Bridge

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee korttipeliä. Bridgen muista merkityksistä katso Bridge (täsmennyssivu).
Bridgenpelaajia turnauksessa Hannoverissa

Bridge on monimutkainen korttipeli. Vanhin tunnettu sääntökirja on vuodelta 1886, jolloin pelin nimi oli vielä Biritch tai Venäläinen visti. Nykyiset säännöt kirjoitti Harold Stirling Vanderbilt vuonna 1925. Pelin kaikki aiemmat muunnelmat ovat hävinneet, sen lähin säilynyt sukulainen on skruuvi.

Bridge on neljän hengen taktiikkapeli. Pelipöydässä istuu neljä pelaajaa, jotka on nimetty pääilmansuuntien mukaan. Vastakkaisissa ilmansuunnissa istuvat pelaajat muodostavat puolueen, parin. Omasta parista käytetään yleensä nimitystä partneri.

Peli pelataan yhdellä 52 kortin pakalla. Koko pakka jaetaan pelaajille siten, että kullekin tulee 13 korttia. Jako on jaettu kahteen osaan. Ensin on tarjouskierros, jossa parit kilpailevat sitoumuksista ja siitä, kumpi saa määrätä valtin. Korkein sitoumus jää voimaan pelikierroksen ajaksi. Itse pelikierros pelataan tikkipelinä maantunnustuspakolla mutta ilman valtti- tai ylimenopakkoa. Onnistuneesta, kotiin menneestä sitoumuksesta saa pisteitä riippuen sitoumuksen tasosta, epäonnistuneesta pisteitä saavat vastustajat riippuen siitä, miten pahasti sitoumus epäonnistui.

Bridgekilpailuissa pelataan ennalta määrätty määrä kierroksia ja jakoja. Molempien määrä vaihtelee osanottajamäärästä ja kilpailumuodosta riippuen. Jaot on etukäteen sekoitettu ja laitettu brikkoihin. Jokaisen jaon mukana brikassa on pöytäkirja, johon merkitään kierroksella vastakkain olleiden parien kilpailunumerot, loppusitoumus ja lopputulos pisteineen. Sama jako käy kilpailun aikana eri kierroksilla aina eri parien pelattavana. Kilpailu loppuu, kun kierrokset on pelattu loppuun. Kilpabridgen eri muotoja ovat henkilökohtainen(individuaali), parikilpailu ja joukkuekilpailu. Henkilökohtaisessa partneri vaihtuu kilpailun kuluessa. Parikilpailussa sama pari pelaa keskenään kisan loppuun asti. Joukkuekilpailussa kaksi paria muodostaa joukkueen, joka pelaa muita joukkueita vastaan.

Suomessa kansallista kilpabridgeä pelataan yleensä viikonloppuisin turnausmuotoisena. Tavallisesti turnaus muodostuu kolmesta eri kilpailusta, jokainen eri päivänä. Esimerkiksi siten, että perjantaina pelataan henkilökohtainen, lauantaina parikilpailu ja sunnuntaina joukkuekilpailu. Yksittäinen kilpailu kestää useimmiten pelaajien määrästä riippuen vähintään viisi tuntia. Suomen tunnetuin ja pisin bridgeturnaus on Hangon Bridgeviikko.

Tarjouskierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakaja aloittaa tarjoamisen ja vuoro kiertää myötäpäivään. Kukin pelaaja voi vuorollaan joko

  1. tehdä tarjouksen
  2. passata
  3. kahdentaa, jos vastapuoli on tehnyt viimeksi tarjouksen
  4. vastakahdentaa, jos vastapuoli on viimeksi kahdentanut oman puolen sitoumuksen

Tarjous muodostuu tasosta ja maasta. Taso on yhdestä seitsemään; se on trikkien määrä, jonka tarjoaja partnereineen lupaa ottaa (tikit kuudennen jälkeen ovat trikkejä, eli yksi trikki tarkoittaa seitsemää tikkiä kun taas seitsemän trikkiä on kaikki 13 tikkiä). Maa määrittelee valttimaan, jolla pelivaihe pelataan jos tarjous jää voimaan. Myös valtiton peli eli sangi (NT) on mahdollinen. Maiden arvojärjestys matalimmasta korkeimpaan on risti, ruutu, hertta, pata, sangi. Vain yksi tarjous on kerrallaan voimassa. Uusien tarjousten pitää olla edellistä korkeampia. Tarjous on toista korkeampi, jos se on korkeampaa tasoa tai samaa tasoa ja korkeampaa maata.

