Abja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abja vald
Abja-Paluojan keskustaa
Abja-Paluojan keskustaa
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Abjan entinen kunta Virossa
Abjan entinen kunta Virossa

Koordinaatit: 58°08′00″N, 25°21′00″E

Valtio  Viro
Maakunta Viljandimaa
Kunta Mulgin kunta
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi entinen kunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 290,21 km²
Väkiluku (2015) 2 061
 – Väestötiheys 7,1 as./km²









Abja (saks. Abbia) oli kunta Viljandimaan maakunnassa, Virossa. Viron kuntauudistuksen osana 24. lokakuuta 2017 Karksin, Abjan ja Hallisten kunnat sekä Mõisakülan kaupunki yhdistyivät uudeksi Mulgin kunnaksi.[1]

Kunnan asukasluku oli 2 061 (2015), pinta-ala 290,21 neliökilometriä ja asukastiheys 7,1 asukasta neliökilometrillä.[2] Kunnan keskus oli Abja-Paluojan epäitsenäinen kaupunki, joka liitettiin Abjaan vuonna 1998.

Abja oli Nummi-Pusulan ystävyyskunta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abjan asemakylä muodostui Mõisakülan ja Tallinnan välisen kapearaiteisen rautatien varrelle, 11 virstaa Mõisakülan pohjoispuolelle. Abjasta suunniteltiin risteysasemaa, sillä vuoden 1939 syksyllä hyväksyttyyn rakennettavaksi kapearaiteinen rautatie reitille Abja–TaageperaTõrvaValga. Rakennustyöt ehdittiin jo aloittaa vuonna 1940, mutta Viron liittäminen Neuvostoliittoon pysäytti radan rakennustyöt, eikä niitä enää aloitettu uudelleen Neuvosto-Viron aikana. Asukkaita oli vuonna 1939 noin 100. Asemakylässä toimi kauppa ja posti. Abjan rautatieaseman etäisyys oli ratakilometreinä 184,5 km Tallinnan satamasta ja 10,9 km Mõisakülasta. Abjassa sijaitsi sorakuoppa, jonne johti haararata, ja josta kaivettiin soraa rautatien omiin tarpeisiin.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abja-Vanamõisa, Abjaku, Atika, Kamara, Laatre, Lasari, Penuja, Põlde, Raamatu, Räägu, Saate, Sarja, Umbsoo, Veelikse, Veskimäe

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Abjan kunnassa (Abja-Paluojan epäitsenäinen kaupunki mukaan lukien) oli 2 105 asukasta, joista 1 971 (93,6 %) oli virolaisia, 75 (3,6 %) venäläisiä ja 57 (2,7 %) muita kansallisuuksia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]