Viides kolonna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Viides kolonna on sanonta, jolla tarkoitetaan salaista ryhmää, joka toimii valtiota tai organisaatiota vastaan sen sisäpuolelta, yleensä jonkin ulkoisen vihollisen hyväksi. Nimitystä voidaan käyttää jonkin vähemmistön – esimerkiksi tietyn aatteen tai uskonnon kannattajien tai etnisen ryhmän – leimaamiseen epäluotettaviksi kansalaisiksi.

Sanonta on peräisin fasistikenraali Emilio Molan 1936 Espanjan sisällissodan aikana pitämästä radiopuheesta. Nationalistien puolella taistellut kenraali Mola marssi tuolloin neljän kolonnallisen kanssa kohti Madridia ja kutsui kaupungin sisäpuolella toimivia kannattajiaan viidenneksi kolonnakseen.[1] Käsite yleistyi vuonna 1938 julkaistusta Ernest Hemingwayn näytelmästä ”Viides kolonna”.

Myöhemmin käsite on vakiintunut tarkoittamaan yleensä ottaen ryhmän sisällä toimivia pettureita jotka sopivassa tilaisuudessa liittyvät viholliseen[2]. Suomessa talvi- ja jatkosodan välisenä aikana toiminutta Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraa pidettiin yleisesti Neuvostoliiton viidentenä kolonnana, koska sen alkuunpanijat olivat pääasiassa talvisodan aikana turvasäilössä olleita suomalaisia kommunisteja; käsitystä vahvistivat seuran ympärillä esiintyneet levottomuudet ja Baltian maiden liittäminen Neuvostoliittoon.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 13
  2. WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 246, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  3. Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian pikkujättiläinen, s. 714. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.