Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi liitettiin Ruotsin kuningaskunnan osaksi viimeistään 1200-luvun kuluessa. Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1397–1521) osalta.[1] Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin Viipurin linnanpäälliköiden ja joidenkin Turun piispojen itsenäistä asemaa. 15. helmikuuta 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua Ruotsin kuninkaan vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut Haakon VI Maununpoika valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.

Keskiaika (1150-1523)[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsija
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
Sverker-I-Trad.JPG
Stockholms stads tredje sigill.png
Eerik Pyhä
(1120-1160)
1150-1160
Karl Sverkerssons sigill.jpg Kaarle Sverkerinpoika
(1130-1167 tai 1168)
1161-1167
Kung Knut Erikssons sigill.png Knuut Eerikinpoika
(1140-luku-1195 tai 1196 )
1167-1195
Sverker II Kaarlenpoika
(1164-1210)
1196-1208
Erik10.jpg Eerik X Knuutinpoika
(1175-1216)
1208-1216
Juhana Sverkerinpoika
(1201-1222)
1216-1222
Eric XI of Sweden.png Eerik XI
(1216-1250)
1222-1250
Portrait of Birger Jarl.jpg Birger Jaarli
(1200-1266)
1250-1266
Valdemar Birgerinpoika
(1240-1302)
1250-1275
Magnus Ladulas sigill.jpg Maunu Ladonlukko
(1245-1290)
1275-1290
Torkkeli Knuutinpoika
(tuntematon-1306)
1290-1306
Birger of Sweden.jpg Birger Maununpoika
(1280-1321)
1290-1318
Magnus Ericson.jpg Maunu Eerikinpoika
(1316)
Eerik Maununpoika (hallitsijakumppani)
(1338-1339)
Haakon VI Maununpoika (hallitsijakumppani)
(1280-1380)
1357-1359
1362-1364
Albert of Mecklenburg.jpg Albrekt Mecklenburgilainen
(1338-1421)
1364-1389
Margrete 1.jpg Margareeta I
(1353-1412)
1389-1412
Eric of Pomerania.jpg Eerik XIII Pommerilainen
(1382-1459)
1396-1434
1435-1439
Modell till statyn över Engelbrekt Engelbrektsson i Örebro (ur Svenska Familj-Journalen).png Engelbrekt Engelbrektinpoika
(1390-luku-1436)
1435-1436
Christopher of Bavaria.jpg Kristofer Baijerilainen
(1418-1448)
1440-1448
Karl Knutsson Bonde.jpg Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde
(1408 tai 1409-1470)
1448-1457
1464-1465
1467-1470
BengtJönssonOxenstierna.JPG Pentti Jönsinpoika Oxenstierna
(1417-1467)
Eerik Akselinpoika Tott
(1418-1481)
1457
1465-1467
Christian 1 of Denmark.jpg Kristian I Oldenburgilainen
(1426-1481)
1457-1464
Sten Sture the Elder.jpg Sten Sture vanhempi
(1437-1503)
1470-1497
1501-1503
KongHans segl b-028.jpg Hannu I
(1455-1513)
1497-1501
Svante Niilonpoika
(1460-1511/1512)
1504-1512
Sten Sture the Younger.jpg Sten Sture nuorempi
(1492-1520)
1512-1520
Christian II of Denmark, engraving by Jan Gossaert c 1523.jpg Kristian II
(1481-1559)
1520-1521

Kustaa Vaasasta Ruotsin ajan loppuun (1523-1809[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuningas

