Juhana III

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin kuningasta. Portugalin kuninkaasta katso Juhana III.
Juhana III
Johan 3ma
Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
Ruotsin kuningas
4. heinäkuuta 1568 - 17. marraskuuta 1592
Edeltäjä Eerik XIV
Seuraaja Sigismund
Tiedot
Syntynyt 20. joulukuuta 1537
Stegeborg, Ruotsi
Kuollut 17. marraskuuta 1592 (54 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Puoliso Katariina Jagellonica
Allekirjoitus Juhana III:n nimikirjoitus

Juhana III (ruots. Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 153717. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 15681592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 15561563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.[1]

Suomen herttua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana III:n isä Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götänmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen herttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea käskynhaltijana.

Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana-herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaari Iivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562 kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin Vilnassa. Katariina tuli Suomeen ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Vääksyn kartanoon Kangasalle.

Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee mm. Eino Leinon runokokoelma Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja.

Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit kuninkaaseen 1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki antautumisehtojen nojalla säilyi. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.

Ruotsin kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana III:n sinetti vuodelta 1571

Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas 1568, kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen Eerik-kuninkaan. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aatelisprivilegioista, joiden mukaan aatelinen ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi.

Vuonna 1570 syttyi Venäjän ja Ruotsin välinen neljännesvuosisadan mittainen sota, pitkä viha. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Vuonna 1581 ruotsalaiset valtasivat Narvan ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583 ja Juhana solmi uuden avioliiton Gunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut Kaarle-herttua arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia.

Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan valtakunnanmarski Klaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna 1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli 1591 Suomen käskynhaltija. Juhana kuoli 1592.

Muiston vaaliminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Juhanan muistoa vaalitaan erityisesti Porissa, jossa julkistettiin Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan kokovartalopatsas osana Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 2008. Patsas sijaitsee Porin raatihuoneen edustalla. Kaupungissa toimi aiempina vuosina monen vuosikymmenen ajan hotelli nimeltään Juhana Herttua. Kaupungissa toimii nykyään myös liikekeskus nimeltään Herttuantori.

Juhanan mukaan nimettyjä katuja on Porissa, Turussa ja Helsingissä. Porin Itätullin kaupunginosassa on Juhana Herttuankatu,[2] Turun satama-alueella Juhana Herttuan puistokatu[3] ja Helsingin Koskelassa Juhana Herttuan tie.[4]

Turkuun perustettiin vuonna 1959 ilmaisutaidon lukio, jonka nimi on Juhana Herttuan lukio.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nordisk Familjebok: "Titeln storfurste af Finland antogs af Johan III 1581 och ingick sedan i svenska konungatiteln, tills Finland af träddes (1809)."
  2. Juhana Herttuankatu Porin kaupungin karttapalvelu. Viitattu 24.7.2014.
  3. Juhana Herttuan puistokatu Turun karttapalvelu. Viitattu 24.7.2014.
  4. Juhana Herttuan tie Helsingin karttapalvelu. Viitattu 24.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana III.
  • Heikki Ylikangas: Juhana III (1537–1592) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000 (päivitetty 22.9.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vasa Royal COA.svg Edeltäjä:
Eerik XIV
Ruotsin kuningas
Suomen hallitsija

15681592
Seuraaja:
Sigismund