Turun linna
Sivulta puuttuu | Turun linna | |
|---|---|
 Turun linnan vanhempi osa ja läntinen torni satamasta katsottuna. |
|
| Osoite | Linnankatu 80 |
| Sijainti | Turku |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Keskiaikainen valtakunnanlinna |
| Valmistumisvuosi | vanhimmat osat 1200-luvulta |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Haltija | Turun kaupunki |
| Korkeus | Korkeimman kohdan (läntisen tornin) korkeus 38 metriä |
| Bruttoala | 17 400 m² |
| Tilavuus | 66 000 m³ |
 |
|
Turun linna on eräs huomattavimmista Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Sillä on ollut ajoittain suuri merkitys Ruotsin ja Pohjoismaiden historiassa. Linna sijaitsee Turussa Aurajoen suulla. Ruotsin kruunu rakennutti paikalle alun perin linnoitetun leirin todennäköisesti 1200-luvun jälkipuoliskolla, sen jälkeen kun eteläinen Suomi oli liitetty osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Linnaa laajennettiin useaan otteeseen keskiajalla ja myöhemmin renessanssiajalla 1500-luvulla[1].
Euroopassa tapahtuneiden sodankäynnin muutosten takia keskiaikaiset linnat menettivät merkitystään uuden ajan alussa. Turun linnaa käytettiin 1500-luvun lopun jälkeen lähinnä vankilana ja varastona. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.
Nykyään Turun linna luetaan Suomen tärkeimpien rakennushistoriallisten muistomerkkien joukkoon, ja Museovirasto on määritellyt sen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1] Se on myös yksi Turun merkittävimmistä nähtävyyksistä. Vuonna 2006 linna oli Varsinais-Suomen viidenneksi suosituin matkailukohde 133 401 vierailijallaan.[2] Linnan tiloissa toimii Turun museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo. Lisäksi linnan kappeli on suosittu häiden pitopaikka, ja linnan renessanssisaleja voi vuokrata juhlakäyttöön. Esilinnan kahvilaravintolassa järjestetään muun muassa keskiaikaisia rahvaanpitoja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keskiaika
| Turun kaupungin historiallinen museo | |
|---|---|
 Turun kaupungin historiallinen museo sijaitsee Turun linnan esilinnassa |
|
| Perustettu | 1800-luvun loppu |
| Sijainti | Turku |
| Vierailijoita vuodessa | noin 130 000 vuosittain |
| Johtaja | vs. museotoimenjohtaja Olli Immonen |
| Kotisivut | Turun linnan kotisivu |
Turun linnan rakennustöiden aloittaminen tapahtui samalla ajanjaksolla, kun Etelä-Suomi liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin kruunun oli rakennettava linnoja valtakunnan itäisen osan eli Etelä-Suomen ja siihen yhdistetyn Länsi-Karjalan puolustamiseksi sekä hallinnon järjestämiseksi. Turun linnan ohella aloitettiin myös Viipurin, Hämeenlinnan ja Raaseporin sekä myöhemmin Olavinlinnan rakentaminen. Aurajoen suulle alettiin rakentaa mahdollisesti jo 1250-luvulta lähtien Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja kruunun sotilaiden käyttöön tarkoitettua linnoitettua leiriä eli kastellia.[3] Linnan vanhin rahalöytö on 1250-luvulta, ja rakennushistorioitsija Iikka Kronqvistin mukaan rakentamisessa on käytetty samaa tekniikkaa kuin 1200-luvun puolimaissa syntyneessä Nyköpingshusissa.
Keskiajan sodankäynnissä vahvasti varustetuilla linnoilla oli keskeinen rooli, ja myös Turun linnaa alettiin rakentaa puolustussyistä aluksi saarelle. Sijainti oli hyvä, koska linnan piirittäminen oli vaikeaa ja linnasta käsin kyettiin valvomaan Aurajoen laivaliikennettä sekä ylläpitämään meriyhteyksiä Ruotsiin. Turun linnan erityisenä tehtävänä oli lisäksi suojata tuomiokirkon ympäristössä sijainnutta Turun keskiaikaista kaupunkia. Linnan ensisijainen tehtävä oli kuitenkin verojen keruu Suomesta samoin kuin itse kerättyjen verojen ohella myös ensin Hämeen linnaan kerättyjen ja sieltä Turkuun Hämeen Härkätietä myöten siirrettyjen verojen turvallinen säilytys sekä niiden laivaaminen Ruotsiin. Samoin tärkeä oli vankien säilytys, mikä tehtävä linnalla säilyi pitkään.