Hallitsija
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
Gustav Vasa.jpg Kustaa Vaasa
(1496/1497-1560)
1521-1523
1523-1560
Eric XIV of Sweden.jpg Eerik XIV
(1533-1577)
1560-1568
John III of Sweden.jpg Juhana III
(1537-1592)
1568-1592
SigmIIIVasa.jpg Sigismund
(1566-1632)
1592-1599
Karl IX.jpg Kaarle IX
(1550-1611)
1599-1611
Gustav II of Sweden.jpg Kustaa II Aadolf
(1594-1632)
1611-1632
Swedish queen Drottning Kristina portrait by Sébastien Bourdon stor.jpg Kristiina
(1626-1689)
1632-1654
Sébastien Bourdons-Karl X Gustav.jpg Kaarle X Kustaa
(1622-1660)
1654-1660
Charles XI of Sweden.jpg Kaarle XI
(1655-1697)
1660-1697
Karl XII 1706.jpg Kaarle XII
(1682-1718)
1697-1718
Ulrika Eleonora.jpg Ulriika Eleonoora
(1688-1741)
1719-1720
Fredrik av Hessen.jpg Fredrik I
(1676-1751)
1720-1751
Adolf Fredrik of Sweden.jpg Aadolf Fredrik
(1710-1771)
1751-1771
Gustav III of Sweden 1.jpg Kustaa III
(1746-1792)
1771-1792
Gustav IV Adolf of Sweden.jpg Kustaa IV Aadolf
(1778-1837)
1792-1809

Venäjän vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuosina 1721 ja 1743. Vanhan Suomen alue eli virallisesti Viipurin, sittemmin Suomen kuvernementti yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Alueen hallitsijoina olivat Venäjän keisarit ja keisarinnat.

Vanhan Suomen hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsija
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
Peter der-Grosse 1838.jpg Pietari Suuri
(1672-1725)
1721-1725
Catherine I of Russia by Nattier.jpg Katariina I
(1684-1727)
1725-1727
Peter II of Russia by Vedekind.jpg Pietari II
(1714-1730)
1727-1730
Louis Caravaque, Portrait of Empress Anna Ioannovna (1730).jpg Anna
(1693-1740)
1730-1740
Ivan VI.jpg Iivana VI
(1740-1764)
1740–1741
Carle Vanloo, Portrait de l’impératrice Élisabeth Petrovna (1760).jpg Elisabet
(1709-1762)
1741-1762
Coronation portrait of Peter III of Russia -1761.JPG Pietari III
(1728-1762)
1762
Johann-Baptist Lampi d. Ä. 007.jpg Katariina II Suuri
(1729-1796)
1762–1796
Paul i russia.jpg Paavali I
(1754-1801)
1796-1801
Alexander I of Russia.PNG Aleksanteri I
(1777-1825)
1801-1812

Suomen suuriruhtinaskunta (1809-1917)[4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko Suomen alue kuului Venäjään 1809-1917. Tällöin rajoitettua itsehallintoa nauttivaa Suomen suuriruhtinaskuntaa[5] hallitsivat Venäjän keisarit.

Venäjän keisari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisari
(synytnyt-kuollut)
Vallassa
Alexander I of Russia.PNG Aleksanteri I
(1777-1825)
1809-1825
Vernet nikolas 1.jpg Nikolai I
(1796-1855)
1825-1855
Alexander II 1870 by Sergei Lvovich Levitsky.jpg Aleksanteri II
(1818-1881)
1855-1881
Kramskoy Alexander III.jpg Aleksanteri III
(1845-1894)
1881-1894
Nicolas II photographie couleur.jpg Nikolai II
(1868-1918)
1894-1917

Venäjän väliaikainen hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuun vallankumouksessa kukistuneen keisarivallan jälkeen, ennen Suomen itsenäistymistä Suomenkin muodollisesti korkein johtaja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri.


Venäjän pääministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
Georgy Lvov LOC 3c35383u.jpg Georgi Lvov
(1861-1925)
1917
Alexander Kerensky LOC 24416.jpg Aleksandr Kerenski
(1881-1970)
1917

Kansankomissaarien neuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolsevikkien suorittaman lokakuun vallankaappauksen myötä Suomen muodollisesti korkeimpana johtajana toimi kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja yhden päivän ajan, jonka jälkeen muodollisesti korkein asema siirtyi toimintansa aloittaneen yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajalle.[6]

Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtaja
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
Lenin portrait.jpg Vladimir Lenin
(1870-1924)
1917

Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtaja
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
1918 Lev Kamenev.jpg Lev Kamenev
(1883-1936)
1917
YakovSverdlov.jpg Jakov Sverdlov
(1885-1919)
1917

