Narvan taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin ja Venäjän välistä taistelua vuonna 1700. Saksan ja Neuvostoliiton välisestä Narvan taistelusta 1944 on eri artikkeli.
Narvan taistelu
Osa suurta pohjan sotaa
Ruotsin voitto Gustaf Cederströmin maalauksessa vuodelta 1910.
Ruotsin voitto Gustaf Cederströmin maalauksessa vuodelta 1910.
Päivämäärä:

20. marraskuuta 1700 (Ruotsalainen kalenteri)
19. marraskuuta, 1700 (Juliaaninen)
30. marraskuuta, 1700 (Gregoriaaninen)

Paikka:

Narva

Lopputulos:

Ruotsin voitto

Osapuolet

Flag of Sweden.svg Ruotsi

Flag of Russia.svg Venäjä

Komentajat

Kaarle XII

Charles Eugène de Croy

Vahvuudet

Noin 8500

Noin 37 000

Tappiot

667 kuollutta
1200 haavoittunutta

16 000 kuollutta
17-22 000 vangittua

Suuren Pohjan sodan taistelut
Narva | Väinäjoki | Kliszow | Pultusk | Jakobstadt | Posen | Punitz | Freustadt | Lesnaja | Pultava | Helsingborg | Gadebusch | Kostianvirta | Napue | Riilahti

Narvan taistelu käytiin Suuressa Pohjan sodassa 20. marraskuuta 1700 (ruotsalaisen kalenterin mukaan). Ruotsin armeijan kuningas Kaarle XII:n johtamana löi Venäjän tsaari Pietari I:n joukot Narvassa. .[1]


Ruotsin 8 140 miehen joukot Kaarle XII:n johtamina hyökkäsivät Ruotsin Narvaa Eestimaalla (nykyisessä Virossa) piirittäviä Venäjän joukkoja vastaan. Ruotsin pääjoukkojen lisäksi kaupungissa oli 2 500 sotilasta. Venäjän armeijalla oli suuri miesylivoima, noin 37 000 miestä. (Tuonaikaisten ruotsalaisten lähteiden mukaan venäläisten vahvuus olisi ollut 80 000–100 000, tämä saattoi olla koko sotajoukon koko mukana kulkevien siviilien, sotilaiden vaimot ja perheet mukaan lukien.)

Ruotsin armeijaa komensi kuningas itse, armeijan vasenta siipeä komensi kenraali Carl Gustav Renskjöld, oikeaa Otto Wellingk. Venäjän armeijaa komensi herttua Charles Eugène de Croy. Tsaari Pietari ja armeijan päällikkö sotamarsalkka Fjodor Golovin olivat lähteneet paikalta edellisenä päivänä.

Ruotsin armeija hyökkäsi kahden aikaan iltapäivällä. Kesken hyökkäyksen lumimyrsky puhkesi puhaltamaan venäläisten silmiin. Ruotsalaiset mursivat venäläisten varustukset useassa kohden, ja venäläisten sivustat pakenivat paniikissa Narvajoen yli. Venäläisten kuormaston luo linnoittautuneet joukot taistelivat kuitenkin vielä monta tuntia, viimeiset saarroksiin jääneet joukot antautuivat vasta seuraavana päivänä.

Tappiot olivat ruotsalaisille alhaisia kun taas venäläisille todella suuria. Ruotsalaiset menettivät 667 miestä, ja Venäjän armeija 15 000 miestä, monet hukkuivat Narvajokeen paetessaan. Loput Venäjän armeijasta antautui. Koska heitä vartioimaan ei ollut irrottaa joukkoja, miehistö päästettiin menemään aseiden luovutuksen jälkeen. Ruotsalaiset saivat saaliiksi yli 20 000 muskettia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jari Aalto, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Simo Heininen, Kimmo Katajala, Jaana Nieminen: Kaikkien aikojen historia 5, s. 120. Helsinki: Edita, 2011. Suomi