Viron juutalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viron juutalaiset
עסטיש יידנטום
Väkiluku 1 394¹
Merkittävät asuinalueet
Flag of Tallinn.svg Tallinna
Tartu flag.svg Tarto
Flag of et-Narva.svg Narva
Kielet jiddiš, venäjä, viro
Uskonnot juutalaisuus
Huomautukset
¹ Viron vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan

Viron juutalaiset ovat Virossa asuvia juutalaisia. Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan maassa asui 1 394 Viron kansalaisuuden omaavaa juutalaista, joista 1 056 asui Tallinnassa. Muita keskuksia olivat Tarto ja Narva.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset tiedot juutalaisista Virossa ovat jo 1300-luvulta. Varsinainen juutalaisten muutto Viroon ei alkoi kuitenkin vasta, kun Venäjän keisari Aleksanteri II antoi juutalaisille luvan alkaa muuttaa alueelle vuonna 1865. Juutalaisia yhteisöjä muodostui Tartoon ja Tallinnaan. Tallinnaan rakennettiin synagoga vuonna 1883 ja Tartoon vuonna 1901. Juutalaisia hautausmaita perustettiin ajan myötä myös Pärnuun, Viljandiin ja Valgaan. Noin 200 juutalaista taisteli Viron itsenäisyyssodassa. Itsenäisessä Virossa juutalaiset saivat kulttuuri-autonomian vuonna 1925. Juutalaisia oli tuolloin 3045 ja kulttuurisen autonomian saamiseen vähemmistö tarvitsi tasan 3000 henkilöä. Tallinnaan, Tartoon ja Viljandiin perustettiin juutalaisia kouluja, joissa kävi yhteensä 352 oppilasta. Vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan Virossa oli 4381 juutalaista, joista 2203 asui Tallinnassa, 920 Tartossa, 262 Valgassa, 248 Pärnussa, 188 Narvassa ja 121 Viljandissa.[2]

Holokaustin muistomerkki Kloogan keskitysleirillä.

Neuvostoliiton miehitettyä Viron vuonna 1940, kulttuuriautonomia ja kaikki juutalaiset järjestöt lakkautettiin. Noin 400 juutalaista pakkosiirrettiin muualle. Saksan miehitettyä Viron alueen vuonna 1941 juutalaiset joko pakenivat tai tulivat tapetuiksi.[2] Viron alueella tapettiin noin 1000 juutalaista. Viro julistettiinkin "juutalaisvapaaksi" vuonna 1942.[3] Tapot tapahtuivat Jõelähtmen kunnassa sijainneella Kalevi-Liivan keskitysleirillä, sekä Keilan kunnassa Kloogan keskitysleirillä. Neuvostoliiton miehitettyä Viron uudestaan vuonna 1944 monet pakoon lähteneet juutalaiset tulivat takaisin. Kulttuurista uudelleen heräämistä ei kuitenkaan tapahtunut.[2]

Vuonna 1988 perustettiin ensimmäinen Viron juutalaisten järjestö 48 vuoteen. Tallinnassa perustettu Juutalainen kulttuuriseura oli ensimmäinen laatuaan Neuvostoliitossa. Viron itsenäistyttyä vuonna 1991 juutalaiset alkoivat saada takaisin menetettyjä oikeuksiaan. Vuonna 1992 heidät tunnustettiin viralliseksi vähemmistöryhmäksi. Vuonna 2007 toisessa maailmansodassa tuhoutunut Tallinnan synagoga avattiin uudelleen Yhdysvalloista tulleen raha-avun turvin. Viron päärabbina toimii Shmuel Kot.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eesti Statistika: Population by Ethnic Nationality, Mother Tongue and Citizenship Vuoden 2000 väestönlaskenta. 20.9.2002. Viitattu 9.5.2010. (englanniksi)
  2. a b c d The Virtual Jewish History Tour - Estonia American-Israeli Cooperative Enterprise. Viitattu 9.5.2010. (englanniksi)
  3. Phase II: The German occupation of Estonia in 1941–1944 (PDF) Conclusions of the Estonian International Commission for the Investigation of Crimes Against Humanity. Viitattu 9.5.2010. (englanniksi)