Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi liitettiin Ruotsin kuningaskunnan osaksi viimeistään 1200-luvun kuluessa. Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1397–1521) osalta.[1] Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin Viipurin linnanpäälliköiden ja joidenkin Turun piispojen itsenäistä asemaa. 15. helmikuuta 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua Ruotsin kuninkaan vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut Haakon VI Maununpoika valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.

Keskiaika (1150-1523)[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

hallitsija synnyinvuosi halltsijana kuolinvuosi
Sverker-I-Trad.JPG
Stockholms stads tredje sigill.png
Eerik Pyhä N. 1120 1150-1160 1160
Karl Sverkerssons sigill.jpg Kaarle Sverkerinpoika 1130 1161-1167 1167 tai 1168
Knuut Eerikinpoika 1167-1195 1140-luku 1195 tai 1196
Sverker II Kaarlenpoika 1164 1196-1208 1210
Erik10.jpg Eerik X Knuutinpoika 1175 (n.) 1208-1216 1216
Juhana Sverkerinpoika 1201 1216-1222 1222
Eric XI of Sweden.png Eerik XI Eerikinpoika 1216 1222-1250 1250
Portrait of Birger Jarl.jpg Birger Jaarli n. 1200 1250-1266 1266
Valdemar Birgerinpoika 1240 (n.) 1250-1275 1302
Maunu Ladonlukko 1245 (n.) 1275-1290 1290
Torkkeli Knuutinpoika tuntematon 1290-1306 1306
Birger of Sweden.jpg Birger Maununpoika 1280 1290-1318 1321
Magnus Ericson.jpg Maunu Eerikinpoika
Eerik Maununpoika hallitsijakumppani
Haakon VI Maununpoika hallitsijakumppani
1316
1338/1339
1340-1380
1357-1359
1362-1364
Albert of Mecklenburg.jpg Albrekt Mecklenburgilainen 1338 (n.) 1364-1389 1412
Margrete 1.jpg Margareeta I 1353 1389-1412 1412
Eric of Pomerania.jpg Eerik XIII Pommerilainen 1382 1396-1434
1435-1439
1459
Modell till statyn över Engelbrekt Engelbrektsson i Örebro (ur Svenska Familj-Journalen).png Engelbrekt Engelbrektinpoika 1390-luku 1435-1436 1436
Christopher of Bavaria.jpg Kristofer Baijerilainen 1418 1440-1448 1448
Karl Knutsson Bonde.jpg Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde 1408 tai 1409 1448-1457
1464-1465
1467-1470
1470
Pentti Jönsinpoika Oxenstierna
Eerik Akselinpoika Tott
n. 1417
n. 1418
1457
1465-1467
1467
1481
Christian 1 of Denmark.jpg Kristian I Oldenburgilainen 1426 1457-1464 1481
Sten Sture the Elder.jpg Sten Sture vanhempi 1437 1470-1497
1501-1503
1503
Hannu I 1455 1497-1501 1513
Svante Niilonpoika 1460 (n.) 1504-1512 1511/1512
Sten Sture the Younger.jpg Sten Sture nuorempi 1492 (n.) 1512-1520 1520
Christian II of Denmark, engraving by Jan Gossaert c 1523.jpg Kristian II 1481 1520-1521 1559

Kustaa Vaasasta Ruotsin ajan loppuun (1523-1809[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuningas

hallitsija synnyinvuosi hallitsijana kuolinvuosi
Gustav Vasa.jpg Kustaa Vaasa 1496/1497 1521-1523
1523-1560
1560
Eric XIV of Sweden.jpg Eerik XIV 1533 1560-1568 1577
John III of Sweden.jpg Juhana III 1537 1568-1592 1592
SigmIIIVasa.jpg Sigismund 1566 1592-1599 1632
Karl IX.jpg Kaarle IX 1550 1599-1611 1611
Gustav II of Sweden.jpg Kustaa II Aadolf 1594 1611-1632 1632
Swedish queen Drottning Kristina portrait by Sébastien Bourdon stor.jpg Kristiina 1626 1632-1654 1689
Sébastien Bourdons-Karl X Gustav.jpg Kaarle X Kustaa 1622 1654-1660 1660
Charles XI of Sweden.jpg Kaarle XI 1655 1660-1697 1697
Karl XII 1706.jpg Kaarle XII 1682 1697-1718 1718
Ulrika Eleonora.jpg Ulriika Eleonoora 1688 1719-1720 1741
Fredrik av Hessen.jpg Fredrik I 1676 1720-1751 1751
Adolf Fredrik of Sweden.jpg Aadolf Fredrik 1710 1751-1771 1771
Gustav III of Sweden 1.jpg Kustaa III 1746 1771-1792 1792
Gustav IV Adolf of Sweden.jpg Kustaa IV Aadolf 1778 1792-1809 1837

