Sökö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa pokeripeliä. Sökö on myös Espoon kaupunginosan Soukan ruotsinkielinen nimi.

Sökö on Suomen kansallispokeripeli. Peli on muunnelma viiden kortin avopokerista. Sököstä käytetään myös nimitystä Sousem sekä Canadian tai Scandinavian stud.

Sökön olennainen osa on panostaminen, joka vaikuttaa pelivalintoihin merkittävästi. Koska kortteja ei vaihdeta, pelaaminen ilman panosta on yksinkertaisesti onnenpeliä, jossa parhaat kortit saanut voittaa. Panoksen oikea-aikaisella nostamisella tai pelistä oikealla hetkellä luopumisella voi taitava pelaaja vaikuttaa menestykseensä ratkaisevasti.

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säännöistä on eri versioita, säännöt ovat yleensä pääosin seuraavat:

  • Peli pelataan 52 kortin pakalla (ei siis jokereita), pelaajia voi olla 10, koska pelissä ei vaihdeta kortteja.
  • Pelin korttiyhdistelmien, käsien, arvot ovat lähes samat kuin pokerissa. Erona ovat neljän suora, neljän väri sekä viitoset, jota ei voi jokerin puuttumisen vuoksi muodostaa. Käsien arvot pienimmästä suurimpaan ovat:
Hai eli korkein kortti. Tällöin kädestä ei voi muodostaa parempaa yhdistelmää vaan arvoksi jää suurimman kädessä olevan kortin arvo. Pienin hai on seiskahai ja suurin ässähai. Jos useilla pelaajilla on samanarvoinen kortti, silloin määrää väri bridge-arvojärjestyksessä pata, hertta, ruutu ja risti[1].
Pari eli kaksi samansuuruista korttia.
Neljän suora eli neljä perättäistä numeroa. Ässä voi olla 1 tai 14, mutta suora ei voi mennä kulman ympäri eli esimerkiksi 12,13,A,2.
Neljän väri eli neljä samaa maata olevaa korttia. Neljän värisuora katsotaan "neljän väriksi"
Kaksi paria eli kaksi keskenään samansuuruista korttiparia. Parit ovat erisuuruiset, muulloin olisi kyseessä neloset.
Kolmoset eli kolme samansuuruista korttia.
Suora eli viisi kooltaan perättäistä korttia maasta välittämättä.
Väri eli viisi samaa maata olevaa korttia.
Täysikäsi eli kolme keskenään samansuuruista korttia ja kaksi keskenään samansuuruista korttia.
Neloset eli neljä keskenään samansuuruista korttia.
Värisuora eli viisi samaa maata olevaa kooltaan peräkkäistä korttia.
  • Jakovuoro kiertää myötäpäivään, jakajasta edellinen pelaaja voi halutessaan nostaa pakan eli ottaa pakan päältä erilleen pinon kortteja, jotka pannaan pakan alimmaisiksi. Nostettava ja pakkaan jätettävä määrä on vähintään kaksi korttia. Hyvän tavan mukaan jakaja laittaa pakan noston jälkeen pöydälle, ettei pakan alta jakaminen ole mahdollista.
  • Kukin pelaaja, joka haluaa osallistua kierrokselle, asettaa panoksensa pelipöydälle. Panokset pannaan yhteen kasaan, pottiin. Vain panoksensa asettaneille jaetaan, joten tämä mahdollistaa kierrokselta pois jäämisen. Yhteensä kullekin pelaajalle jaetaan pelin kuluessa viisi korttia.
  • Kullekin osallistuvalle pelaajalle jaetaan yksi kortti selkäpuoli ylöspäin ja sen jälkeen yksi kortti arvopuoli ylöspäin. Kortit jaetaan yksitellen yksi kortti kullekin pelaajalle vuorollaan, kuten pokerissakin. Pelaaja saa katsoa ensimmäisen kortin halutessaan, mutta voi osallistua peliin loppuun saakka katsomatta sitä.
  • Kun kullakin pelaajalla on yksi muilta pelaajilta piilossa oleva kortti ja yksi näkyvillä oleva kortti, aloitetaan panoksen nostaminen. Se, kenellä on suurin kortti (ässä on suurin) näkyvillä, puhuu (toimii) eli halutessaan lyö panoksen, jolloin hän laittaa korotuksen verran pottiin. Ellei hän halua lyödä panosta, hän sanoo sökö, jolloin vuoro siirtyy hänen vasemmalla puolellaan istuvalle pelaajalle korttien suuruudesta riippumatta. Jos useammalla pelaajalla on näkyvillä samansuuruinen kortti, vanhin eli jakajasta ensimmäinen näistä korteista aloittaa.
  • Mikäli kukaan ei lyö, jakaja jakaa kaikille uuden kortin arvopuoli ylöspäin, jolloin se, kenen näkyvillä olevien korttien käsi on paras, aloittaa puheen. Viimeisen kortin voi jakaa pihinä arvopuoli alaspäin, jolloin pelaaja voi pitää jännitystään yllä paljastamalla kortin - yleensä toisen kortin takaa - vähitellen itselleen. Tämä kortti on kuitenkin laitettava pöydälle arvopuoli ylöspäin ennen pelin jatkumista.
  • Jos joku lyö, hän asettaa lyönnin verran rahaa pottiin. Lyöjästä seuraava joko maksaa lyönnin eli katsoo, korottaa vielä lisää eli nokittaa ja maksaa uuden korotetun summan tai luopuu pelistä. Luopuessaan eli kääntäessään kupit pelaaja kääntää kaikki korttinsa pöydälle selkäpuoli ylöspäin ja sanoo luopuvansa pelistä, piilossa ollutta korttia ei saa paljastaa kenellekään vielä jatkavalle pelaajalle. Jos joku on ensimmäisen pelaajan jälkeen korottanut panosta, kiertää vuoro edelleen niin kauan, kunnes kaikki peliä jatkavat ovat maksaneet saman summan.
  • Näin jatketaan, kunnes kaikki kortit on jaettu ja kaikki pelissä vielä mukana olevat ovat maksaneet saman summan. Jos jonkun pelaajan rahat loppuvat kesken, voidaan potti jakaa. Tällöin potti jaetaan siten, että se kasa, johon pelaajan rahat riittävät, erotetaan lopuista rahoista eli sivupotista. Tällöin rahattoman all-in-pelaajan mahdollisesti voittaessa hän saa omien rahojensa mukaisen potin ja sivupotista pelanneista paras saa yli menneen osan.
  • Jaon voittaa lopulta se, jolla joko on parhaat kortit tai se, joka on saanut muut pelaajat luopumaan. Mikäli pelaaja voittaa saamalla muut luopumaan, ei hänen tarvitse näyttää piilossa ollutta korttiaan. Tämä mahdollistaa bluffaamisen eli vastustajien saamisen uskomaan todellista parempiin kortteihin.
  • Korotuksen yläraja sovitaan ajanvietepeleissä yleensä etukäteen, mutta toistuvien kilpailevien korotusten määrää ei ole rajoitettu, jolloin potin ylärajaakaan ei ole. Jos korotuksen yläraja on pieni potissa oleviin rahoihin nähden voi se estää bluffaamalla saatavan voiton, koska korottajan pelin voi katsoa pienellä lisämenetyksellä. Toisaalta potissa mukana olevien pelaajien jaon alussa käytettävissä olevien rahamäärien ollessa hyvin suuret voi rahakas pelaaja suurilla korotuksillaan ylärajan ollessa korkealla pakottaa muut luopumaan riskin ollessa liian suuri.

