoitettu ase, jossa on puikkomainen varsi ja tavallisesti terävä kärki.[1] Yleensä tämä on teräväkärkinen käsi- tai varsijousessa käytettävä ammus.

Nuoleen kuuluu pitkä ja ohut varsi, joka tehtiin aiemmin puusta, bambusta tai ruo’osta ja nykyään usein myös alumiinista tai hiilikuidusta. Nuolivarren pituuden ja jäykkyyden tulee vastata sen aseen ominaisuuksia, jolla se on tarkoitus ampua ja lisäksi aseen käyttäjän ns. vetopituutta sekä nuolen kärjen painoa.

Nuolen etupäähän on kiinnitetty alun perin kivestä tai luusta, nykyään metallista valmistettu nuolenkärki. Nuolenkärkiä on aikojen kuluessa kehitelty hyvin monenlaisia metsästykseen, sodankäyntiin ja urheiluammuntaan.

Nuolen tyvipäässä on yleensä nokki eli erillinen, muovinen kappale, jossa on hahlo jousenjännettä varten. Nokki voidaan tehdä myös erillisenä kappaleena sarvesta tai viilata hahlo suoraan varren puuhun vahvistaen se rihmauksella tai voidaan käyttää sarvisäleestä puisen varren loveen liimalla kiinnitettyä vahviketta.

Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri pitäen sen suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alun perin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa. Varsijousen nuolissa on käytetty aikoinaan myös puu-, nahka- ja pergamenttisulkia.

Käsi- tai varsijousen nuolesta, jossa leikkavan terän sijasta on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimitystä vasama (synonyymit kolkkanuoli ja mukkanuoli). Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjoittelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin turkis jää ehjäksi. Ammuttaessa esimerkiksi oravaa tai lintua korkealle puuhun vasama ei myöskään nauliudu runkoon tai oksiin teräväkärkisen nuolen tavoin. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, samoin kuin haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta tai hirvensarven kruunusta (pyöreästä tyviosasta), nykyään yleensä kumista.

Muita merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana ”nuoli” voi tarkoittaa myös graafista merkkiä, jota käytetään osoittamaan suuntaa tai viittaamaan johonkin. Yksinkertaisimmillaan se on viiva, jonka kärjessä on kolmio, kärki kohti osoitettavaa suuntaa. Monimutkaisempi merkki voi sisältää enemmänkin yksityiskohtia ja olla tunnistettava kuva jousen nuolesta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Internetpalvelu. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone, 2012.