Pokeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
David Sklansky pelaamassa pokeria 1979.

Pokeri on nimitys joukolle korttipelejä, jossa pelaajat tavoittelevat pelipanoksista kertyvää yhteispottia. Potin voittaa pelaaja tai pelaajat, joilla on paras korttiyhdistelmä. Korttiyhdistelmien arvojärjestys on määritelty pelin säännöissä (joissakin pelimuodoissa kuten razzissa arvoltaan huonoin pokerikäsi voittaa). Pelimuodosta riippuen osa pelaajan korteista saattaa olla kaikkien pelaajien nähtävissä, toisissa pelimuodoissa osa korteista on pelaajille yhteisiä. Pokerivariaatioista suosituimpia ovat muun muassa Texas hold 'em, seitsemän kortin avopokeri ja Omaha hold 'em. Suomeksi ”pokerilla” tarkoitetaan useimmiten viiden kortin ostopokeria. Suomessa pelataan paljon viiden kortin avopokerin muotoa nimeltä sökö.

Pokerin sanotaan usein olevan korteilla pelattava rahapeli, ei rahalla pelattava korttipeli.[1]

Pokeri on peli, jossa tehdään jatkuvasti sijoituspäätöksiä, joihin liityy riskiä ja siksi se on uhkapeli. Parempia sijoituspäätöksiä tekevät pelaajat voittavat todennäköisemmin, heillä on todennäköisyys puolellaan odotusarvoisesti ja tähän perustuu pokeriammattilaisten ja muun muassa urheiluvedonlyöntiammattilaisten olemassa olo. Esimerkiksi ruletti-, lotto- tai rahapeliautomaattiammattilaisia ei ole olemassa, koska järjestävällä taholla on aina todennäköisyys puolellansa ja näistä peleistä ei voi jäädä odotusarvoisesti voitolle.

Pokerissa riski on vaihtelua, varianssia sijoituspäätösten lopputuloksissa ja se on luonnollinen osa pokeria ja tästä sattuman osuudesta johtuen odotusarvoisesti hyviä sijoituspäätöksiä tekemällä voi hävitä rahaa lyhyellä aikavälillä ja odotusarvoisesti huonoja päätöksiä tekemällä voi voittaa rahaa lyhyellä aikavälillä.[2][3]

Pokerista on tehty myös rahapeliautomaatteihin sovitettuja versiota, jollainen on esimerkiksi Suomessa yleinen RAY Pokeri eri muunnelmineen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pokerin syntyhistoriasta ja pelin nimestä on useita eri versioita. Pokeria edeltävät pelit ovat kehittyneet eri puolilla maailmaa eri aikakausina. Yhteistä kaikissa versiossa on pelitapa. Pelaajat lyövät vetoa oman pokerikätensä paremmuuden puolesta.

Erään version mukaan sana pokeri juontaa juurensa ranskankielisestä sanasta poque. Poque on ranskalainen korttipeli, jonka olemukseen kuuluu bluffaaminen ja panosten korottaminen. Poque on historian kirjoissa ensimmäinen korttipeli, jossa käytettiin kaikkia neljää maata (hertta, pata, ruutu ja risti).

Kiinalaisten väitetään keksineet pokerin jo runsaat tuhat vuotta sitten, vaikka tuolloin pelikortteja ei vielä tunnettu. Kiinalainen pokerin esi-isä on kuitenkin mainittu hallitsija Mu Tsungin kirjoituksissa vuonna 969 eaa. Ilmeisesti peliä pelattiin tuolloin dominoilla, jotka olivat hyvin suosittu ajanviete muinaisessa Kiinassa.

Myös taikurien hokema silmänkääntöloitsu "hokkus pokkus" on mainittu yhtenä pokeri-sanan syntylähteistä.

Tämän hetken suosituimman pokerin pelimuodon texas hold 'emin juuret juontavat 1920-luvulle Texasiin. Pelin nimi on mukaelma sen aikaisesta suositusta hold'em darling -korttipelistä.lähde?

