Viljandimaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viljandimaa
Viljandi maakond
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Viro
Kuntia ja kaupunkeja 4
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Viljandi
 – Maaherra Kalle Küttis
Pinta-ala 3 420,04[1] km²
Väkiluku (1.1.2018) 47 563[1]
 – väestötiheys 14 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 EE-84
Viljandimaa.ee

Viljandimaa eli Viljandin maakunta sijaitsee Võrtsjärven länsipuolella Etelä-Virossa Latvian rajalla. Maakunnan pääkaupunki on Viljandi.

Viljandimaan asukasluku on noin 48 000. Maakunnan pinta-ala on 3 420 km².

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljandimaa on suureksi osaksi kumpuilevaa moreenimäkimaata ja Viron viljavimpia seutuja. Se on muinaisen Sakalan maakunnan ydinaluetta. Soomaan kansallispuisto sijaitsee osittain Viljandimaalla.

Kaupungit ja kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljandimaan kunnat vuodesta 2017.
Viljandimaan kunnat vuoteen 2017.

Vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen Viljandimaa koostuu kolmesta kunnasta ja yhdestä kaupungista. Ennen kuntauudistusta kuntia ja kaupunkeja oli yhteensä 15.[1]

Maakunnan kunnat ovat (asukasluku 1.1.2018):[1]

Kaupungit
Kunnat

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Viljandimaalla oli 47 599 asukasta, joista 45 391 (95,4 %) oli virolaisia, 1 305 (2,7 %) venäläisiä ja 880 (1,8 %) muita kansallisuuksia.[2]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan teollisuudenaloja ovat puu- ja huonekaluteollisuus, metalli- ja tekstiiliteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 11.5.2018. (viroksi)
  2. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
  3. Development Network of Estonia: Yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia Virossa. Estonia – Taking traditions to new horizon, 2013, s. 8-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]