Viron venäläiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäläisten osuus Viron väestöstä maakunnittain vuoden 2010 väestönlaskennassa.
Venäjänkielisten osuus Viron väestöstä kunnittain vuoden 2000 väestönlaskennassa.
Venäjänkielinen kartta vanhauskoisten asuttamista kylistä (punaisella).

Viron venäläiset ovat Viron toiseksi suurin etninen ryhmä. Viron venäläisiä on noin 340 000.[1] Heistä noin 90 000 on Venäjän kansalaisia, ja noin 90 000 vailla minkään valtion virallista kansallisuutta[2][3].

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virossa on jo satoja vuosia asunut venäläisiä[4], muun muassa vanhauskoisia Peipsijärven rannoilla. Ennen Viron neuvostomiehitystä itsenäisessä Virossa oli noin 8 % asukkaista venäläisiä[4], heistä merkittävä osa Neuvostoliitosta paenneita emigrantteja.

Molotovin-Ribbentropin sopimuksen jatkona Neuvostoliitto miehitti Viron kesäkuussa 1940. Se pakotti miehittämänsä Viron valitsemaan eduskunnan perustuslain vastaisissa vaaleissa, joissa ehdolla oli vain kommunisteja. Tämä parlamentti sitten teki päätöksen liittyä Neuvostoliittoon[5][6].

Neuvostomiehityksen aikana tuhansia virolaisia pakkosiirrettiin muualle Neuvostoliittoon ja Viroon sijoittui venäjänkielistä väestöä. Vuosina 1945–1991 vironvenäläisten määrä kasvoi 23 000 hengestä 475 000 henkeen ja slaavilaisväestö kaikkiaan 551 000 henkeen, 35 %:iin väestöstä.[7]

Neuvostoviranomaiset harjoittivat sortotoimia vironvenäläisiä aktivisteja ja emigrantteja vastaan[8]. Neuvostoliiton sotatribunaalit pidättivät ja teloittivat monia aiempia vironvenäläisiä 1940-1941[9]. Miehityksen aikana tulleista uusista vironvenäläisistä osa pakeni 1941-44 saksalaismiehitystä takaisin Venäjälle ja muista saksalaiset teloittivat monia.

Maailmansodan päätyttyä Stalin ulotti Neuvostoliiton väestönsiirrot laajemminkin Viroon. Viroon siirtyi sotilaita ja monia väestöryhmiä, lähinnä työläisiä. 1980-luvulla venäläiset muodostivat jo kolmanneksen Viron väestöstä.

Suurin osa Viron venäläisistä on tullut maahan Viron sosialistisen neuvostotasavallan aikana. Neuvostoliitto edellytti raskaampaa teollistumista kuin aikaisemmin. Myös Viroon palkattiin asiantuntijoita raskaampaan teollisuuteen ja painopiste oli Itä-Virossa. Alueelliset kansallisuussuhteet muuttuivat voimakkaasti. Raskaan teollisuuden lisäksi Neuvostoliiton muista osista tulleita työntekijöitä oli erityisesti rautateillä. Maataloudessa työskenteli runsaasti virolaisia.

Käsite "venäläinen" on kuitenkin tässä yhteydessä epäselkeä, sillä osa Viroon muuttaneista edusti Venäjän vähemmistökansallisuuksia. He eivät välttämättä pitäneet itseään venäläisinä, vaikka käyttivätkin venäjän kieltä.

Itsenäisyyden palauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. elokuuta 1991 Viron sosialistinen neuvostotasavalta hyväksyi Viron itsenäisyydenlähde? ja julisti Viron itsenäiseksi Neuvostoliitosta. Tähän aikaan yli kolmannes Viron asukasluvusta oli pääasiassa venäjää puhuvien, Neuvostoliitosta toisen maailmansodan jälkeisellä ajalla muuttaneiden jälkeläisiä.

Osa vironvenäläisistä vastusti Viron laulavaa vallankumousta (Intermovement-järjestö), jolla se palautti itsenäisyytensä vuonna 1991.

Itsenäisyyden palautuksen jälkeen venäjänkielisillä teollisuuspaikkakunnilla toimeentulo vaikeutui. Samalla tarve viron kielen oppimiseen palvelualoilla lisääntyi.

Vuoteen 1992 mennessä otettiin uudelleen käyttöön laki, jonka mukaan tulkittiin, että Viron kansalaisuus varataan automaattisesti ennen vuotta 1940 olleille Viron kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen. Vain Viron kansalaiset saivat äänestää vuoden 1992 perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä ja samaan aikaan pidetyissä parlamenttivaaleissa, jotka toivat pääministeri Mart Laarin hallituksen valtaan.[10] Vuoden 1940 jälkeen maahan muuttaneet tai heidän jälkeläisensä Virossa saivat anoa maan kansalaisuutta suorittamalla viron kielen ja historian kokeen.[11] Niillä entisillä neuvostoliittolaisilla, joilla ei ole Viron kansalaisuutta, on Neuvostoliiton sisämaan passi, joka mahdollistaisi Venäjän federaation kansalaisuuden saamisen. Näin ollen ne, jotka ovat olleet Neuvostoliiton kansalaisia ja jotka asuvat Viron alueella, ovat Virossa asuvia ulkomaalaisia, vaikka eivät olisi hankkineet entisen neuvostoliittolaisuutensa perusteella Venäjän federaation kansalaisuutta.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 noin 15 prosenttia Viron asukkaista oli ilman minkään maan kansalaisuutta ja vuonna 2014 yhä 6,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että Viro on yksi näistä maailman maista, jonka pysyvästi asuvasta väestöstä suurehkolla osalla ei ole oikeutta äänestää asuinmaansa eduskuntavaaleissa. Viron venäläisiin on vedottu, että he palaisivat Venäjälle, mutta hallituksen virallinen politiikka on ollut kotouttaminen, jonka mukaan odotetaan, että Virossa asuvilla on ainakin perustaidot viron kielessä ja Viron historiassa[12].

