Itä-Virumaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itä-Virumaa
Ida-Viru maakond
Narvan linna Narvanjoen yli Iivananlinnasta Venäjältä nähtynä.
Narvan linna Narvanjoen yli Iivananlinnasta Venäjältä nähtynä.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Viro
Kuntia 8
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Jõhvi
 – suurin kaupunki Narva
Pinta-ala 2 971,55[1] km²
Väkiluku (1.1.2018) 149 172[2] (3.)
 – väestötiheys 48 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 EE-44

Itä-Virumaa[3] eli Itä-Virun maakunta (vir. Ida-Viru maakond, Ida-Virumaa) on maakunta Koillis-Virossa, Venäjän vastaisella rajalla, Suomenlahden ja Peipsijärven välillä.

Itä-Virumaan asukasluku on noin 132 736[2] ja pinta-ala 3 000 neliökilometriä [4] . Vuoden 2021 väestö laskennan mukaan maakunnassa oli 97 231 venäläistä, 24 490 virolaista, 3 265 ukrainalaista, 2720 valkovenäläistä ja 1 065 suomalaista[5].Maakunta poikkeaakin selvästi muista Viron maakunnista, joissa virolaiset ovat vähemmistönä.

Maakuntahallinnon keskus oli Jõhvi vuoden 2017 loppuun, jolloin lääninhallintoon rinnastettava, Viron hallituksen nimittäminen maaherrojen johtama valtiollinen aluehallinto lakkautettiin.[6] Asukasluvultaan suurin kaupunki on Venäjän rajalla sijaitseva historiallinen Narva.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan alue koostuu Pohjois-Viron ranta-alangosta, joka pohjoisessa päättyy jyrkkään törmärannikkoon. Sisämaassa on Koillis-Viron ylänköalue ja Alutagusen metsäalue. Pisimmät joet ovat Narvajoki, Purtse ja Pyhäjoki. Maakunnassa on noin 40 järveä sekä suoalueita. Maa- ja kallioperä koostuu runsaista luonnonvaraesiintymistä. Näitä ovat palavakivi, fosforiitti, rakennushiekka, kalkkikivi ja sinisavi. Näiden ansiosta Itä-Virumaa onkin Viron merkittävin teollisuusalue. Palavaakiveä louhitaan erityisesti Kohtla-Järven ja Kiviõlin seudulla.

Kaupungit ja kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Virumaan kunnat (8 kpl) vuodesta 2017.
Itä-Virumaan kunnat (22 kpl) vuoteen 2013, jolloin Maidla, Püssi ja Lüganuse yhdistyivät.

Vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen Itä-Virumaa koostuu kahdeksasta kunnasta, joista neljä on kaupunkeja. Ennen kuntauudistusta kaupunkeja oli viisi ja kuntia oli 15. Muutoksessa Aserin kunta siirrettiin osaksi Länsi-Virumaata sekä Avinurme ja Lohesuu Jõgevamaalle.[1]

Maakunnan kunnat ovat:[1]

Kunta Asukasluku
(1.1.2018)
Alutagusen kunta 4 929
Jõhvin kunta 11 645
Kohtla-Järven kaupunki 35 395
Lüganusen kunta 8 942
Narvan kaupunki 58 610
Narva-Jõesuun kaupunki 4 828
Sillamäen kaupunki 13 406
Toilan kunta 4 807
Itä-Virumaa 142 562

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan teollisuudenaloja ovat kemian-, metalli-, konepaja-, elektroniikka- ja puuteollisuus. Lisäksi maakunnassa työllistää energian tuotanto ja kuljetus.[7]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiollisissa vaaleissa Itä-Virumaa muodostaa vaalipiirin numero 7 (valimisringkond nr 7), josta valitaan 7 kansanedustajaa 101-jäseniseen riigikoguun.[8][9]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksistä tärkeimpiä ovat Ontikan rantatörmä (56 metriä merenpinnasta), Viron korkein putous Valastessa (n. 30 m, syntynyt kuivatusojan suuhun[10]), luonnonsuojelualueet (Kurtna, Saka-Ontika-Toila), Kuremäen nunnaluostari, Kohtla-Järven palavankiven museo, Jõhvin kirkko 1300-luvulta, Purtsen linna 1500-luvulta, Narvan linna (Hermannin linna) ja 12 kilometriä pitkä Narva-Joensuun hiekkaranta. Alueella on myös entistettyjä kartanoita puistoineen, kuten Ontikan, Illukan, Maidlan, Kukrusen ja Mäetagusen kartanot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 15.6.2018. (viroksi)
  2. a b RL21429: POPULATION BY ETHNIC NATIONALITY, SEX, AGE GROUP AND PLACE OF RESIDENCE (ADMINISTRATIVE UNIT), 31 DECEMBER 2021 PxWeb. Viitattu 7.3.2023. (englanniksi)
  3. Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
  4. .RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
  5. RV0222U: RAHVASTIK SOO, RAHVUSE JA MAAKONNA JÄRGI, 1. JAANUAR. HALDUSJAOTUS SEISUGA 01.01.2018 PxWeb. Viitattu 7.3.2023. (viroksi)
  6. Maavalitsuste ülesannete uued täitjad alates 01.01.2018 Maavalitsused. 2017. Rahandusministeerium (Viron valtiovarainministeriö). Viitattu 18.6.2018. (viroksi)
  7. Development Network of Estonia: Yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia Virossa. Estonia – Taking traditions to new horizon, 2013, s. 8-9.
  8. Mandaatide jaotamine XIII Riigikogu valimistel (Kansanedustajien määrät vaalipiireittäin vuoden 2015 riigikogun vaaleissa) 27.11.2014. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 15.6.2018. (viroksi)
  9. Riigikogu valimise seadus (Viron vaalilaki) 15.6.2002. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 4.5.2018. (viroksi)
  10. East Viru Klint North Estonian Klint – as a Symbol of Estonian Nature. 2008. Tallinna: Estonian Environmental Investment Centre. Arkistoitu 26.6.2018. Viitattu 27.6.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]