Tarjouskierros jatkuu, kunnes kolme pelaajaa passaa peräkkäin. Tällöin korkein tarjous jää voimaan ja sen mukaan pelataan. Poikkeuksena alkutilanne, jossa kaikki neljä pelaajaa passaa peräkkäin; jos näin käy, pelivaihetta ei pelata ja kukaan ei saa pisteitä.

Tarjouslaatikot ja sermit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnauksissa ja kilpailuissa käytetään tarjouslaatikoita. Laatikko sisältää tarjouslappuja, joista jokaisessa on yksi bridgen laillinen tarjous. Jokaisella pelaajalla on pöydässä käytössään oma laatikkonsa, joissa kaikissa on samat laput. Kun pelaaja haluaa tehdä tarjouksen, hän ei sano sitä ääneen, vaan nostaa laatikosta pöydälle tarjousta vastaavan lapun. Näin vältetään puhetavalla, kuten äänenpainolla, partnerille annettava kielletty informaatio.

Isoissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa käytetään bridgeen erikseen suunniteltuja sermejä. Sermi laitetaan pöytään kulmasta kulmaan siten, että saman parin pelaajilla ei ole näköyhteyttä keskenään. Kaksi pelaajaa, molemmat eri pareista ovat sermin yhdellä puolella ja heidän partnerinsa toisella. Sermin alareunassa on pöydän keskellä matala ”oviaukko”, josta pelaajat näkevät sermin toisella puolella olevien pelaajien tekemät tarjoukset ja pelivaiheen aikana pelatut kortit. Näin pari ei voi käyttää sanatonta viestintää, kuten eleitä tai ilmeitä. Useinhan nämä viestit ovat tahattomia, mutta silti kiellettyjä.

Pelivaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarjouskierroksen jälkeen seuraa pelivaihe. Korkein tarjous muuttuu nyt loppusitoumukseksi ja siinä määritelty valtti valttimaaksi. Korkeimman tarjouksen tehneeltä puolelta se pelaaja, joka on ensimmäisenä tarjonnut valttimaata, nimetään pelinviejäksi. Hän yrittää saada sitoumuksen kotiin, eli saada vähintään luvatun määrän tikkejä.

Pelivaiheen aloittaa pelinviejän vasemmalla puolella oleva pelaaja pelaamalla haluamansa kortin, tätä kutsutaan lähtökortiksi. Lähtökortin pelaamisen jälkeen pelinviejän partneri, lepääjä, levittää korttinsa kaikkien nähtäväksi. Pelinviejä määrää, minkä kortin lepääjä pelaa vuorollaan mihinkin tikkiin.

Jos pelinviejä saa vähintään sitoumuksessa lupaamansa tikit, hänen puolensa saa pisteitä, muussa tapauksessa vastustaja saa pisteitä jokaisesta pietistä (tikistä, jota pelinviejä jäi alle tarjouksensa). Tiettyä tasoa korkeammat sitoumukset, täyspelit, antavat huomattavasti enemmän pisteitä kuin alemmat. Slammit, joissa toinen puoli lupaa ottaa 12 tai 13 tikkiä, antavat vielä enemmän pisteitä.

Puolustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelivaiheessa toinen pari yrittää estää pelinviejää saamasta ylitikkejä tai sitoumusta kotiin. Tällöin puolustavalla parilla on mahdollisuus antaa merkinantoja toisilleen tikkiin pelatuilla yksittäisillä korteilla. Merkinannon tavoitteena on yleensä saada partneri kiinni ollessaan pelaamaan jotain tiettyä maata tai säilyttämään pito jossain tietyssä maassa.

