Raaseporin linna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raaseporin linna.
Linnan sisäpiha.

Raaseporin linna on Raaseporin Snappertunassa sijaitseva linna, joka on ilmeisesti rakennettu 1300-luvulla. Linna mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa dokumenteissa vuonna 1378. Mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti ensimmäiset muurit paikalle 1360–1370-luvuilla Johannes Westfalin ollessa Turun piispana [1]. Gripin tarkoitus oli ilmeisesti tasapainottaa Suomenlahden toisella puolella sijainneen vilkkaan hansakaupungin Tallinnan vaikutusta [2]. Linna koki loistonsa 1400-luvulla, mutta Helsingin perustamisen jälkeen Raaseporin merkitys väheni, kunnes se vuonna 1553[1] hylättiin. Uusi yritys asuttaa linnaa tapahtui kolmen vuoden kuluttua. Olutkellarin romahdettua parin vuoden kuluttua linna hylättiin uudestaan,[3] ja hylätty linna alkoi raunioitua. Kellarin tuhoutuminen oli suuri menetys, koska olut oli keskiajalla tärkeä elintarvike.[3]

Alun perin linna rakennettiin saarelle, jota ympäröi nykyään Raaseporinjokena (Raseborgsån[4]) tunnettu rehevöitynyt joki. Maankohoamisen johdosta linnanrauniot ovat nykyään sisämaassa ja joki on surkastunut merkittävästi. Maanpinnan nousu oli myös toinen merkittävä syy linnan hylkäämiseen. Linna sijaitsi strategisella paikalla, mistä syystä sen historiaan liittyykin useita taisteluita. 1800-luvun lopulta alkaen linnaa on restauroitu useaan otteeseen. Viimeisin restaurointi saatiin valmiiksi vuonna 1988. On kuitenkin epäselvää, minkä näköinen linna on aikoinaan ollut.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa kuningas Kaarle Knuutinpoika piti hallussaan Raaseporin linnaa, jossa hän asui kolmatta hallituskauttaan edeltäneen välivaiheen aikana. Vuonna 1570 kuningas Juhana III läänitti linnaläänin alueen enovainajansa ja tukijansa Lewenhaupt-perheelle, korottaen heidät kreivilliseen arvoon Raaseporin nimellä, jolloin Raaseporista tuli kreivikunta.

Toiminta nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäaikaan linna on avoinna yleisölle. Alueella sijaitsee myös kesäkahvila Linnanvoudin Tupa. Suomen suurin ruotsinkielinen kesäteatteri Raaseporin kesäteatteri järjestää näytöksiä linnan läheisyydessä kesäisin. Siellä kuvattiin myös muun muassa Anna Abreun kappaleen ”Stereo”[5] sekä Teräsbetoni yhtyeen ”Orjatar” musiikkivideot.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Drake Knut: Raasepori. Tammisaari: Raseborgs Gille r.f., 2010. ISBN 952-90-6693-7.
  • Ruusuvuori, Juha: Itämeren merirosvot – piraattitarinoita pohjoisesta. Helsinki: Teos, 2004 (2. p.). ISBN 951-851-005-9.
  • Gardberg C. J.: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gardberg, s. 53-59
  2. Ruusuvuori 2004, s. 71
  3. a b Ylen uutiset 30.5.2014
  4. Raaseporin kuninkaankartanon verollepanokartta 1728 Heikki Hämäläinen.
  5. Anna Abreun uusi villi video: Nunnia ja tyttörakkautta! Ilta-Sanomat. 22.9.2011. Viitattu 21.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raaseporin linna.