Vaihtoehtoisia sääntöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäisellä panostuskierroksella pelaajalla, jolla on suurin kortti, on pakkolyönti eli pakko asettaa vähintään minimipanos. Muut kierrokset voidaan sököttää ympäri.
  • Jos joku ei ole vuorollaan korottanut panosta hän ei voi - vuoron mahdollisesti uusien korotusten vuoksi samalla kierroksella tullessa uudelleen kohdalle - enää korottaa panosta. Luopumalla kerran korotusoikeudestaan menettää sen koko kierroksen ajaksi. Panosta korottaneet voivat jatkaa korottamista niin kauan, kunnes kaikki pelaajat ovat maksaneet saman summan.
  • Pihinäkortti on aito piilokortti. Tällöin se jaetaan kaikille nurinpäin, pelaajat "pihistävät" vilkaistakseen sen yksityisesti ja sen jälkeen käydään panostuskierros (tilanteessa, jossa on kaikilla pelaajilla 3 korttia auki, 2 korttia piilossa), jonka jälkeen pihinäkortti käännetään ympäri. Viimeinen panostuskierros käydään tämän jälkeen tilanteessa, jossa kaikilla pelaajilla on auki 4 korttia, ml. vasta aukaistu pihinäkortti ja piilossa alkuperäinen piilokortti. Tämä merkitsee yhtä panostuskierrosta lisää yllä esitettyyn muunnelmaan nähden.
    • Kuten edellä, mutta pelaaja saa valita, avaako alkuperäisen piilokorttinsa vai pihinäkortin ennen viimeistä panostusta.
  • 4 kortin värisuora on korkeampi kuin 4 kortin väri, mutta alempi kuin muut ylemmät kädet listalla.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sökön käsien todennäköisyydet ovat samat kuin tavallisessa pokerissa, paitsi että 4 väri ja 4 suora ovat mukana. Perinteisesti sökössä kaksi paria voittaa 4 värin ja 4 suoran, vaikka todennäköisyyksien mukaan ne ovat kahta paria parempia. [2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kantokorpi, Otso: Johdatus baarisököön: Lisänä tikki ja uusi peli, sökötikki. Helsinki: Like: Rosebud, 2008. ISBN 978-952-01-0277-7.

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]