Rakennushistorialliset ja arkeologiset tutkimukset viittaavat siihen, että Turun linnaa olisi alkuvaiheessa rakennettu Gotlannista saatujen esikuvien mukaan. Tosin Gardberg tuo esiin myös Baltian linnat leirikastellin mahdollisina esikuvana, Kronqvist taas viittaa Nyköpingshusiin. Rakennusmateriaalina käytettiin harmaakiveä ja myöhemmin tiiltä. Yksityiskohdissa saatettiin käyttää lisäksi Gotlannista tuotua kalkkikiveä.
Turun linnaa laajennettiin 1300- ja 1400-luvuilla useassa eri rakennusvaiheessa, erityisesti 1400-luvun loppupuolella valtionhoitaja Sten Sture vanhemman kaudella. Sten Sture vanhemman aikana tehtiin linnassa suuria muutostöitä. Linnaa korotettiin ja muun muassa uusi kirkkosali valmistui. Nykyään se tunnetaan Sturenkirkkona.[1]
Linnan vanhin keskiaikainen osa eli päälinna on suorakaiteen muotoinen, ja sen läntisessä sekä itäisessä päädyssä on vankka nelikulmainen torni. Päälinnan pitkinä sivuina ovat neljän kerroksen korkuiset siipirakennukset. Päälinnan piha on suljettu, ja keskiajalla sen keskellä sijaitsi välimuuri, joka jakoi linnan keskieurooppalaisten esikuvien mukaisesti ylempään palatsiosaan ja alempaan osaan. 1400-luvulla alettiin päälinnan ulkopuolelle rakentaa lisäksi esilinnaksi kutsuttua varustusta.
Turun linna oli muiden keskiaikaisten linnojen tavoin sotilaalliseen käyttöön tarkoitettu rakennus, ja linnassa palveli linnanpäällikön tai Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan alaisuudessa varuskunta. Sen ohella linna oli keskiajalla myös tärkeä hallinnollinen keskus, ja esimerkiksi Ruotsin kuninkaat majoittuivat Turun linnaan oleskellessaan Suomessa. Ajoittain, esimerkiksi linnanpäällikkö Matias Kettilmundinpojan kaudella 1300-luvulla, linnassa vietettiin myös hovielämää.
Turun linna joutui erityisesti myöhäiskeskiajalla Kalmarin unionin aikana useasti valtakunnan sisäisten poliittisten kiistojen näyttämöksi. Linnan historian tiettävästi pisin piiritys tapahtui vuosina 1364–1365, jolloin saksalainen ruhtinas Albrekt Mecklenburgilainen valtasi joukkoineen linnan Ruotsin kuninkaalle Maunu Eerikinpojalle uskollisilta joukoilta yli kahdeksan kuukauden mittaisen piirityksen jälkeen.
[muokkaa] Renessanssiaika
Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista vuonna 1523 ja perusti valtakuntaan perintökuninkuuden. Kustaa Vaasa myös vieraili Turun linnassa useasti, ja hänen määräyksestään aloitettiin linnassa laajamittaiset korjaus- ja laajennustyöt. 1500-luvun kuluessa esimerkiksi keskiaikaisen päälinnan ulkopuolelle rakennettu esilinna sai nykyisen muotonsa. Esilinna on nykyasussaan neliömäinen rakennusryhmä, jonka pohjoisnurkassa on viisikulmainen, eteläisessä siivessä kuusikulmainen ja itäisen sivustan keskikohdalla nelikulmainen torni. Lisäksi esilinnan itäisessä kulmauksessa sijaitsee pyöreä tykkitorni. Sodankäynnissä uuden ajan alussa tapahtuneiden muutosten seurauksena keskiaikaiset linnat alkoivat menettää merkitystään, ja maankohoaminen oli liittänyt linnan mantereeseen.[4] Myös Turun linnan puolustus siirrettiin vähitellen keskiaikaisen päälinnan ulkopuolelle esilinnaan ja maavallituksille.
Koska päälinna oli menettänyt aiemman merkityksensä sodankäynnin kannalta, se voitiin Kustaa Vaasan hallituskaudella muuttaa renessanssityyliseksi asuinpalatsiksi saksalaisten, espanjalaisten ja puolalaisten esikuvien mukaan. Muutostöiden aikana päälinnaan rakennettiin esimerkiksi kokonaan uusi ylin kerros. Vastaavanlaisia uudistuksia toteutettiin 1500-luvulla myös useissa muissa valtakunnan tärkeimmissä linnoissa, kuten esimerkiksi Kalmarin linnassa.
Kustaa Vaasan poika Juhana-herttua, myöhempi Ruotsin kuningas Juhana III, asui Turun linnassa 1556–1563. Kustaa Vaasa oli nimittänyt Juhanan Suomen herttuaksi 1556. Juhanan muutettua asumaan Turun linnaan keskiaikainen puolustukseen tarkoitettu linna muuttui renessanssipalatsiksi ja vallanpitäjien edustajien asuinpaikaksi.
Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki Suomessa vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa, joka myös muutti lyhyeksi aikaa (joulukuu 1562 - elokuu 1563) Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana Juhana-herttuan hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli gobeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomessa ei ollut nähty tätä ennen. Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, joista suurin osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia, ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia. Keskiaikaisen kuninkaansalin holvit muutettiin renessanssityyppiseksi tasakatoksi. Salista tuli henkivartijoiden tupa ja hoville rakennettiin uusi kerros.[4]
Kustaa Vaasan jälkeen kuninkaaksi noussut Eerik XIV kuitenkin ajautui avoimeen konfliktiin oman veljensä Suomen herttuan Juhanan kanssa. Konfliktin kärjistyttyä Eerik XIV:n joukot piirittivät Turun linnan 1563 ja ottivat herttuaparin vangiksi. Tähän päättyi samalla Juhana-herttuan renessanssihovi Turussa.
Turun linnan käskyhaltijaksi nimitettiin 1580 Julius Gyllenhielm, joka oli Juhanan ja hänen herttuakautensa aikaisen rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären poika.
[muokkaa] Linnan myöhemmät vaiheet
1500-luvun jälkeen Turun linna alkoi asteittain rappeutua. Erityisen tuhoisa oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin vierailun yhteydessä vuonna 1614 syttynyt tulipalo, joka tuhosi erityisesti päälinnaa pahoin. 1600-luvulla esilinnaa käytettiin Turun ja Porin läänin maaherrojen virka-asuntona, ja myös Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe asui linnassa oleskellessaan Turussa. 1600-luvun jälkeen Turun linnaa käytettiin kuitenkin lähinnä varastona ja lääninvankilana. Linnassa sijaitsi esimerkiksi kruunun viljamakasiini ja viinanpolttimo. 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa Turun linnassa toimi lisäksi Ruotsin armeijan asevarasto ja myöhemmin kuninkaallisen Ruotsin saaristolaivaston kasarmi. Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle 1809 linnassa toimi myös venäläinen kasarmi. Tuolloin linnanpiha oli jaettu kahtia: toinen puoli kasarmin käyttöön ja toinen vankilan.
Linna toimi 1800-luvulla pääasiassa vankilana. Luhistumisriskin vuoksi rapistuneen rakennuksen kosteuden turmelemia välipohjia purettiin pois.[4]
Turun kaupungin museona linna on toiminut 1800-luvun lopulta lähtien.[1] Linnassa ja sen ympäristössä on sittemmin tehty rakennushistoriallisia ja arkeologisia tutkimuksia. Linnasta tuli vähitellen yleisölle läheisempi julkinen tila ja kansallisesti tunnustettu muistomerkki.[4]
Toisen maailmansodan aikana linna sai vauriota ilmapommituksissa, varsinkin kesällä 1941 jatkosodan alussa. Sodan päätyttyä tehtiin laajoja korjaus- ja restaurointitöitä Erik Bryggmanin johdolla. Tutkimuksista puolestaan vastasi samaan aikaan valtionarkeologi Carl Jakob Cardberg. Linna avattiin kunnostettuna 1961.[4] Nykyisin Turun linnassa toimii Turun Museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo.
[muokkaa] Galleria
-
Satamasta nähtynä.
-
Linna vuonna 1724.
-
Linna vuonna 1889.
-
Linna vuonna 1900.
-
Linna vuoden 1941 pommitusten jälkeen.
-
Linna vuonna 1991.
-
Linnan sisäpiha.
-
Linnan kirkon saarnatuoli
-
Kuninkaansali
.jpg)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Gardberg, C. J.: Kivestä ja puusta: Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.
[muokkaa] Lähteet
- Pieni tietosanakirja
- Gardberg, C. J. (1986): Turun linnan kolme Katariinaa. Suomentanut Irma Savolainen. Otava. ISBN 951-1-08575-1
- Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 171, WSOY, Porvoo 2003
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d Turun linna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Sanna Sevänen: Turku houkutellut aiempaa enemmän matkailijoita. Turun Sanomat, 2007, nro 194, s. 20.
- ↑ Jussi-Pekka Taavitsainen: Kuopasta katsoen - varhainen Turku arkeologin silmin, Suomalainen Tiedeakatemia, Vuosikirja 2006, s. 56
- ↑ a b c d e Petja Aarnipuu: Turun linna, kertomus menneisyydestä. Hiidenkivi, 2008, nro 2, s. 23.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Turun linnan internet-sivut
- 360-kuvia
- Turun maakuntamuseo
- Museoviraston sivu Turun linnasta
- Kuvia Turun linnasta
- YLE Elävä arkisto - Entistetty Turun linna 1961
- Rakennusperinto.fi - Suomen keskiaikaiset kivilinnat
- Antti Halonen: Turun linna huokuu historiaa. MTV3 Matkailu 28.9.2006.
|
Keskiaikaiset keskuslinnat |
Koordinaatit:
