Erik Bryggman

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erik Bryggman vuonna 1950.

Erik William Bryggman (7. helmikuuta 1891 Turku21. joulukuuta 1955 Turku) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin kanssa kunnes perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923.[1]

Bryggmanin toimisto oli melko pieni, 4–5 suunnittelijaa.[2] Siellä ovat työskennelleet muiden muassa professori Pekka Pitkänen[3] ja arkkitehti Olli Kestilä.[4] Kestilä saattoi loppuun joitakin Bryggmanin aloittamia töitä, joiden suunnittelu ja toteutus jäi kesken Bryggmanin kuoltua.

Bryggmanin suunnittelua kuvataan usein kahdella yksityiskohdalla: hän pyrki säilyttämään rakennuspaikoilla vanhaa puustoa niin paljon kuin mahdollista ja lisäksi hän kehotti rakennusmestareita välttämään vatupassin käyttöä, jotta seinäpinnasta tulisi elävä.[5]

Sisustusarkkitehti Carin Bryggman oli Erik Bryggmanin ja hänen vaimonsa Agda o.s. Grönbergin (1892–1960) kolmesta lapsesta keskimmäinen. Muut olivat Erik (1918–1918) ja Johan (1925–1994).[2] Carin Bryggman lahjoitti isänsä piirustusarkiston Suomen Rakennustaiteen museolle.[1]

Merkittäviä suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat Erik Bryggmanin suunnittelemat rakennukset kuuluvat kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojelu- ja tutkimusjärjestön Docomomon merkittävien arkkitehtuuri- ja ympäristökohteiden valikoimaan.[6]

Atrium, Hospits Betel ja Betel-kirkon kellotorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asunto-osakeyhtiö Atrium (1927) on viisikerroksinen asuinkerrostalo Turun Yliopistonkadun varrella. Rinteeseen porrastettu talo edustaa 1920-luvun klassistista arkkitehtuuria hillittyine koristeineen ja ylärinteessä olevien sisäänkäyntien pylväskatoksineen.[7] Rakennuksen tontille muodostuu pieni aukio, joka erottaa asuinkerrostalon viereisestä hotellista. Aukiota kutsutaan myös epävirallisesti Bryggmanin aukioksi.[8]

Hospits Betel (1929) Atriumin naapuritontilla on myös tyyliltään 1920-luvun klassismia, mutta sen yksityiskohdat ovat jo kääntymässä funktionalismiin päin. Turun lähetysseura rakennutti viisikerroksisen Hospits Betelin hotelliksi ja liikerakennukseksi. Bryggman voitti Lähetysseuran järjestämän suunnittelukilpailun.[7] Nykyään rakennuksessa toimii hotelli Scandic Plaza ja muun muassa sen ravintola Bryggman’s.[9]

Betel-kirkon kellotorni (1929). Näkymän Kristiinankadulta Atriumin ja Hospits Betelin rajaamalle aukiolle päättää Bryggmanin suunnittelema kellotorni, joka rakennettiin vuonna 1906 valmistuneeseen Frithiof Strandellin suunnittelemaan Betel-kirkkoon. Asuinkerrostalo, hotelli, piazza ja kirkon campanile muodostavat kansainvälisesti tunnustetun kokonaisuuden, joka henkii italialaista tunnelmaa Yliopistonkadun kävelykatuosuudella. Se kuuluu myös Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[7]

Kirjatorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjatorni (1935), Åbo Akademin kirjaston ensimmäinen oma rakennus sijaitsee Turussa Tuomiokirkonkadun, Piispankadun, Porthaninkadun ja Henrikinkadun rajaamassa korttelissa, sen keskellä. Lahjoitusvaroin rakennettu Kirjatorni on funktionalistinen, lähes kuution muotoinen rakennus. Sen pohjan sivumitat ovat 19 ja 14 metriä ja se on 20 metriä korkea. Kuutiomuodosta ulkonevia osia ovat korkea savupiippu, neljässä kerroksessa olevat pienet siivouskäyttöön tarkoitetut parvekkeet ja rakennuksen katolla oleva kuutiomainen osa hissikonehuoneelle ja tuuletusjärjestelmälle. Rakennuksen seinät ovat sileät ja valkoisiksi rapatut.

Yliopisto arvioi, että Kirjatorni riittää kirjaston tarpeisiin kuutisen vuotta. Bryggmanin ja yliopiston ajatuksena oli, että sijoittamalla Kirjatorni keskelle korttelia voidaan kirjaston vääjäämättä myöhemmin tarvitsema laajennus rakentaa niin, että Kirjatorni edelleen avautuu Tuomiokirkonkadulle. Ajatus toteutui, mutta olosuhteiden ja kohtalon muovaamin muutoksin. Yliopisto sai laajennusosan rakentamiseksi rahalahjoituksen, mutta sota pilasi suunnitelmat, tuli pulaa rakennusmateriaaleista ja lahjoituksenkin arvo laski. Vasta vuonna 1955 Bryggman saattoi luonnostella ehdotuksen koko kirjaston suunnitelmaksi. Hän kuitenkin sairastui ja kuoli vuoden 1955 lopulla. Yliopisto tilasi laajennuksen suunnittelutyön arkkitehti Woldemar Baeckmanilta. Baeckman sijoitti laajennuksen Bryggmanin kaavailemaan paikkaan ja Bryggmanin ajatusta mukaillen.[10]

Kirjatorni sijaitsee Piispankadun alueella, joka sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[11]

Suomen Urheiluopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Urheiluopiston (1936–1940-luvun loppu) rakennukset Heinolan Vierumäellä sijoitettiin Tahko Pihkalan valitsemalle luonnonkauniille mäntykankaalle Valkjärven rannalle.[12] Urheiluopiston varhainen rakennuskokonaisuus – päärakennus ja kolme asuinrakennusta[13] – perustuu Bryggmanin ehdotukseen, joka voitti 1930 järjestetyn suunnittelukilpailun. Bryggmanin suunnitelmasta saatiin valmiiksi ennen sotia johtajan asuinrakennus (1933), rantasauna (1933) ja funkkistyylinen päärakennus (1936). Sodan aikana Vierumäellä oli sotilassairaala. Ylemmän henkilökunnan asuinrakennus ja henkilökunnan asuinrakennukset rakennettiin 1940-luvun loppupuoliskolla. Rantasauna on purettu ja sen tilalle rakennettiin tiilinen sauna 1950.[12]

Korkeassa päärakennuksessa on matalammat siipiosat. Osa sen tasakatoista on muutettu harjakatoiksi Bryggmanin suunnitelmien mukaan 1950-luvulla. Päärakennuksen yhteyteen on rakennettu uimahallilaajennus 1967. Urheiluopiston alueelle on myöhemmin rakennettu runsaasti erilaisia urheilu- ja asuinrakennuksia. Urheiluopiston ydinalue on suojeltu rakennussuojelulailla ja sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[12]

Laivateollisuuden asuinalue Pansiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1946–1948 Pansioon toteutettu turkulaisen laivatelakan työntekijöille suunniteltu ja rakennettu asuntoalue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[14]

Kuvia Bryggmanin suunnittelutöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bryggmanin huvilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bryggman suunnitteli Turun seudulle kahdeksan kesäasuntoa tai yksityiskotia, jotka sisältyvät Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin yhteiskohteena Bryggmanin huvilat.[15]

  • Casa Haartman (1926) Naantalissa on rakennettu Turun taidemuseon intendenttinä vuodesta 1923 lähtien 30 vuoden ajan toimineen taidemaalari Axel Haartmanin ja hänen puolisonsa Hedvig Haartmanin kodiksi. Pariskunta muutti Naantaliin 1923 ja tilasi talonsa suunnitelmat Bryggmanilta, joka suunnitteli heille kaksikerroksisen talon. Harmaaksi rapattu Casa Haartman on ulkoa tyylillisesti klassismia, italialaisin vivahtein. Rakennuksen sisäpuolella näkyy myös Haartmanin kädenjälki runsaissa koristemaalauksissa ja kalustuksessa. Lapsettomana kuolleet Haartmanit testamenttasivat talonsa kotimuseoksi Hedvig’s minne -yhdistyksen hoitoon. Rakennussuojelulailla suojeltua taloa esitellään vain tilauksesta pienille ryhmille. Suojelun piiriin kuuluu myös talon pihapiiri aitoineen.[16][17]

Muita suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bostadsaktiebolaget Brahegatan 9 (1924), Brahenkatu 9, Turku.[18] Talo on Ensimmäinen Bryggmanin oman toimiston suunnittelema asuinkerrostalo Turussa.[19] Talon asukkaisiin kuului Carin Bryggman.[20]
  • Sammon talo (1938), Yliopistonkatu 27a, Turku. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sampo järjesti vuonna 1936 arkkitehtikilpailun pääkonttorin rakentamiseksi. Bryggmanin voittoisa kilpailuehdotus edustaa funkkistyyliä ja sen rakentaminen alkoi 1936. Rakennusta on sittemmin korotettu (1953).[7] Nykyään rakennuksessa toimii muun muassa Turun kaupungin keskushallinto. Vuonna 2012 Bryggman-seura päätti kiinnittää muistokyltein huomiota Bryggmanin suunnittelemiin rakennuksiin. Tarkoituksena on muistaa yhtä kohdetta vuosittain. Ensimmäinen kyltti kiinnitettiin Sammon taloon.[21]
  • Asunto Oy Läntinen Rantakatu 21[22] (1951)[23] Turussa Aurajoen rannalla on polveilevajulkisivuinen asuinrakennus, joita Bryggman olisi halunnut rakennettavan samaan kortteliin enemmänkin. Bryggman sai talon suunnittelun tehtäväkseen 1940-luvun lopulla. Asuinkerrostalo muodostuu kolmesta yhteen rakennetusta tornimaisesta osasta. Rakennuksen parvekejulkisivu porrastuu niin, että jokaisesta asunnosta on näkymä joelle. Bryggman asui perheineen talossa viimeiset vuotensa.[24]

Restaurointeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turun tuomiokirkon restaurointi (1923–1928). Tuomiokirkon 1920-luvun entistystä johtivat professori Juhani Rinne ja arkkitehti Armas Lindgren,[25] jonka toimistossa Bryggman työskenteli.[1] Restaurointi käsitti kirkon sisätilojen palauttamisen keskiaikaiseen asuun ja rakenteellisten vikojen korjaamiseen.[25] Bryggman siirtyi asumaan Turkuun restaurointityön myötä ja perusti oman toimiston 1923.[1]
  • Turun linnan restaurointi (1946–1961). Jatkosodan ensimmäisenä päivänä 26. kesäkuuta 1941 linnaan osui kaksi palopommia ja tulipalo tuhosi päälinnan puuosat kokonaisuudessaan. Sodan jälkeen alkanut mittava työ kesti 15 vuotta ja valmistui 1961. Bryggman oli restauroinnin pääarkkitehti,[26] hänen kuoltuaan 1955 suunnittelutyön jatkoi loppuun arkkitehti Olli Kestilä. Muun muassa Turun kaupungin edustustiloina toimivien kuninkaan- ja kuningattarensalien näyttävät kasettikatot ovat Bryggmanin käsialaa.[4]

Siunauskappelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bryggmanin suunnittelemia siunauskappeleita on viisi. Hän osallistui kaikkiaan 14:ään kirkollisen rakennuksen (kirkko, siunauskappeli tai krematorio) suunnittelukilpailuun. Niistä oli tuloksena kahdeksan palkintosijaa ja yksi lunastus. Ykkössijoja tuli neljä, joista vain kaksi toteutettiin: Turun ja Vantaan kappelit. Muut kolme kappelia ovat normaaleja tilaustöitä.[27]

Kirkkosuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtään Bryggmanin suunnittelemaa uutta kirkkorakennusta ei toteutettu, vaikka hänen ehdotuksensa saivat palkintosijoja kilpailuissa: Tammiston kirkko (Viipuri, 1919), Helsingin krematorio (1919), Sortavalan kirkko (1929) ja ehdotus Tehtaanpuiston kirkoksi Helsinkiin (1930).[34]

Säätiö ja instituutti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 perustettiin Bryggman-säätiö, jonka tarkoituksena on muun muassa vaalia arkkitehti Erik Bryggmanin ja hänen tyttärensä sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin humaania arkkitehtuuriperintöä.[35] Säätiö perusti Bryggman-instituutin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Arkitehtiesittely: Erik Bryggman Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 1.3.2014.
  2. a b Erik Bryggman – Esittely Bryggman-säätiö. Viitattu 1.3.2014.
  3. Issakainen, Tytti: Ylösnousemuskappeli (PDF) 2012. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 1.3.2014.
  4. a b Antinluoma, Iina: Olli Kestilän kädenjälki näkyy Turun kaupunkikuvassa. Turun Sanomat, 26.8.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.3.2014.
  5. Erik Bryggman – Arkkitehtuuri Bryggman-säätiö. Viitattu 1.3.2014.
  6. Valikoima: Erik Bryggman Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 1.3.2014.
  7. a b c d Hospits Betel -hotelli ja Atriumin talo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  8. Asemakaavanmuutosehdotus; Yliopistonkatu (osa), Kristiinankatu (osa), kävelykatu (35/2001) (Turun ympäristö - ja kaavoituslautakunnan kokouspöytäkirja § 105 Ajankohta = 26.2.2002) Turun kaupunki. Viitattu 1.3.2014.
  9. Scandic Plaza Turku Scandic Hotels Ab. Viitattu 1.3.2014.
  10. Jorpes-Friman, Margareta: Kirjastosta, Historia ja arkkitehtuuri 1996. Åbo Akademi. Viitattu 1.3.2014.
  11. Turun Piispankatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  12. a b c Suomen Urheiluopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. Wager, Henrik: Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäritö, s. 48. Päijät-Hämeen liitto, 2006. ISBN 951-637-138-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.3.2014).
  14. Pansion Laivateollisuuden asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Bryggmanin huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Haartmanin talo 11.7.2013. Museovirasto. Viitattu 2.3.2014.
  17. Hyytiäinen, Erja: Aarre Naantalin kätköissä. Turun Sanomat, 4.3.2007. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.3.2014.
  18. Bostadsaktiebolaget Brahegatan 9 (Yhtiön nimi ytj.fi tietopalvelusta) Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 2.3.2014.
  19. Donner, Julia: Erik Bryggman (Yleisradion Sininen laulu -ohjelmasarjan Bryggman-sivut (Internet Archivessa, luettu 4.6.2004)) 2004. Yle. Viitattu 2.3.2014.
  20. Carin Bryggman, esittely Bryggman-instituutti. Viitattu 2.3.2014.
  21. Arkkitehti Bryggman saa muistokyltin ts.fi. 26.9.2012. TS-Yhtymä. Viitattu 2.3.2014.
  22. Asunto Oy Läntinen Rantakatu 21 (Yhtiön nimi ytj.fi tietopalvelusta) Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 2.3.2014.
  23. Partanen, Henna: Turun asuinkerrostalojen porrashuoneet – uhat ja mahdollisuudet, s. 61. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Turun kaupunki, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.3.2014).
  24. Läntinen Rantakatu 21 Bryggman-säätiö. Viitattu 2.3.2014.
  25. a b Kaisti, Riitta: Tuomiokirkon korjaustyöt 1976-1979 (PDF) 1979. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 1.3.2014.
  26. 1900-luvun korjausten aika 2009. Turun museokeskus. Viitattu 1.3.2014.
  27. a b Erik Bryggman 120 vuotta -seminaari Ylösnousemuskappelissa 7.2.2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 27.2.2014.
  28. Siunauskappeli Paraisten seurakuntayhtymä. Viitattu 27.2.2014.
  29. Paraisten siunauskappeli Bryggman-säätiö. Viitattu 1.3.2014.
  30. Paraisten kirkko ja Vanha Malmi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  31. Kappelit Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 27.2.2014.
  32. Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo, s. 59. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Lohjan museo, 2007. ISBN 952-9518-92-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.2.2014).
  33. Ristikankaan kappeli Lappeenrannan seurakuntayhtymä. Viitattu 27.2.2014.
  34. Donner, Julia: Erik Bryggman (Yleisradion Sininen laulu -ohjelmasarjasta. Internet Archivessa, tallennettu 4.6.2004) Yle. Viitattu 1.3.2014.
  35. Bryggman-säätiön säädekirja allekirjoitettiin 16.11.2011. Viitattu 12.7.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nikula, Riitta (toim.): Erik Bryggman 1891-1955, arkkitehti. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1991. ISBN 951-9229-70-1.
  • Mäkikalli, Maija & Grägg, Ulrika (toim.): Moderni Turku 1920- ja 1930-luvuilla: 22 kirjoitusta. Turku: Turun yliopisto, 2004. ISBN 951-29-2714-4.
  • Ringbom, Sixten & Ringbom, Åsa: Akademiska gårdar: arkitektur och miljöer kring Åbo Akademi. Turku: Åbo Akademi, 1985. ISBN 951-649-182-0. (ruotsiksi)
  • Stigell, Anna-Lisa: Erik Bryggman. Tammisaari: Ekenäs tryckeri, 1965. (ruotsiksi)</ref>

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]