Narva
|
|
|
|---|---|
 Narvan Hermannin linnoitus |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Viro |
| Maakunta | Itä-Virumaa |
| Perustettu | 1172 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Tarmo Tammiste |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 84,54 km² |
| Väkiluku (2009) | 65 900 |
| – Tiheys | 830 as./km² |
Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Itä-Virun maakunnassa Viron ja Venäjän rajalla. Kaupunkia reunustaa Narvajoki,[1] jonka läntisellä rannalla sijaitsee Hermannin linnoitus ja itäisellä rannalla Iivanan linnoitus (viroksi Jaanilinn, ven. Ivangorod). Iivanan linnoitus on osa Iivananlinnan kaupunkia, joka kuuluu Venäjälle.
Kaupungissa on tekstiiliteollisuutta ja sähkötuotantoa. Paikallinen tekstiilitehdas Kreenholmi rakennettiin 1800-luvun puolivälissä kaupungin eteläiseen osaan.[2] Lisäksi Narvasta löytyy saha, pellava- ja elintarviketeollisuutta.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Väestö
65 900 asukkaan Narva on Tallinnan ja Tarton jälkeen Viron kolmanneksi suurin kaupunki. Viroa puhuu äidinkielenään noin 4 % narvalaisista. Muutoin asukkaat ovat pääasiassa venäjänkielisiä, kuten muissakin Itä-Virumaan kaupungeissa.
[muokkaa] Historia
Tanskalaiset perustivat Narvan vuonna 1223.[3] Hermannin linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1277.[2] Eestinmaa, sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin Saksalaiselle ritarikunnalle 1347. Narvajoen itärannalle alettiin rakentaa Iivananlinnaa 1492 Iivana III:n toimesta.[4] Venäjä sai Narvan haltuunsa Liivin sodassa 1558, jonka jälkeen kaupungin omistaja vaihtui muutaman kerran, päätyen lopulta vuonna 1581 Ruotsille.
Suuren pohjansodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 Narvan taistelu, jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan takaisin 1704, jonka jälkeen se oli osa Venäjää aina Viron itsenäistymiseen saakka vuonna 1918. Ennen toista maailmansotaa Iivananlinna oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi Neuvostoliitolle, siirrettiin Iivananlinna Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi 1945.
[muokkaa] Matkailu
Narvajoen suussa, keskustasta noin 15 km pohjoiseen sijaitsee Narva-Jõesuun perinteikäs kylpyläkaupunki, joka tunnettiin tsaarinaikaan nimellä Hungerburg. Sen pitsihuvilat tuovat mieleen Terijoen ja 12 km pitkä, kaareva hiekkaranta jopa Rivieran. Uuden itsenäistymisen myötä lukuisat hotellit ja lomakeskukset jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan, sillä Narvajoesta tuli rajajoki ja matkailuvirrat tyrehtyivät. Narva-Jõesuun 30-luvulta peräisin oleva funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna vuonna 2006. Myös Narvan kaupunkiin on valmistunut kaksi länsimaista tasoa edustavaa hotellia ja useita kauppakeskuksia.
[muokkaa] Urheilu
Jalkapallojoukkue Narva Trans pelaa Viron miesten pääsarjassa.
[muokkaa] Muuta
Narva on Lahden yhteistyösopimuskaupunki. Narvan seudun eli Idaregioonin kunnilla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) ja Kotkan–Haminan seudun kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) on yhteinen, keskinäinen kumppanuussopimus (allekirjoitettu 17. toukokuuta 2006).
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 50. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi)
- ↑ a b Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 57. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi)
- ↑ a b Piret Hiisjärv & Ene Hiiepuu: Looking at Estonia, s. 20. The Oliver Press, Inc., 2006. ISBN 9781881508328. Google book (limited preview). (englanniksi)
- ↑ Tom Masters: Eastern Europe, 9. edition, s. 332. Lonely Planet, 2007. ISBN 9781741044768. Google book (limited preview). (englanniksi)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Narvan matkailuinfo.
- Invest in Narva. (englanniksi) (viroksi) (venäjäksi)
- Narvan kaupunki. (englanniksi) (viroksi) (venäjäksi)
- Itä-Virumaan lääni.
- ViroWeb - matkailutiedot Virosta.
Abja-Paluoja | Antsla | Elva | Haapsalu | Jõgeva | Jõhvi | Kallaste | Karksi-Nuia | Kehra | Keila | Kilingi-Nõmme | Kiviõli | Kohtla-Järve | Kunda | Kuressaari | Kärdla | Lihula | Loksa | Maardu | Mustvee | Mõisaküla | Narva | Narva-Jõesuu | Otepää | Paide | Paldiski | Pärnu | Põltsamaa | Põlva | Püssi | Rakvere | Rapla | Räpina | Saue | Sillamäe | Sindi | Suure-Jaani | Tallinna | Tamsalu | Tapa | Tartto | Tõrva | Türi | Valga | Viljandi | Võhma | Võru