Lähtökortilla voidaan antaa merkinanto partnerille. Toisaalta lähtökortti voi pyytää partnerilta ensimmäiseen tikkiin merkinantoa pelatun värin pituudesta tai mitä väriä partneri haluaa lähtijän seuraavaksi tai seuraavan kerran kiinni ollessaan pelaavan.

Pelivaiheen merkinannot tulee olla merkittynä konventiokorttiin.

Bridgen pistelasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bridgestä on useita eri pelimuotoja, jotka eroavat toisistaan vain pistelaskun kannalta: robber, chicago, parikilpailu ja joukkuekilpailu. Tässä esiteltävä chicagon pistelasku on yksinkertaisin ja toimii muiden pohjana.

Chicagossa pelataan neljä jakoa jakovuoron kiertäessä. Ensimmäisessä jaossa kaikki ovat vaarattomassa vyöhykkeessä, toisessa ja kolmannessa jakajan vastustajat ovat vaaravyöhykkeessä ja jakaja partnereineen vaarattomassa, ja neljännessä taas kaikki ovat vaaravyöhykkeessä.

Trikillä tarkoitetaan kuuden ylittävää tikkien määrää, esimerkiksi kolme trikkiä hertassa, tai yksinkertaisesti 'kolme herttaa', tarkoittaa yhdeksää tikkiä hertta valttina.

Kotiinmenneestä sitoumuksesta saatavat pisteet (eli pelipisteet):

  • 30 pistettä trikkiä kohti hertta-, pata-, tai valtittomassa pelissä.
  • 20 pistettä trikkiä kohti risti- tai ruutupelissä.
  • 10 pistettä ylimääräistä sangipelin pelaamisesta kotiin.

Jos vastustajat ovat kahdentaneet sitoumuksen, nämä pisteet kaksinkertaistetaan. Jos sitoumus on vielä lisäksi vastakahdennettu, nämä pisteet yhteensä nelinkertaistetaan.

Täyspelibonus:

  • Jos pelipisteet, mahdollinen kahdennus ja vastakahdennus mukaan lukien, ylittävät 100 pistettä, kyseessä on täyspeli, ja sitoumuksen kotiin pelannut puoli saa 300 pistettä ei vaaravyöhykkeessä, tai 500 pistettä vaaravyöhykkeessä.
  • Muussa tapauksessa jakoa kutsutaan osasitoumukseksi, ja sitoumuksen kotiin pelannut puoli saa lohdutukseksi 50 pistettä.

Ylitikeistä saatava bonus:

  • 20 pistettä ylitikkiä kohti risti- tai ruutupelissä
  • 30 pistettä ylitikkiä kohti hertta- tai patapelissä
  • 100 pistettä ylitikkiä kohti, jos sitoumus oli kahdennettu ja sen tarjonnut puoli ei ollut vaarassa
  • 200 pistettä ylitikkiä kohti, jos sitoumus oli kahdennettu ja sen tarjonnut puoli oli vaarassa
  • 200 pistettä ylitikkiä kohti, jos sitoumus oli vastakahdennettu ja sen tarjonnut puoli ei ollut vaarassa
  • 400 pistettä ylitikkiä kohti, jos sitoumus oli vastakahdennettu ja sen tarjonnut puoli oli vaarassa

Slammibonus:

  • 500 pistettä pikkuslammista (12 tikkiä) ei vaarassa
  • 750 pistettä pikkuslammista (12 tikkiä) vaarassa
  • 1000 pistettä isoslammista (13 tikkiä) ei vaarassa
  • 1500 pistettä isoslammista (13 tikkiä) vaarassa

Insulttibonus:

  • 50 pistettä minkä tahansa kahdennetun pelin pelaamisesta kotiin
  • 100 pistettä minkä tahansa vastakahdennetun pelin pelaamisesta kotiin