Venäjän vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuosina 1721 ja 1743. Vanhan Suomen alue eli virallisesti Viipurin, sittemmin Suomen kuvernementti yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Alueen hallitsijoina olivat Venäjän keisarit ja keisarinnat.

Vanhan Suomen hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

hallitsija synnyinvuosi hallitsijana kuolinvuosi
Peter der-Grosse 1838.jpg Pietari Suuri 1672 1721-1725 1725
Catherine I of Russia by Nattier.jpg Katariina I 1684 1725-1727 1727
Peter II of Russia by Vedekind.jpg Pietari II 1715 1727-1730 1730
Louis Caravaque, Portrait of Empress Anna Ioannovna (1730).jpg Anna 1693 1730-1740 1740
Ivan VI.jpg Iivana VI 1740 1740–1741 1764
Carle Vanloo, Portrait de l’impératrice Élisabeth Petrovna (1760).jpg Elisabet 1709 1741-1762 1762
Coronation portrait of Peter III of Russia -1761.JPG Pietari III 1728 1762 1762
Johann-Baptist Lampi d. Ä. 007.jpg Katariina II Suuri 1729 1762–1796 1796
Paul i russia.jpg Paavali I 1754 1796-1801 1801
Alexander I of Russia.PNG Aleksanteri I 1777 1801-1812 1825

Suomen suuriruhtinaskunta (1809-1917)[4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko Suomen alue kuului Venäjään 1809-1917. Tällöin rajoitettua itsehallintoa nauttivaa Suomen suuriruhtinaskuntaa[5] hallitsivat Venäjän keisarit.

Venäjän keisari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

keisari synnyinvuosi suuriruhtinaana kuolinvuosi
Alexander I of Russia.PNG Aleksanteri I 1777 1809-1825 1825
Vernet nikolas 1.jpg Nikolai I 1796 1825-1855 1855
Alexander II 1870 by Sergei Lvovich Levitsky.jpg Aleksanteri II 1818 1855-1881 1881
Kramskoy Alexander III.jpg Aleksanteri III 1845 1881-1894 1894
Nicolas II photographie couleur.jpg Nikolai II 1868 1894-1917 1918

Venäjän väliaikainen hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuun vallankumouksessa kukistuneen keisarivallan jälkeen, ennen Suomen itsenäistymistä Suomenkin muodollisesti korkein johtaja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri.


Venäjän pääministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

pääministeri synnyinvuosi virka-aika kuolinvuosi
Georgy Lvov LOC 3c35383u.jpg Georgi Lvov 1861 1917 1925
Alexander Kerensky LOC 24416.jpg Aleksandr Kerenski 1881 1917 1970

Kansankomissaarien neuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolsevikkien suorittaman lokakuun vallankaappauksen myötä Suomen muodollisesti korkeimpana johtajana toimi kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja yhden päivän ajan, jonka jälkeen muodollisesti korkein asema siirtyi toimintansa aloittaneen yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajalle.[6]

Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

puheenjohtaja synnyinvuosi puheenjohtaja kuolinvuosi
Lenin portrait.jpg Vladimir Lenin 1870 1917 1924

Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

puheenjohtaja synnyinvuosi puheenjohtaja kuolinvuosi
1918 Lev Kamenev.jpg Lev Kamenev 1883 1917 1936
YakovSverdlov.jpg Jakov Sverdlov 1885 1917 1919

