Korttipakka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo pelikorteista. Tapio Rautavaaran esittämästä kappaleesta Korttipakka on oma artikkeli.
52 kortin korttipakka.

Tavallinen, länsimainen korttipakka on pakka, jossa on 52 kartongista tai muovista valmistettua pelikorttia ja lisäksi mahdollisesti Jokeri sekä "lakanoita". Korttipakan kortteja käytetään yleensä erilaisten korttipelien pelaamiseen, mutta myös taikatemppujen tekemiseen ja ennustamiseen.

Kortit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin käytössä on angloamerikkalainen korttipakka, jossa on 52 korttia. Angloamerikkalaisessa korttipakassa on ranskalaiset maat: mustat pata () ja risti () sekä punaiset hertta () ja ruutu (). Jokaisessa maassa on 13 korttia. Maiden kuviot ovat kehittyneet keskiaikaisista aseista: padan kuvio on kehittynyt hilparin kärjestä, hertan kuvio varsijousen kärjestä, ruudun kuvio keihään kärjestä ja ristin kuvio on kehittynyt miekan kahvasta. Euroopassa on useita muita korttipakkoja (mm. saksalainen, sveitsiläinen, italialainen, espanjalainen ja Tarot-kortit), jotka poikkeavat angloamerikkalaisesta pakasta lähinnä eri maiden suhteen.

Jokaiseen korttiin on merkitty sen arvo ja maa, johon se kuuluu. Kortit, joiden numeroarvo on 2 - 10, on merkitty ao. luvulla. Korttia, jonka numeroarvo on 11 kutsutaan nimellä sotilas tai jätkä ja siinä on luvun sijasta kirjain J (engl. Jack), Kn (engl. Knave) tai V (ransk. Valet). Korttia, jonka numeroarvo on 12 kutsutaan nimellä kuningatar tai rouva ja siinä luvun paikalla on Q (Queen, engl.) tai D (Dame, ransk.). Korttia, jonka numeroarvo on 13 kutsutaan nimellä kuningas ja sen luvun tilalla on K (engl. King) tai R (ransk. Roi).[1] Kortteja 11–13 kutsutaan kuvakorteiksi. Ässä on kortti, joka on merkitty A-kirjaimella (engl. Ace, ransk. As).

Näiden 52 kortin lisäksi korttipakassa voi olla jokereita, tavallisesti 2–3, joskus vain yksi, hyvin harvoin useampia kuin kolme. Jokereiden käyttö riippuu pelattavasta pelistä. "Lakana" on joissakin korttipakoissa mukana oleva kortti, jonka kuvapuoli on valkoinen. Sillä voi korvata kadonneen kortin tai sitä voi käyttää ylimääräisenä jokerina. Usein korttipakassa on mukana myös bridgen pistelaskusäännöt.

Koot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

63 x 88 mm pokerikortit

Korttipakkoja on yleensä kahta kokoa: Euroopassa yleisempi on niin sanottu bridge-koko, joka on 58 x 89 (millimetriä, jonka lisäksi on hiukan leveämpi ja matalampi pokerikoko, 63 x 88 mm, joka on suosittu Yhdysvalloissa sekä taikuri- ja pokeripiireissä. On myös olemassa hyvin erikokoisia kortteja: pieniä mini-kokoisia (niin sanottuja pasianssipakkoja) (6,5 cm x 4,5 cm) ja jättikokoisia (11,5 cm x 18 cm).

Erikoispakat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaissa valmistetaan myös erikoiskorttipakkoja, joihin on painettu yleensä tiettyyn aihepiiriin liittyviä kuvia. Yleisimpiä näistä ovat erotiikka-aiheiset kortit. Suomessa suosittuja ovat Turun linna -pelikortit, joiden kuvakortteina on Vaasa-suvun kuninkaita, kuningattaria ja prinssejä. Muihin erikoisaiheisiin kortteihin kuuluvat esimerkiksi kortit, joiden pohjakuvina on käytetty Tuntematon sotilas -elokuvan henkilöhahmoja.

Valmistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä korttipakkojen valmistajia ovat Tactic, United States Playing Card Company, Cartamundi ja Piatnik. USPCC valmistaa Bicycle-, Tally Ho -, Hoyle- ja Bee-pakkoja. Amerikkalaisissa kasinoissa käytetään useimmiten kasinon logolla varustettuja Bee-kortteja. Suomessa pelikortteja valmistaa ainoastaan Nelostuote Oy Porissa tuotemerkillä Tactic, ja myös ne ovat Avainlipputunnuksen saaneita tuotteita.

Pääosin pelikortit tehdään kolmesta kerroskartongista: pintamateriaali + musta liima + pintamateriaali, joka on ns. pelikorttikartonkia. Suomeen tuodaan pelikortteja myös itämailtä (Kiinasta), joiden materiaaliksi ilmoitetaan "home made paper" ja ne eivät kestä pohjolan kuivaa talvi-ilmastoa. Siksi jotkut pelikortit halkeavat sekoitettaessa kahtia. On myös täysmuovisia pelikortteja, joiden materiaali ei ime painoväriä sisäänsä kuten oikea pelikorttikartonki. Ne ovat liukkaita ja helppoja sekoittaa, mutta korttien värinkesto on huomattavasti heikompi kuin pelikorttikartongista valmistetuilla korteilla. Testattaessa eri materiaaleja hankaustestissä, muovikortti oli yli puolet heikompi kuin pelikorttikartongista tehty kortti. Se on myös kartonkikortteja hinnakkaampi vaihtoehto.

Nykyisin on mahdollista myös painattaa omat pelikortit alkaen 288:sta pakasta, ja sitä isommissa määrissä. Mahdollisuuksia on monia, yksi mahdollisuus on käyttää esim. Bridge-kuvia kortin pelipuolella ja laittaa kortin taustaan haluttu kuva-aihe. Toinen mahdollisuus on tehdä kortin molemmin puolin omat kuva-aiheet.

Suomessa pelikortteja on leimaverotettu vuosina 1842–1983. Tällöin ruutuässät piti varustaa veroleimalla.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arkikielen nimityksiä ovat jätkä, akka, kurko, kunkku, kingi tai kalle.
  2. Pieni tietosanakirja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskalainen korttipakka.