Ei-kotiinmenneestä pietistä saatava rangaistus eli pietit:

  • Vastustajille 50 pistettä pietiä kohti jos pelin tarjonnut puoli ei ollut vaarassa
  • Vastustajille 100 pistettä pietiä kohti jos pelin tarjonnut puoli oli vaarassa
  • Vastustajille 100 pistettä ensimmäisestä, 200 kahdesta seuraavasta ja 300 lopuista piedeistä, jos sitoumus oli kahdennettu ja sen tarjonnut puoli ei ollut vaarassa
  • Vastustajille 200 ensimmäisestä ja 300 seuraavista piedeistä, jos sitoumus oli kahdennettu ja sen tarjonnut puoli oli vaarassa
  • Vastustajille 200 pistettä ensimmäisestä, 400 kahdesta seuraavasta ja 600 lopuista piedeistä, jos sitoumus oli vastakahdennettu ja sen tarjonnut puoli ei ollut vaarassa
  • Vastustajille 400 ensimmäisestä ja 600 seuraavista piedeistä, jos sitoumus oli vastakahdennettu ja sen tarjonnut puoli oli vaarassa

Esimerkkejä:

  • Sitoumus '1 risti' kotiin 7 tikillä. 20 pelipistettä + 50 osasitoumuksesta = 70 pistettä.
  • Sitoumus '1 sangi' kotiin 9 tikillä, vaaravyöhykkeessä. 40 pelipistettä + 60 ylitikeistä + 50 osasitoumuksesta = 150 pistettä.
  • Sitoumus '3 sangia' kotiin 9 tikillä, vaaravyöhykkeessä. 100 pelipistettä + 500 täyspelistä vaaravyöhykkeessä = 600 pistettä.
  • Sitoumus '2 ristiä' vastakahdennettuna kotiin 9 tikillä vaaravyöhykkeessä. 160 pelipistettä + 100 vastakahdennetun pelin insultti + 500 täyspelistä + 400 ylitikistä = 1160 pistettä.
  • Sitoumus '6 pataa' kotiin 13 tikillä, vaaravyöhykkeessä. 180 pelipistettä + 30 ylitikistä + 500 täyspelistä + 750 slammista = 1460 pistettä.
  • Sitoumus '1 sangi' vastakahdennettuna kotiin 13 tikillä vaaravyöhykkeessä. 120 pelipistettä + 100 vastakahdennetun pelin insultti + 500 täyspelistä + 2400 ylitikeistä = 3120 pistettä.
  • Sitoumus '7 sangia' vastakahdennettuna, 13 pietiä vaaravyöhykkeessä. 400 ensimmäisestä pietistä, ja yhteensä 7200 seuraavista = 7600 pistettä.

Tarjousjärjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin erikoisuutena ovat tarjousjärjestelmät, joissa tarjouksiin sisällytetään ylimääräistä informaatiota. Esimerkiksi tarjouksella 'kaksi ristiä' (jolla luvataan ottaa 8 tikkiä risti valttina) ei välttämättä kerrota omasta rististä yhtään mitään, vaan esimerkiksi kerrotaan partnerille omista vahvoista korteista. Tarjousjärjestelmän tavoitteena on keskustelu partnerin kanssa sen selvittämiseksi, kannattaako oman puolen tarjota täyspeli tai slammi, ja mikä olisi tällaiseen sitoumukseen paras valttimaa. Tarjousjärjestelmään kuulumaton viestintä, salaiset merkit (kiinalaiset merkinannot) ja vastaavat on ehdottomasti kielletty.

Tarjousjärjestelmällä voidaan

  • Löytää ja tarjota täyspeli, jos se näyttää olevan pelattavissa
  • Löytää ja tarjota slammi, jos täyspeli on varma ja slammi näyttää hyvältä
  • Kilpailla vastustajan kanssa osasitoumuksesta, jos täyspeli ei näytä olevan pelattavissa
  • Häiritä vastustajan tarjoussarjaa
  • Uhrata, eli tarjota huono sitoumus, jos siitä menettää vähemmän kuin mitä vastustaja saisi pisteitä täyspelistä.