Itsenäinen Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun vallankumouksen yhteydessä eduskunnan puhemiehistö totesi, että Suomi oli joutunut hallitsijattomaan tilaan. Tämän seurauksena eduskunta päätti valita kolmijäsenisen valtionhoitajakunnan mutta se jäi valitsematta poliittisen tilanteen vuoksi. Kompromissiksi 15.11.1917 päätettiin, että korkeinta valtaa käyttää eduskunta.[7] Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917, jolloin muodollisesti korkeimpaan asemaan tuli eduskunnan puhemies.[8]

Sisällissodan jälkeen toukokuussa 1918 eduskunta valitsi valtionpäämiehen tehtäviä hoitamaan valtionhoitajan. Hallitusmuototaistelussa kuningaskuntaa ja samalla suuntautumista Saksaan kannattaneet kuningasmieliset kansanedustajat valitsivat syksyllä 1918 saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin aiotuksi kuninkaaksi. Tämä kuitenkin luopui hänelle suunnitellusta asemasta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan ja kuninkuuden ulkopoliittisten edellytysten kadottua. Tämän jälkeen vaihtui valtionhoitaja ja uusi toimenhaltija lopullisesti hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon eli perustuslain 17. heinäkuuta 1919, jonka jälkeen valtionpäämiehinä ovat toimineet vaalilla valitut tasavallan presidentit.[9]

Eduskunnan puhemies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

puhemies synnyinvuosi toimessa kuolinvuosi
Johannes Lundson 1867 1917-1918 1939

Valtionhoitaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

valtionhoitaja synnyinvuosi toimessa kuolinvuosi
P. E. Svinhufvud.png Pehr Evind Svinhufvud 1861 1918 1944
Carl Gustaf Emil Mannerheim.png Carl Gustaf Emil Mannerheim 1867 1918-1919 1951

Suomen tasavallan presidentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tasavallan presidentti synnyinvuosi toimessa kuolinvuosi
K. J. Ståhlberg.png K. J. Ståhlberg 1865 1919-1925 1952
Lauri Kristian Relander.png Lauri Kristian Relander 1883 1925-1931 1942
P. E. Svinhufvud.png Pehr Evind Svinhufvud 1861 1931-1937 1944
Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio 1873 1937-1940 1940
Risto Ryti.png Risto Ryti 1889 1940-1944 1956
Carl Gustaf Emil Mannerheim.png Carl Gustaf Emil Mannerheim 1867 1944-1946 1951
Paasikivi fi01 06a.jpg Juho Kusti Paasikivi 1870 1946-1956 1956
Urho Kaleva Kekkonen.jpg Urho Kekkonen 1900 1956-1982 1986
Mauno Koivisto.png Mauno Koivisto 1923 1982-1994
Martti Ahtisaari.jpg Martti Ahtisaari 1937 1994-2000
Tarja Halonen on August 26, 2010.jpg Tarja Halonen 1943 2000-2012
Sauli Niinistö.jpg Sauli Niinistö 1948 2012 -

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen hallitsijat päätoimittaja Päiviö Tommila, Porvoo, Weilin+Göös 2001 ISBN: 951-35-6633-1

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 20-108. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
  2. Tommila Päiviö: Suomen hallitsijat, kuninkaat, keisarit ja presidentit, s. 20-108. Keskiaika. Porvoo: Weilin+Göös. ISBN 951-35-6489-4. suomi
  3. Tommila Päiviö: Suomen hallitsijat, kuninkaat, keisarit ja presidentit, s. 112-196. Kustaa Vaasasta Ruotsin ajan loppuun. Porvoo: Weilin+Göös. ISBN 951-35-6489-4. suomi
  4. Tommila Päiviö: Suomen hallitsijat, kuninkaat, keisarit ja presidentit, s. 212-244. Autonomian aika. Porvoo: Weilin+Göös. ISBN 951-35-6489-4. suomi
  5. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 200-244. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
  6. Высшие органы государственной власти РСФСР Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898-1991
  7. Eduskunta Suomi 80, Tampereen yliopisto
  8. Suomen itsenäisyysjulistus
  9. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 252 ja 342. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.