Margareeta Leijonhufvud

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruotsin kuningatar Margareeta, syntyään Leijonhufvud
Tarun mukaan kuningas Kustaa Vaasa rakastui Margareetaan vierailullaan Lon linnassa, ja kosi tyttöä myöhemmällä käynnillään. Tuolloin Margareeta säikähti niin, että hän pakeni ullakolle ja piiloutui kirstuun. Kuvassa asetelma Gräfsnäsin linnassa.

Margareeta Erikintytär Leijonhufvud (1. tammikuuta 1516 Ekebergin säteri, Lillkyrka, Närke26. elokuuta 1551 Tynnelsön linna, Mälaren) oli Ruotsin kuningatar 15361551. Hän oli Kustaa Vaasan toinen puoliso ja tulevien kuninkaiden Juhana III:n ja Kaarle IX:n äiti.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margareeta oli Erik Abrahamsson Leijonhufvudin ja Ebba Eriksdotter Vaasan tytär. Hän oli ainoastaan nelivuotias, kun hänen isänsä teloitettiin Stortorgetilla Tukholman verilöylyssä 8. marraskuuta 1520. Margareeta muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa Lon linnaan Gräfsnäsiin Anten-järven rannalle, 20 kilometriä Nossebrosta etelään ja noin 80 kilometriä Göteborgista koilliseen. Hänestä kasvoi siro nainen, pituudeltaan noin 155 cm.[2]

Kuningattarena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margareeta oli jo kihloissa Svante Sturen kanssa, kun kuningas Kustaa Vaasa kosi häntä. Kihlaus purettiin, ja Svante Sture sai puolisokseen Margareetan nuoremman sisaren Märta Erikintytär Leijonhuvudin. Margareeta avioitui Kustaa Vaasan kanssa 1. lokakuuta 1536 ja oli tämän toinen vaimo. Kuninkaan ensimmäinen puoliso Katariina Saksi-Lauenburgilainen oli kuollut hieman yli vuosi ennen häitä.

Margareeta oli puolisoaan 20 vuotta nuorempi, mutta ikäerosta huolimatta hän sopeutui hyvin rooliinsa. Omalla lempeänystävällisellä tavallaan hän vaikutti rauhoittavasti Kustaa Vaasaan. Liittoa Margareetan kanssa on pidetty Kustaan elämän onnellisimpana aikana.[3] Asiakirjojen perusteella Margareetan valta oli huipussaan 1540-luvun alkupuoliskolla. Hän oli puolisonsa läheinen neuvonantaja ja teki maakauppoja omiin nimiinsä suullisesti naisten kesken.[3] Margareeta pysyi koko elämänsä katolilaisena, kun taas Kustaa Vaasa toimeenpani reformaation.

Kuningatar Margareeta menehtyi elokuussa 1551 lyhyen sairauden jälkeen. Hän sairastui keuhkokuumeeseen venematkalla Mälarenilla. Kustaa Vaasan kerrotaan ottaneen vaimonsa poismenon hyvin raskaasti. Margareeta haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon. Tyttäriensä avioliittojen kautta hän oli useiden Euroopan kuningashuoneiden kantaäiti 1900-luvun alussa. Margareetan seuraaja Kustaa Vaasan puolisona ja kuningattarena oli hänen sisarentyttärensä Katariina Stenbock.

Helsingin Vanhaankaupunkiin perustettiin Margareeta Leijonhufvudin puisto vuonna 2003. Kustaa Vaasan ensimmäinen ja kolmas aviovaimo otettiin Helsingin paikannimistöön samana vuonna.[3]

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margareeta synnytti kymmenen lasta kolmentoista vuoden aikana. Näistä kahdeksan selvisi lapsuusvuosiensa yli, mikä on poikkeuksellisen korkea osuus 1500-luvun mittapuulla.

  • Juhana III (1537–1592) Ruotsin kuningas 1567–1592
  • Katariina (1539–1610) puoliso Edzard II, Itä-Friisian kreivi
  • Cecilia (1540–1627) puoliso Christoph II Baden
  • Magnus (1542–1595) Itä-Götanmaan herttua
  • Karl (1544)
  • Anna (1545–1610) puoliso Georg Johan I, Pfalz-Veldenzin kreivi
  • Sten (1546-1547)
  • Sofia (1547–1611) puoliso Magnus II, Saksi-Lauenburgin herttua (1543–1603), Kustaa Vaasan ensimmäisen puolison veljenpoika
  • Elisabet (1549–1597) puoliso Cristoph av Mecklenburg
  • Kaarle IX (1550–1611) Ruotsin kuningas 1599–1611

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3842/
  2. http://wadbring.com/historia/sidor/marga.htm
  3. a b c http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kuningatar+Margareeta+teki++maakauppoja+naisten+kesken/HS20081012SI1KA03s74

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]