Kalmarin unioni
Wikipedia
Kalmarin unioni oli Pohjoismaiden valtioliitto vuosina 1397–1523. Unioniin kuuluivat aikoinaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat ja niiden kuningaskuntiin kuuluneet alueet, kuten Suomi, Islanti ja Färsaaret. Unionin jäsenmaat säilyttivät erilliset lakinsa ja valtaneuvostonsa, mutta niillä oli yhteinen kuningas.
Unioni syntyi, kun Tanskan ja Norjan kuningatar Margareeta valittiin vuonna 1389 Ruotsin hallitsijaksi. Kalmarin unionin katsotaan kuitenkin varsinaisesti alkaneen Eerik XIII Pommerilaisen kruunajaisista 1397, jolloin kuningatar Margareeta laaditutti unionikirjeen. Kirjeen sitovuudesta on kuitenkin kiistelty, sillä siitä puuttuvat monien osanottajien sinetit. Vaikka Eerik XIII Pommerilainen kruunattiin kuninkaaksi, käytti Margareeta todellisuudessa valtaa kuolemaansa asti.
Unionin päätökset tehtiin etupäässä Tanskassa. Unionista oli Suomelle hyötyä, sillä Tanska oli kaukana, eivätkä sikäläiset kuninkaat ja ylimykset olleet kovin kiinnostuneita Suomen asioista. Suomalaiset saivat hoitaa omia asioitaan rauhassa. Unioni aiheutti kuitenkin lopulta ristiriitoja, sillä Ruotsi oli politiikassaan kiinnostunut idästä, Venäjän suunnasta, kun taas Tanskan intressit suuntautuivat enemmän etelää kohti.
Kalmarin unioni pysyi koossa vuoteen 1412 asti, jolloin kuningatar Margareeta kuoli. Tämän jälkeen osa ruotsalaisista kapinoi uutta unionikuningasta vastaan. Unioni palautettiin lopulta, mutta tämän jälkeenkin 1400-luvun historiaa leimasivat Ruotsissa esiintyneet jatkuvat pyrkimykset irrottautua unionista pysyvästi. Tämä johti väkivaltaisuuksiin sekä Ruotsin sisällä että Tanskan ja Ruotsin välillä.[1]
Vuonna 1520 Tanskan kuningas Kristian II hyökkäsi Ruotsiin ja valloitti samalla Tukholman. Kruunajaisjuhlissaan uusi kuningas teloitutti korkea-arvoisia ruotsalaisia. Tapahtumaa kutsutaan Tukholman verilöylyksi. Pian tämän jälkeen Kalmarin unioni hajosi lopullisesti ja Ruotsin kuninkaaksi nousi Kustaa Vaasa.[2] Norja kuitenkin pysyi Tanskan yhteydessä vielä tämän jälkeen vuoteen 1814 saakka.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kalmarin unioni ja Suomi Opetushallitus: Etälukio.
- ↑ Pohjoismainen yhteistyö Norden: Pohjoismainen ministerineuvosto.