Kaikki aloittelevan tason pelaajat opettelevat ensiksi Luonnollisen järjestelmän. Järjestelmän suurin etu on sen yksinkertaisuudessa ja siinä, että kaikki pelaajat osaavat sitä, joten sitä voi käyttää myös ennalta tuntemattomien pelaajien kanssa. Luonnollinen järjestelmä vaihtelee hieman maasta riippuen, esimerkiksi Englannissa suosittua, hyvin luonnollisen kaltaista järjestelmää kutsutaan nimellä Acol.

Luonnollinen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnollinen järjestelmä on bridgen yksinkertaisin tarjousjärjestelmä. Kaikki aloittelevan tason pelaajat opettelevat ensiksi Luonnollisen järjestelmän. Järjestelmän suurin etu on sen yksinkertaisuudessa ja siinä, että kaikki pelaajat osaavat sitä, joten sitä voi käyttää myös ennalta tuntemattomien pelaajien kanssa. Luonnollinen järjestelmä vaihtelee hieman maasta riippuen, esimerkiksi Englannissa suosittua, hyvin luonnollisen kaltaista järjestelmää kutsutaan nimellä Acol, ja Yhdysvalloissa vastaavan järjestelmän nimi on American Standard.

Suomessa opetetun luonnollisen järjestelmän pääpiirtet ovat:

  • Avauskelpoisia ovat 11 arvopisteen epätasaiset kädet tai 12 pisteen tasaiset kädet
  • Periaatteessa mikä tahansa neljän kortin väri on tarjouskelpoinen
  • Neljän kortin värit tarjotaan alimmasta korkeimpaan, viiden kortin ja pidemmät värit taas korkeimmasta alimpaan
  • Sangiavaus 1NT on 15–17 pistettä, 2NT taas 21–22 pistettä

Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaväri

Kaksi alinta väriä, risti ja ruutu

Alikuppi tai alivarkaus

Varastaminen pienemmällä valtilla silloin, kun joku toinen pelaaja on jo varastanut samassa tikissä. Alikupilla ei tikkiä voiteta. Alivarkaus voi johtua huolimattomuudesta tai siitä, että pelaajalla on kädessään ainoastaan valtteja, jotka ovat kaikki pienempiä kuin toisen pelaajan pelaama valtti. Joskus alikuppi voidaan tehdä myös taktisessa tarkoituksessa.

Avaaja

Pelaaja, joka tekee ensimmäisen tarjouksen

Arvokorttipiste (ap)

Kuvakorteista annettava piste/pisteet kättä arvioitaessa.
  • Ässä 4 ap
  • Kuningas 3 ap
  • Rouva 2 ap
  • Sotilas 1 ap

Brikka

Korttikotelo, jossa jokaisen neljän pelaajan kortteja varten on taskut

Estotarjous tai Ehkäisy

Tämmöisellä tarjouksella pyritään vaikeuttamaan vastustajien tarjoamista ja optimisitoumuksen löytämistä

Dubbelton tai Dubbeli

Väri, jota pelaajalla on kaksi korttia

Ilmaisukahdennus

Tämä kahdennus kehottaa partneria tarjoamaan jotain vuorollaan

Jakopiste (jp) Käden arvioinnissa valttipelissä laskettava piste värin pituuden mukaan. Sangipelissä jakopisteitä ei lasketa.

