Narva
Wikipedia
| Lippu | Vaakuna |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Valtio: | Viro |
| Maakunta: | Itä-Virumaa |
| Pinta-ala: | 84,54 km² |
| Asukasluku: | 66 936 (1.1.2006) |
| Asukastiheys: | 830 as./km² |
| Koordinaatit: | [1] |
| Kotisivu: | www.narva.ee |
| Kaupunginjohtaja: | Tarmo Tammiste |
Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Itä-Virun maakunnassa Viron ja Venäjän rajalla. Kaupungin läpi virtaa Narvajoki. Joen läntisellä rannalla sijaitsee Hermannin linnoitus ja itäisellä rannalla Iivanan linnoitus (viroksi Jaanilinn, ven. Ivangorod). Iivanan linnoitus on osa Iivananlinnan kaupunkia, joka kuuluu Venäjälle.
Kaupungissa on muun muassa tekstiiliteollisuutta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Väestö
67 000 asukkaan Narva on Tallinnan ja Tarton jälkeen Viron kolmanneksi suurin kaupunki. Viroa puhuu äidikielenään noin 4 % narvalaisista. Muutoin asukkaat ovat pääasiassa venäjänkielisiä, kuten kaikissa Itä-Virumaan kaupungeissa.
[muokkaa] Historia
Narvan kaupunki perustettiin 1200-luvulla, jolloin Eestinmaa (nykyinen Pohjois-Viro) oli Tanskan hallussa. Eestinmaa ja sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin Saksalaiselle ritarikunnalle 1347. Iivananlinnaa alettiin rakentaa Narvajoen toiselle rannalle 1492. Venäjä sai Narvan haltuunsa Liivin sodassa 1558, jonka jälkeen kaupungin omistaja vaihtui muutaman kerran, päätyen lopulta vuonna 1581 Ruotsille. Vuonna 1700 Narvassa käytiin Narvan taistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Venäjä valloitti Narvan 1704, jonka jälkeen se oli osa Venäjää aina vuoteen 1918, jolloin Viro itsenäistyi. Ennen toista maailmansotaa Iivananlinna oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi Neuvostoliitolle, siirrettiin Iivananlinna Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi 1945.
[muokkaa] Matkailu
Narvajoen suussa, keskusta noin 15 km pohjoiseen sijaitsee Narva-Jõesuun perinteikäs kylpyläkaupunki, joka tunnettiin tsaarinaikaan nimellä Hungerburg. Sen pitsihuvilat tuovat mieleen Terijoen ja 12 km pitkä, kaareva hiekkaranta jopa Rivieran. Uuden itsenäistymisen myötä lukuisat hotellit ja lomakeskukset jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan, sillä Narvajoesta tuli rajajoki ja matkailuvirrat tyrehtyivät. Narva-Jõesuun 30-luvulta peräisin oleva funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna vuonna 2006. Myös Narvan kaupunkiin on valmistunut kaksi länsimaista tasoa edustavaa hotellia ja useita kauppakeskuksia.
[muokkaa] Urheilu
Jalkapallojoukkue Narva Trans pelaa Viron miesten pääsarjassa.
[muokkaa] Muuta
Narva on Lahden yhteistyösopimuskaupunki. Narvan seudun eli Idaregioonin kunnilla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) ja Kotkan–Haminan seudun kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) on yhteinen, keskinäinen kumppanuussopimus (allekirj. 17.5.2006).
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Narvan matkailuinfo
- Invest in Narva
- Narvan kaupunki
- Narva-Jõesuun kylpylä
- Narva-Jõesuun kaupunki
- Itä-Virumaan lääni
- ViroWeb - matkailutiedot Virosta
- Narva Line, laivalinja Kotkaan
Abja-Paluoja | Antsla | Elva | Haapsalu | Haaslava | Jõgeva | Jõhvi | Kallaste | Karksi-Nuia | Kehra | Keila | Kilingi-Nõmme | Kiviõli | Kohtla-Järve | Kunda | Kuressaare | Kärdla | Lihula | Loksa | Maardu | Mustvee | Mõisaküla | Narva | Narva-Jõesuu | Otepää | Paide | Paldiski | Pärnu | Põltsamaa | Põlva | Püssi | Rakvere | Rapla | Räpina | Saue | Sillamäe | Sindi | Suure-Jaani | Tallinna | Tamsalu | Tapa | Tartto | Tõrva | Türi | Valga | Viljandi | Võhma | Võru