Amnesty Internationalin raportin mukaan Viron kielipolitiikka diskriminoi venäjää puhuvan vähemmistön oikeuksia.[13][14]

Historian tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisten tapahtumien tulkinta on Viron etnisten ristiriitojen ydin. Moni etnisistä virolaisista pitää Viron sosialistisen neuvostotasavallan aikaa laittomana miehityskautena. Tämä on myös Viron tasavallan virallinen kanta. Näkemyksen seurauksena se väestönosa, joka muutti maahan neuvostomiehityksen aikana ja heidän jälkeläisensä, on leimattu joidenkin taholta laittomiksi miehittäjiksi tai kolonisteiksi.lähde?

Toimittaja Leena Hietanen väittää, että venäjää puhuva vähemmistö taas näkee suurimmaksi osaksi Viron yhdistämisen Neuvostoliittoon laillisena prosessina, joka on myös Venäjän federaation virallinen näkökanta. He näkevät Pronssisoturi-monumentin symbolina heille keskeisestä oikeudesta elää Virossa sen kansan jälkeläisinä "joka vapautti maan fasismista".[15]

Nuorisoyhdistyksen "Avoin tasavalta" vironvenäläinen puheenjohtaja Jevgeni Krištafovitš sanoo, että kahtiajako ei ole virolaisten ja vironvenäläisten välillä vaan demokraattien ja stalinistien välillä ja että Venäjä rakentaa Virossa "viidettä kolonnaa": venäjänkieliset lehdet ja radio, venäjänkielisten koulujen monet opettajat ja eräät järjestöt "ajavat venäläisiä järjestelmällisesti syrjäytymiseen ja syyttävät tästä Viron hallitusta", esimerkiksi lehdet väittävät vuoden 2007 mellakoiden olleen Viron hallituksen eikä venäläisten järjestämiä ja opettajat vievät alaluokkalaisia katsomaan Pronssisoturi-patsasta. Krištafovitšin mukaan tästä "stalinismista" irtisanoutuvia vironvenäläisiä painostetaan, jos he pitävät kiinni venäläisestä identiteetistään ja sukunimestään kuten hän eivätkä halua julistautua virolaisiksi. [16][17][18].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://pub.stat.ee/px-web.2001/Dialog/varval.asp?ma=PO0222&ti=POPULATION+BY+SEX%2C+ETHNIC+NATIONALITY+AND+COUNTY%2C+1+JANUARY&path=../I_Databas/Population/01Population_indicators_and_composition/04Population_figure_and_composition/&lang=1
  2. http://www.estemb.fi/viro
  3. http://estonia.eu/about-estonia/society/citizenship.html
  4. a b http://www.tuglas.fi/oppimateriaali/kansatframe.htm
  5. Historian synkkä taakka, Satakunnan kansa 2.4.2009, tohtori Jukka Tarkka
  6. Estonia 1940-1945: Reports of the Estonian International Commission for the Investigation of Crimes Against Humanity
  7. Chinn, Jeff; Robert John Kaiser (1996). Russians as the new minority. Westview Press. ISBN 0813322480. 
  8. С.Г.Исаков Очерки истории русской культуры в Эстонии. Таллинн, 2005, с. 394—395.
  9. http://www.historycommission.ee/temp/pdf/appendixes/312-318.pdf Estonian International Commission for Investigation of Crimes Against Humanity.
  10. 1940–1992. Soviet era and the restoration of independence Estonica. Viitattu 07.01.2009. (englanniksi)
  11. Deloy, Corinne ja Laffranque, Rodolphe: General elections in Estonia, 4th march 2007 Fondation Robert Schuman. Viitattu 07.01.2009. (englanniksi)
  12. http://www.robert-schuman.eu/oee.php?num=342
  13. Estonia: Every third person a potential victim of discrimination 07.12.2006. Amnesty International. Viitattu 07.01.2009. (englanniksi)
  14. Estonia: Linguistic minorities in Estonia: Discrimination must end 07.12.2006. Amnesty International. Viitattu 07.01.2009. (englanniksi)
  15. Hietanen, Leena: Venäläiset jättivät jäähyväisiä pronssipatsaalle Taloussanomat. 26.04.2007. Tallinna. Viitattu 7.1.2009.
  16. "Viroa lyödään neuvostohistorialla", Jevgeni Krištafovitš ja Jukka Mallinen (Moskovassa opiskellut kirjailijoiden sananvapautta puolustavan Suomen PEN-järjestön ex-puheenjohtaja; nettiversiosta päätellen vain viitatun artikkelin suomentaja), Suomen kuvalehti 16/2010, 23.4.2010
  17. Viron venäläisväestölle tuputetaan neuvostomentaliteettia lapsesta alkaen, SuomenKuvalehti.fi 25.4.2010, Jevgeni Krištafovitš, nuorisoyhdistys ”Avoimen tasavallan” presidentti Tallinnassa
  18. Vironvenäläiset kokevat ihmisoikeussyytökset raskaasti Kaja Kunnas, Helsingin Sanomat / krishtafovitsh.ee (luettu 26.4.2010)