  • Renonssi 3 jp
  • Singeli 2 jp
  • Dubbeli 1 jp

Kahdennus

Kun toinen pari tarjoaa sitoumuksen, vastustaja voi omalla vuorollaan kahdentaa sitoumuksen, jolla voi olla useampi merkitys.
  • Kahdentaja epäilee sitoumuksen menevän pietiin
  • Kahdentaja haluaa partnerinsa tekevän jonkin tarjouksen
  • Kahdentaja antaa partnerilleen merkinannon lähtökortin suhteen

Kierrosvaatimus

Tarjous, joka vaatii partneria tarjoamaan siten, että kierrosvaatimuksen tekijällä on mahdollisuus tarjota vielä kerran. Erilaisissa tarjousjärjestelmissä saattaa olla erilaisia kierrosvaatimuksia.

Kiinalainen merkinanto

Yleisnimi bridgen sääntöjen vastaiselle viestinnälle oman partnerin kanssa. Säännöt sallivat viestinnän ainoastaan käyttäen tarjousjärjestelmää. Kiinalaisia merkinantoja voivat olla muun muassa erilaiset ilmeet, eleet tai äänenpainot. Kenties yleisin "merkinanto" on tapa käsitellä kortteja tai tarjouslappuja.
Suurin osa pelissä tapahtuvista "kiinalaisista merkinannoista" on inhimillisen tahattomia. Tällöin merkistä epäillyn pelaajan partnerin pitää pelata, kuten merkkiä ei olisi annettu. Tämä todetaan tarvittaessa kilpailunjohtajan avulla. Sen sijaan vastustaja saa käyttää tätä informaatiota täysin vapaasti hyväkseen. Mitä korkeampi kilpailutaso, sitä tiukemmin tahattomiin merkkeihin suhtaudutaan.
Varsinaisia kiinalaisia merkinantoja, eli partnerin kanssa ennalta sovittuja merkkijärjestelmiä, pidetään millä tasolla tahansa todella törkeinä ja niistä voi seurata jopa elinikäinen kilpailukielto.

Konventiokortti

Konventiokortti on kirjallinen dokumentti, johon pari on merkinnyt käyttämänsä tarjousjärjestelmän ja kaikki siihen liittyvät konventiot. Lisäksi kortissa tulee näkyä kaikki pelivaiheessa puolustuksen käyttämät merkinannot. Konventiokortti on pelatessa vastustajien nähtävissä.

Kotipeli

Loppuun pelattu jako, jossa loppusitoumuksen tarjonnut pari on saanut vähintään tarjoamansa määrän tikkejä.

Kuppi, kuppaaminen tai varkaus

Kun pelaajalla valttipelissä ei ole tikkiin pelattavaa maata, hän voi kupata (voittaa) tikin valtilla.

Lepääjä, puupää, dummy

Pelinviejän partneri, joka ensimmäisen pelatun kortin jälkeen levittää korttinsa maittain eteensä pöydälle kuvapuoli ylöspäin. Hän osallistuu peliin ainoastaan lisäämällä vuorollaan pelinviejän määräämän kortin pelattavaan tikkiin.

Lähtökortti

Pelivaiheen ensimmäiseen tikkiin ensimmäisenä pelattava kortti.

Lähtökorttivihje

Tarjoussarjan aikana esto/väli -tarjouksella, kahdennuksella tai vastakahdennuksella annettu vihje, joka pyytää partneria lähtemään jotain tiettyä väriä. Esimerkiksi välitarjous voi pyytää lähtemään tarjottua väriä.

Osasitoumus

Osasitoumukseksi kutsutaan niin alhaisella tasolla tarjottua peliä ettei se oikeuta täyspelihyvitykseen.
Kahdentamattomassa pelissä seuraavat sitoumukset ovat osasitoumuksia:
  • valttina risti tai ruutu: 7 - 10 tikkiä (enintään 4C tai 4D)
  • valttina hertta tai pata: 7 - 9 tikkiä (enintään 3H tai 3S)
  • valtiton peli (sangi): 7 tai 8 tikkiä (enintään 2NT)
Kahdennetussa pelissä seuraavat sitoumukset ovat osasitoumuksia:
  • valttina risti tai ruutu: 7 tai 8 tikkiä (enintään 2C tai 2D)
  • valttina hertta tai pata: 7 tikkiä (enintään 1H tai 1S)
  • valtiton peli (sangi): 7 tikkiä (enintään 1NT)
Tarjotusta ja pelatusta osasitoumuksesta saa kotipelihyvityksen, joka on 50 pistettä vyöhykkeestä riippumatta. Kotipelihyvityksen lisäksi pelinviejäpuoli saa tietysti myös tikkipisteensä.