Itsenäinen Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun vallankumouksen yhteydessä eduskunnan puhemiehistö totesi, että Suomi oli joutunut hallitsijattomaan tilaan. Tämän seurauksena eduskunta päätti valita kolmijäsenisen valtionhoitajakunnan mutta se jäi valitsematta poliittisen tilanteen vuoksi. Kompromissiksi 15.11.1917 päätettiin, että korkeinta valtaa käyttää eduskunta.[7] Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917, jolloin muodollisesti korkeimpaan asemaan tuli eduskunnan puhemies.[8]

Sisällissodan jälkeen toukokuussa 1918 eduskunta valitsi valtionpäämiehen tehtäviä hoitamaan valtionhoitajan. Hallitusmuototaistelussa kuningaskuntaa ja samalla suuntautumista Saksaan kannattaneet kuningasmieliset kansanedustajat valitsivat syksyllä 1918 saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin aiotuksi kuninkaaksi. Tämä kuitenkin luopui hänelle suunnitellusta asemasta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan ja kuninkuuden ulkopoliittisten edellytysten kadottua. Tämän jälkeen vaihtui valtionhoitaja ja uusi toimenhaltija lopullisesti hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon eli perustuslain 17. heinäkuuta 1919, jonka jälkeen valtionpäämiehinä ovat toimineet vaalilla valitut tasavallan presidentit.[9]

Eduskunnan puhemies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhemies
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
Johannes Lundson
(1867-1939)
1917-1918

Valtionhoitaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionhoitaja
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
P. E. Svinhufvud.png Pehr Evind Svinhufvud
(1861-1944)
1918
Carl Gustaf Emil Mannerheim.png Carl Gustaf Emil Mannerheim
(1867-1951)
1918-1919

Suomen tasavallan presidentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti
(syntynyt-kuollut)
Vallassa
K. J. Ståhlberg.png K. J. Ståhlberg
(1865-1952)
1919-1925
Lauri Kristian Relander.png Lauri Kristian Relander
(1883-1942)
1925-1931
P. E. Svinhufvud.png Pehr Evind Svinhufvud
(1861-1944)
1931-1937
Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio
(1873-1940)
1937-1940
Risto Ryti.png Risto Ryti
(1889-1956)
1940-1944
Carl Gustaf Emil Mannerheim.png Carl Gustaf Emil Mannerheim
(1867-1951)
1944-1946
Juho Kusti Paasikivi.jpg Juho Kusti Paasikivi
(1870-1956)
1946-1956
Urho Kaleva Kekkonen.jpg Urho Kekkonen
(1900-1986)
1956-1982
Mauno Koivisto.png Mauno Koivisto
(s. 1923-)
1982-1994
Martti Ahtisaari.jpg Martti Ahtisaari
(s. 1937-)
1994-2000
Tarja Halonen 1c389 8827-2.jpg Tarja Halonen
(s. 1943-)
2000-2012
Sauli Niinistö (cropped).jpg Sauli Niinistö
(s. 1948)
2012 -

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen hallitsijat päätoimittaja Päiviö Tommila, Porvoo, Weilin+Göös 2001 ISBN: 951-35-6633-1

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 20-108. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
  2. Tommila Päiviö: Suomen hallitsijat
    (, kuninkaat, keisarit ja presidentit)
    , s. 20-108. Keskiaika. Porvoo: Weilin+Göös. ISBN 951-35-6489-4. suomi
  3. Tommila Päiviö: Suomen hallitsijat
    ))
    (, kuninkaat, keisarit ja presidentit)
    , s. 112-196. Kustaa Vaasasta Ruotsin ajan loppuun. Porvoo: Weilin+Göös. ISBN 951-35-6489-4. suomi
  4. Tommila Päiviö: Suomen hallitsijat, kuninkaat, keisarit ja presidentit, s. 212-244. Autonomian aika. Porvoo: Weilin+Göös. ISBN 951-35-6489-4. suomi
  5. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 200-244. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
  6. Высшие органы государственной власти РСФСР Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898-1991
  7. Eduskunta Suomi 80, Tampereen yliopisto
  8. Suomen itsenäisyysjulistus
  9. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 252 ja 342. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.