Lappeenrannan linnoitus

Linnoituksen länsivallit kunnostettuna vanhojen perustuksien päälle 1720-luvun ulkoasun mukaiseksi.

Lappeenrannan linnoitus on alun perin ruotsalainen linnoitusjärjestelmä, jota ovat laajentaneet myös venäläiset. Linnoituksen rakentaminen alkoi Lappeenrannan kaupungin perustamisen jälkeen 1649.

Alkuvaiheet 1649- 1740

Eteläinen portti.

Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe päätti 1649 tekemänsä Viipurin matkan jälkeen uuden kaupungin perustamisesta maa- ja vesiliikennereittien solmukohtaan. Asemakaavan alueelle laati Erik Nilsson Aspegren kesällä 1649. Kaupungin toiminnot käynnistyivät asemakaavan toteuttamisen myötä ja ensimmäisen pormestarin Jochim Lenterin tultua virkaansa. Tukholman valtiopäivillä 20. syyskuuta 1652 päätettiin Lappeenrannan erityisoikeuksista. Aspegren luovutti kaupungin erityisoikeudet maaherra Johan Rosenhanelle vuoden 1653 alussa. Uudenkaupungin rauhan jälkeen Ruotsi asetti rajakomission syksyllä 1721. Kenraali ja valtaneuvos Axel Löwen otti vastaan rajakomissaarin viran. Vuonna 1722 Löwen sijoitti alueelle pienen varuskunnan turvaamaan rajankäyntiä sekä pakolaisten paluuta. Yhteistyössä maaherra Johan Henrik Frisenheimin sekä kenraali Berndt Olof Stackenbergin kanssa he päättivät Lappeenrannan linnoittamisesta. Lappeenrannan tervakauppaa suojaamaan pystytettiin paalutuksia sekä espanjalaisia ratsuja. Alueelle lähetettiin lisäksi 112 miestä turvaamaan kauppalaa. Veljekset luutnantti Carl Fredrik sekä Anders Johan Nordenberg valittiin suunnittelemaan linnoitusta vuonna 1723. Linnoituksen pääsuunnittelijaksi määrättiin everstiluutnantti sekä majoitusmestari Jacob Johan Faber. Valtaosa linnoitustöistä tehtiin vuosien 1722-1728 aikana. Hattupuolueen noustua valtaan 1730 -luvun lopulla, linnoitus sai lisärahoitusta. Lisälinnotteita toteuttamaan määrättiin kapteeni Adamn Reinhardt Brunow. Linnoitustyöt jäivät kuitenkin kesken hattujen sodan sytyttyä.

Venäläinen varuskunta 1743–1812

Venäjän vallan alussa kaupungissa oli usein vaihtuva Venäjän rajarykmentti. Lappeenrannan linnoitusrakenteita uudistettiin ruotsalaisten jäljiltä jo 1750-luvulla. 1790-luvulla linnoituksen varustusta parannettiin kreivi Suvorovin johdolla, hänen aikanaan valmistuivat Nikolain sarvilinnake, kruunuvarustus ja vuoden 1799 kartoissa näkyvät Kimpisen ja Pallon etulinnakkeet. Kustaan sodan yhteydessä perustettu Saimaan laivasto muodosti kolmanneksen Lappeenrannan varuskunnasta.

Linnoituksen kunnostus

Linnoituksen länsivalleja on kunnostettu vuodesta 2002 lähtien TE-keskuksen tuella. Aikaisempi katualue kulki aivan linnoituspenkereen juuressa, nyt historialliset vallirakenteet on kaivettu perustuksiltaan esiin ja niiden päälle on rakennettu alkuperäisen mukaiset vallit. Linnoitusniemen länsilaidan Frisenheimin redutin ja maavallien restaurointi on toteutettu 1720-luvun ilmeen mukaiseksi.

Nykyinen käyttö

Nykyisin Linnoituksen rakennuksissa toimivat muun muassa Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo ja Rakuunamuseo. Linnoituksen yö -niminen kaupunkifestivaali järjestetään heinäkuun lopulla Linnoituksen alueella ja sen läheisyydessä.

Aiheesta muualla

• Etelä-Karjalan museon verkkonäyttely
• Lappeenrannan linnoituksen historiaa
• goSaimaa.com-matkailusivusto

Lappeenrannan linnoitus kuvattuna sataman puoleiselta sivustalta.

Historiallisen Suomen alueen linnat, linnoitukset ja linnoitteet

Keskiaikaiset keskuslinnat Turun linna - Viipurin linna - Hämeen linna - Olavinlinna Muut linnat Aborchin linna - Kajaanin linna - Kastelholman linna - Kokemäen linna - Korsholman linna - Käkisalmen linna - Kuusiston piispanlinna - Liinmaan linna - Oulun linna - Raaseporin linna - Sipoonlinna - Viipurin kaupunginmuuri 1700- ja 1800-lukujen linnoitukset Haminan linnoitus - Lappeenrannan linnoitus - Suomenlinna - Svartholman merilinnoitus - Loviisan linnoitus - Hangon linnoitus - Pyhän Annan kruunun linnoitus - Taavetin linnoitus - Ruotsinsalmen merilinnoitus - Kyminlinna - Kärnäkosken linnoitus - Järvitaipaleen linnoitus - Utin linnoitus - Liikkalan linnake - Bomarsundin linnoitus 1900-luvun linnoitteet Pietari Suuren merilinnoitus - Krepost Sveaborg - Mannerheim-linja - Harparskog-linja - Salpalinja - VT-linja - VKT-linja - U-asema Nykyisten Suomen rajojen ulkopuolella olevat linnat, linnoitukset ja linnoitteet kursiivilla.