Pas

Pelaaja ei tarjoa mitään

Pelinviejä

Pelaajaa, joka pelaa sekä omillaan että partnerinsa korteilla. Pelinviejän partneri levittää omat korttinsa pöydälle kaikkien nähtäväksi, ja pelinviejä määrää, minkä kortin tämä pelaa pöydästä kuhunkin tikkiin.
Pelinviejä määräytyy tarjouskierroksen perusteella: pelinviejäksi tulee se pelaaja korkeimman tarjouksen tehneestä parista, joka on tarjonnut ensimmäisenä tästä parista korkeimman tarjouksen valttimaata. Pelinviejä yrittää 'viedä sitoumuksensa kotiin' eli saada tarjoamansa määrän tikkejä, kun taas pelinviejän vastustajat, puolustajat, yrittävät estää tämän.

Pieti eli alitrikki

Jos pelinviejä ei ole 'saanut sitoumustaan kotiin' eli on saanut vähemmän tikkejä kuin mitä on luvannut, jokainen sitoumuksesta alle jäänyt tikki, pieti, tuottaa pisteitä vastustajalle.
Jos sitoumus on ollut kolme herttaa (eli on luvattu ottaa 9 tikkiä), mutta pelinviejä onkin saanut vain 7 tikkiä, pelissä sanotaan olevan kaksi pietiä.

Piste

Käden arvioinnissa käytetty apuväline. Pisteiden summa muodostuu yhteenlasketuista arvokortti- ja jakopisteistä. Korteissaan olevien pisteiden summan perusteella pelaaja tekee oman tarjouksensa.

Rankaisukahdennus

Kehottaa partneria passaamaan vuorollaan

Renonssi

Väri, jota pelaajalla ei ole yhtään korttia

Sangi (NT)

Valtiton peli

Singelton tai Singeli

Väri, jota pelaajalla on tasan yksi kortti

Sitoumus

Sitoumus tarkoittaa lupausta ottaa omalle puolelle tietty määrä tikkejä. Sitoumuksista kilpaillaan tarjouskierroksella.
Jos sitoumus tulee kotiin, eli sitoumuksen tehnyt puoli saa lupaamansa määrän tikkejä (enemmänkin saa ottaa), sitoumuksen tehnyt puoli saa pisteitä. Erityisen arvokkaita sitoumuksia ovat täyspelit ja slammit, jotka kannattaa pyrkiä tarjoamaan aina kun mahdollista.
Jos sitoumus ei tule kotiin, se menee metsään, ja vastustajat saavat pietipisteitä jokaisesta allejääneestä tikistä.
Sitoumus on bridgen erikoisuus, se onkin kehittynyt pelin piirteistä viimeisenä. Englannin kielessä koko peliä kutsutaan nimellä contract bridge, sitoumusbridge, erotukseksi pelin aiemmista versioista.

Slammi

Tilanne, jossa joku pelaaja ottaa kaikki tikit tai jää korkeintaan yhtä vaille.
Bridgessä slammi tarkoittaa sitoumusta, jossa pelinviejä partnereineen lupaa ottaa joko vähintään 12 tikkiä (pikkuslammi) tai kaikki 13 tikkiä (isoslammi). Slammista saa bonusta normaalin täyspelibonuksen lisäksi:
  • 500 pistettä pikkuslammista vaarattomassa vyöhykkeessä
  • 750 pistettä pikkuslammista vaaravyöhykkeessä
  • 1000 pistettä isoslammista vaarattomassa vyöhykkeessä
  • 1500 pistettä isoslammista vaaravyöhykkeessä