Miten pokeria pelataan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelimerkkejä ja pelikortit

Erilaisia pokeripelimuotoja on monia. Yhteistä näille on panostuskierrokset. Useimmissa pokerimuodoissa asetetaan panoksia jo ennen kuin kortit on jaettu. Näitä panoksia voivat joutua asettamaan joko kaikki pelaajat tai vain osa pelaajista. Näitä panoksia kutsutaan ”pimeiksi”. Toisaalta englanninkielinen ilmaisu forced bets eli pakkopanokset kuvaa paremmin näitä panostuksia. Riippuen pelimuodosta näitä kutsutaan anteiksi, blindeiksi tai bring-ineiksi. Kasinoilla käytetään myös sekä alkupanoksia että sokkopanoksia samassa pelissä. Tällöin alkupanos on verrattain pieni verrattuna sokkopanoksiin, esimerkiksi euron kun pieni sokkopanos on 10 euroa.

Yleensä pokeripeleissä jakajan vuoro kiertää. Tällöin kukaan ei saa etua siitä, miten on sijoittunut suhteessa jakajaan. Kasinoilla yleensä käytetään nappia (button) kertomaan jakajan paikan; vaikka kasinoilla on jakaja talon puolesta hän aloittaa jakamisen joka kierros eri kohdasta. Jakajan nappi siis kiertää samalla tavalla kuin jakovuoro kotipeleissä.

Pokeripelit sisältävät yleensä useamman kuin yhden korotuskierroksen. Peli etenee yleensä niin, että pelaaja saa kortteja vähitellen ja näiden välissä on panostuskierros. Lopulta kun kaikki pelimuodon edellyttämät kortit on jaettu, katsotaan kenellä on paras käsi. Paras käsi voittaa peruspeleissä koko potin. Jos jossakin vaiheessa peliä pelaaja panostaa, mutta kukaan ei halua maksaa hänen pottiin panostamaansa määrää voittaa kyseinen pelaaja potin. Tämä mahdollistaa bluffin.

Potti ja panostustavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pokeripeleissä potiksi kutsutaan pelaajien pelin aikana maksamia panoksia. Esimerkiksi, jos pelataan tulitikuilla ja pelaajat ovat maksaneet tai panostaneet yhteensä 10 tulitikkua, voidaan sanoa, että potissa on 10 tikkua.

Pokeripeleissä on kolme yleisesti käytettyä panostus- ja korotustapaa: kiinteä (fixed limit), potin kokoon rajoitettu (pot limit) ja rajoittamaton (no limit). Näiden lisäksi tunnetaan myös split- ja spread-limit. Kiinteät panostukset (pokerislangissa betsaaminen ja lyöminen) kerrotaan aina pöytään tullessa, ja useimmiten käytössä on kaksi panostusmäärää. Esimerkiksi texas hold 'emissä kahdella ensimmäisellä panostuskierroksella voidaan käyttää euron panostusta (jokainen pelaaja voi panostaa tai korottaa vain euron verran) ja lopuilla kierroksilla kahden euron panostusta. Kun käytetään tällaista panostustapaa, se ilmaistaan esimerkiksi Texas hold'em FL 1/2. Potin kokoon perustuvassa tavassa (pot limit, sököringeissä usein käytetty termi on "potti nokkiin") pelaaja voi vuorollaan panostaa joko ennakkoon ilmoitetulla minimipanostuksella tai korkeintaan sillä määrällä mikä ennen panostusta potissa on. Maksimipanostus siis kasvaa sitä mukaa kuin pelaajat panostavat ja korottavat. Kun pokeria pelataan ilman panostuskattoa, voi kuka tahansa pelaaja omalla vuorollaan panostaa pottiin minipanostuksen ja oman pöydässä olevan varallisuuden ("all in") välillä minkä summan verran tahansa. Mikäli kuitenkin jonkun panostettua toinen pelaaja haluaa korottaa, tulee hänen yleensä korottaa vähintään edellisen panostuksen verran tai vähintään loput omasta pöydässä olevasta varallisuudestaan ("all in") mikäli hänellä ei ole varallisuutta täyden korotuksen vertaa. Toisinsanoen aina voi panostaa lopun varallisuutensa, vaikka sitä olisi vähemmän kuin nimellinen minimipanostus.

Käsien arvojärjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: Liite:Pokerikädet.
Korkein mahdollinen herttavärisuora

Pokeripeleissä voitetaan parhaalla viiden kortin yhdistelmällä.[4]

  1. Neljä Jokeria (mahdollista vain jokeripokerissa). Neljä jokeria ja mikä tahansa muu irrallinen kortti.
  2. Reeti tai ässävärisuora, korkein mahdollinen värisuora (esimerkiksi A♥ K♥ Q♥ J♥ 10♥)
  3. Viitoset (mahdollista vain jokeripokerissa), kolmanneksi korkein käsi. Neljä samaa ja saman arvoinen jokeri. (esimerkiksi 6♣ 6♦ 6♥ 6♠ jokeri joka on 6)
  4. Värisuora, suora sekä väri (esimerkiksi Q♦ J♦ 10♦ 9♦ 8♦, ässä voi olla joko 1 tai 14)
  5. Neloset, neljä samaa numeroa (esimerkiksi 6♣ 6♦ 6♥ 6♠ 9♥)
  6. Täyskäsi, pari ja kolmoset (esimerkiksi 8♣ 8♦ 8♠ K♥ K♠)
  7. Väri, kaikki samaa maata (esimerkiksi K♠ J♠ 8♠ 4♠ 3♠)
  8. Suora, kortit numerojärjestyksessä (esimerkiksi 5♦ 4♥ 3♠ 2♦ A♦, ässä voi olla joko 1 tai 14)
  9. Kolmoset, kolme samaa numeroa (esimerkiksi 7♣ 7♥ 7♠ K♦ 2♠)
  10. Kaksi paria (esimerkiksi A♣ A♦ 8♥ 8♠ Q♠)
  11. Pari, kaksi samaa numeroa (esimerkiksi 9♥ 9♠ A♣ J♠ 4♥)

Ässä (A) ja Kuningas (K) on paras mahdollinen hai.

Pokerissa maat ovat lähes poikkeuksetta samanarvoisia, ja useimmiten tilanteissa joissa kahdella tai useammalla pelaajalla on samanarvoinen käsi, jaetaan potti voittajien kesken ellei maille ole sovittu ennen peliä arvojärjestystä. Joillain alueilla tunnetun herttareetin paremmuus muihin kuningasvärisuoriin on vain alueellinen sääntömuunnos, eikä virallinen sääntö.

Jos pelissä ei esiinny mitään voittokättä, pelin voittaa pelaaja, jolla on

Hai, korkein kortti (esimerkiksi A♦ 10♦ 9♠ 5♣ 4♣)

Pienin mahdollinen käsi on seiskahai, koska 1 on ässä, 2-6 olisi suora ja useampi jotain pienempää olisi vähintään pari.

Näiden lisäksi Suomessa suositussa sökössä on neljän suora ja neljän väri, jotka sijoittuvat parin ja kahden parin väliin. Neljän väri on neljän suoraa arvokkaampi.

Suorasta on joissain yhteyksissä käytetty nimitystä sarja.[5]

Väristä käytetään joskus myös nimitystä valtti.

Verkkopokeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pokerin pelaamisen suosio kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Kasvuun ovat vaikuttaneet suurten pokeriturnausten esittäminen televisiossa ympäri maailman, Internetissä toimivien pelihuoneiden voimakkaat markkinointipanostukset ja näiden seurauksena Internetissä pelattavan pokerin eli verkkopokerin suosion räjähtäminen 2000-luvulla.[6]

Aiemmin pokeria pelattiin rahasta lähinnä kasinoiden pokerihuoneissa, joten ihmisten mahdollisuudet osallistua peleihin olivat nykyistä merkittävästi rajoitetumpia.

Useat internetpokerihuoneet voivat toimia yhteisessä verkossa siten, että eri pokerihuoneiden pelaajat kohtaavat samoissa pelipöydissä ja turnauksissa. Yksittäisten pokerihuoneiden sanotaan tällöin olevan verkon skinejä. Verkkopokeriverkkoja ovat muiden muassa Entraction, Microgaming ja Ongame. Esimerkiksi Ahvenanmaalla toimivan PAF:n verkkopokeri järjestetään Ongamen verkossa.

Maailman suurimpia pokerihuoneita ovat PokerStars, Full Tilt Poker, Party Poker ja Everest Poker.[7] [8]

Verkkopokerihuoneet järjestävät usein satelliittiturnauksia, joiden voittoina on isojen kasinoilla järjestettävien liveturnauksien turnausmaksuja (joskus korvataan myös matka- ja yöpymiskulut). Internetin satelliittiturnausten kautta on viime vuosina tullut useita suurturnausvoittajia kuten esimerkiksi World Series of Pokerin pääturnauksen voittaneet Chris Moneymaker ja Greg Raymer.

Monet nykypelaajista tulevatkin tunnetuksi jo verkkopelaajina ja osa Internetin isojen panosten menestyneistä käteispelien pelaajista ei pelaa ollenkaan kasinoilla tai liveturnauksissa. Läpimurtonsa verkkopokerin pelaajina tehneitä, sittemmin televisioiduissa pokeriohjelmissa esiintyneitä ovat muun muassa yhdysvaltalainen Brian Townsend (pelaa nimimerkeillä sbrugby ja aba20) ja norjalainen Johnny Lodden (bad_ip).

Internetin ansiosta pokerin harrastajat ovat voineet verkottua löyhiksi yhteisöiksi, jotka kokoontuvat verkkofoorumeissa keskustelemaan harrastuksestaan ja jakamaan tietoa.

Tammikuussa 2010 sekä Veikkaus Oy että RAY saivat luvan aloittaa verkkopelien pyörittämisen.[9] RAY avasi verkkopokerisivuston 29. marraskuuta 2010.[10]

Pokeriturnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa pokeriturnauksista noudattaa seuraavanlaista kaavaa: osallistuvat pelaajat maksavat turnausmaksun, josta pieni osa menee järjestäjälle ja loput palkintosummaan. Jokaiselle pelaajalle jaetaan aluksi yhtä monta pelimerkkiä, ja pelaajat jaetaan tämän jälkeen eri pöytiin, jossa he pyrkivät pelaamalla voittamaan vastustajan merkit itselleen. Jos menettää kaikki pelimerkkinsä, putoaa turnauksesta (ellei ole kyseessä ns rebuy-turnaus jossa saa ostaa tietyn ajan sisällä lisää merkkejä). Turnaus jatkuu niin kauan kunnes yhdellä pelaajalla on kaikki merkit, turnaukset kestävätkin yleensä useamman päivän.

Pokerin maailmanmestaruuskisana pidetään kerran vuodessa järjestettävää World Series of Poker -pääturnausta. Se järjestetään Las Vegasissa. Kesällä 2006 WSOP:n pääturnauksen ykköspalkinto oli ennätysmäiset 12 miljoonaa dollaria ja sen voitti yhdysvaltalainen Jamie Gold. Pokerin kasvaneesta suosiosta kertoo se, että vuonna 2006 osallistujia oli lähes sama määrä kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä. Vuonna 2004 turnaukseen osallistui 2 500 pelaaja ja vuonna 2005 6 500 pelaajaa. Pääturnaukseen pääsee mukaan 10 000 dollarin sisäänostolla tai voittamalla osallistumisoikeus jostakin ns. satelliittiturnauksesta. Vuoteen 2013 mennessä kaksi suomalaista, Ville Wahlbeck (voitti vuoden 2009 10 000 dollarin World Championship Mixed Events 8 turnauksen)[11] ja Jani Vilmunen (voitti vuoden 2009 WSOPE 5 ,000+250 dollarin Pot Limit Omahan)[12] ovat voittaneet WSOP rannekkeen, eli yksittäisen WSOP turnauksen. Eniten rannekkeita on yhdysvaltalaisella Phil Hellmuthilla. Hänellä on vuoteen 2013 mennessä kertynyt rannekkeita 13 kappaletta.

World Poker Tour on suosittu televisioitu pokeriturnausten sarja. Sarjan 100. jakso oli vuoden 2007 WPT Championships - finaali.

Suomen suurimmat pokeriturnaukset Helsinki Freezeout ja Midnight Sun järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen Casino Helsingissä puolen vuoden välein, ensin mainittu joulu-tammikuussa ja jälkimmäinen keskikesällä. Turnaukset houkuttelevat paikalle myös suuren joukon ulkomaisia osanottajia. Esimerkiksi joulukuussa 2005 Helsinki Freezeoutin pääturnauksen voittaja sai 99 300 euroa.

Pokeripelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aki Pyysing & Marko Erola: Pokerin käsikirja: Pokeri on korteilla pelattava rahapeli 2006-02-21. Suomen Kuvalehti. Viitattu 5. huhtikuuta 2007.
  2. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/835ad001-914c-4209-9545-c5f06a3ff8f4
  3. http://www.city.fi/blogit/2706/elaman+odotusarvo+granlund+ja+pakkoruotsi/124232
  4. Texas Hold'Em pokerin säännöt aloittelijoille Pokerikerho.com. Viitattu 2. helmikuuta 2007.
  5. MMM-Korttipelikirja, Otava 1962, s.9
  6. Sirén, Juhani: Elämän valttikortit City-lehti. 9/2007. Viitattu 5.10.2010.
  7. Top 10 Rooms by Player Volume PokerListings.com. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
  8. http://www.pokerscout.com/
  9. RAY sai luvan nettipokeriin hs.fi. 4.2.2010. Helsingin Sanomat, a Sanoma company. Viitattu 4.2.2010.
  10. Helsingin Sanomat: RAY avasi kotimaisen nettipokerin
  11. http://pokerdb.thehendonmob.com/event.php?a=r&n=35063
  12. [http://pokerdb.thehendonmob.com/event.php?a=r&n=36165

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pyysing, Aki & Erola, Marko: Pokerin käsikirja. Helsinki: Like, 2005 (4. painos 2007). ISBN 952-471-652-6.
  • Harrington, Dan & Robertie, Bill: Holdem pokeri: pelaa kuin ammattilainen I,II ja III. Suom. Niemi, Marko. Helsinki: readme.fi, 2006.
  • Sklansky, David: Holdem pokeri. (Hold’em poker, 1. laitos 1976.) Suomentanut Mika Siimes. Helsinki: Nemo, 2006. ISBN 952-5613-00-3.
  • Arnold, Peter: Poker: Texas Hold'em - Omaha - sökö. Suom. Niemi, Marko. Helsinki: readme.fi, 2006.
  • Miller, Ed & Sklansky, David & Malmuth, Mason: Holdem-pokeri: pelaa pienillä panoksilla ja voita erikoispelillä. Helsinki: readme.fi, 2006.
  • Sklansky, David: Pokerin käsikirja: Teoria ja käytäntö. (The theory of poker, 2004.) Kääntäjä: Juhana Korhonen. Pokeriklassikot. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-109-6.

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi on kirjoitettu huomattava määrä pokerikirjoja, jotka käsittelevät pokeria yleisellä tasolla tai tiettyä pokerivarianttia. Myös tietyn pokerivariantin pelaamisesta tietyllä panoskatolla on kirjoitettu. Ohessa lueteltu suositelluimpia ja pokeriyhteisössä arvostetuimpia kirjoja:

  • Brunson, Doyle, 1979 & 2004, Super system 1 & 2.
  • Carson, Gary, 2001, The Complete Book of Hold'Em Poker, Lyle Stuart, New York.
  • Harrington, Dan & Robertie, Bill: Harrington on Hold'em: Expert Strategy For No-Limit Tournaments Volume I: Strategic play. Two plus two publishing, 2005.
  • Harrington, Dan & Robertie, Bill: Harrington on Hold'em: Expert Strategy For No-Limit Tournaments Volume II: The Endgame. Two plus two publishing, 2005.
  • Jones, Lee, 2000, Winning Low Limit Hold'Em, ConJelCo, Pittsburgh.
  • Miller, Ed & Sklansky, David & Malmuth, Mason: Small Stakes Holdem: Winning big with expert play. Two plus two publishing, 2005.
  • Sklansky, David, 2005, The Theory of Poker, 4. edition.
  • Sklansky, David & Malmuth, Mason, 2002, 7 Card Stud for advanced players, 4. ed.
  • Sklansky, David & Malmuth, Mason, 2005, Hold'em poker for advanced players, 3. ed.

Mike Caron kirjoittama Caro's book of tells ei varsinaisesti ole pokerikirja, vaan se opettaa pelaajia havainnoimaan vastustajien tellejä eli havainnoimaan vastustajan käytöksestä, mitä kortteja vastustajalla mahdollisesti on.

Lehtiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]