Tarjoussarja

Pelin vaihe, jolloin pelaajat lupaavat tikkejä

Trikki

Jokainen tikki, jonka pelinviejä tekee yli kuuden

Täyspeli

Sitoumus, jossa pelinviejä partnereineen lupaa saada vähintään 100 pelipistettä. Kahdentamattomassa pelissä seuraavat sitoumukset riittävät täyspeliin:
  • valttina risti tai ruutu: 11 tikkiä
  • valttina hertta tai pata: 10 tikkiä
  • valtiton peli (sangi): 9 tikkiä
Tarjotusta ja pelatusta täyspelistä saa täyspelibonuksen, joka on normaalisti 300 pistettä vaarattomassa vyöhykkeessä ja 500 pistettä vaaravyöhykkeessä.
Robber-bridgeä pelataan, kunnes jompikumpi puoli pelaa toisen täyspelinsä. Tällöin he saavat 700 pistettä jos vastustajalla ei ole yhtään täyspeliä, tai 500 pistettä jos vastustajalla on täyspeli.

Täyspelivaatimus

Tarjous, joka vaatii partneria jatkamaan tarjoamista, kunnes täyspeli on tarjottu. Erilaisissa tarjousjärjestelmissä on erilaisia täyspelivaatimuksia.

Vastaaja

Avaajan partneri

Vastakahdennus

Kun vastustaja on kahdentanut, tarjouksen tehnyt pari voi vastakahdentaa, jolla on eri merkityksiä
  • Vastakahdentaja tarkoittaa: Sitoumus menee varmasti kotiin, jäädään tähän
  • Vastakahdentaja tarkoittaa: Tarjoa sinä partneri jotain muuta, mutta parempaa

Vyöhyke

Kun jako on pelattu, sen voittanut pari saa pisteitä sen mukaan, missä vyöhykkeessä loppusitoumuksen tarjonnut pari jaossa oli. Vaihtoehtoja ovat:
  • molemmat parit ovat vaarattomassa
  • toinen pari vaarattomassa ja toinen vaarassa
  • molemmat parit ovat vaaravyöhykkeessä.
Robberissa (kotibridge) pari on seuraavan jaon vaaran vyöhykkeessä pelattuaan kotiin täyspelin. Kilpailuissa vyöhykkeet määritellään etukäteen erillisen jakonumeroihin perustuvan järjestelmän mukaan.
  • Vaaraton vyöhyke antaa voittavalle parille vaaravyöhykettä pienemmät pisteet.
  • Vaaravyöhyke antaa vähintään täyspelin tarjonneelle ja sen kotiin pelanneelle parille vaaratonta vyöhykettä isommat hyvityspisteet. Jos puolustava pari saa mihin tahansa tarjottuun peliin yhden tai useampia pietejä vaaravyöhykkeessä, he saavat enemmän pisteitä kuin vaarattomassa vyöhykkeessä puolustetuista piedeistä.

Välitarjous

Vastustajan avauksen jälkeen tehty tarjous, jolla pyritään joko löytämään oma sitoumus tai ehkäisemään/häiritsemään vastustajien tarjoamista. Välitarjouksella voidaan myös antaa partnerille lähtökorttivihje.

Väri

Pata, hertta, ruutu tai risti

Ylikuppi tai ylivarkaus

Tikin varastaminen isommalla valtilla, kun toinen pelaaja on jo varastanut samassa tikissä. Jos samassa tikissä, on useampi kupannut, suurin valtti voittaa tikin.

Ylitikki

Tikki, jonka pelinviejä tekee lupaamiensa lisäksi

Yläväri

Kaksi ylintä väriä, hertta ja pata

Bridge Internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetistä löytyy useita palvelimia, joilla bridgeä voi pelata internetissä. Vanhin toiminnassa oleva palvelu on OKbridge. Toinen tunnettu palvelu, Bridge Club Live (BCL) on toiminut vuodesta 1994 alkaen. Bridge Base Online (BBO) on maailman suosituin online-bridgekerho.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]