Kartano
Sivulta puuttuu Kartano tarkoittaa suurtilaa tai sen isoa päärakennusta. Kartanoiden omistajat olivat aiemmin yleensä aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin kartanoita saattoivat omistaa myös talonpojat. Kartanolle ei ole tarkkaa juridista määritelmää. Kartano on yleensä suurtila joka on vauras ja omistaa paljon metsää ja maata. Alkujaan kartano perustui yleensä säterivapauteen tai läänitykseen ja oli omavarainen elintarvikkeiden ja muidenkin tavaroiden suhteen, ja siellä vietettiin yleensä säädynmukaista elämää. Lisäksi kartanoilla oli usein torppia ja runsaasti peltoa ja metsää. Kartanoita asuttivat alun perin aateliset, mutta myöhemmin kartanoita siirtyi myös talonpoikien omistukseen. Kartanoita on ollut itsenäisiä ja niin sanottuja kruununkartanoita (kuninkaan omistamia). Etymologisesti nimitys juontuu ruotsin sanasta herrgård, herraskartano. Kuninkaankartanot olivat kruunun omistamia suuria maatiloja. Ne olivat valtion hallinnon keskuspaikkoja, joihin kerättiin veroja. Lisäksi ne toimivat mallikartanoina talonpojille. Kuninkaankartanot olivat yleensä voudin tai lampuodin hoitamia. Kuninkaankartanoista käytettiin eri nimityksiä kuten: herraskartano, karjakartano ja mallikartano.
Suomessa kartanoihin luetaan 1) rälssisäterit, 2) kruununkartanot 3) muunlaiset suuret tilat, jotka historiallisesti ovat olleet säätyläisten omistuksessa. Komeita aatelissukujen omistamia kartanoita on kutsuttu herraskartanoiksi ja Itä-Suomessa hoveiksi. Herraskartanot ovat voineet olla sekä tehokkaita maa- ja metsätaloustiloja että säätyläisten seuraelämän näyttämöitä. Suomen vanhoista herraskartanoista yli puolet sijaitsee Varsinais-Suomessa. [1] Valtion omistamia, kruununkartanoita vaatimattomampia tiloja on kutsuttu latokartanoiksi.[2] Myös ensimmäisiä 1600- ja 1700-luvuilla perustettuja rautaruukkeja ja suurempia sotilasvirkataloja voidaan pitää kartanoina.
Virossa herraskartanoa kutsutaan moisioksi. Kadonneen baltiansaksalaisen kulttuurin muistomerkkinä Virossa on säilynyt runsaasti moisioita, vaikka niistä suuri osa on aikojen saatossa rappeutunut tai hylätty. Moisioiden alkumuotona pidetään muinais-Viron ylimysten yksityistiloja, ja ensimmäisten moisioiden lasketaan syntyneen 1200-luvun alussa. Moisioita oli 1500-luvun alussa yli 200 ja 1800-luvun puolivälissä jo noin 1120. Myös paikoin Varsinais-Suomessa sana moisio on tarkoittanut kartanoa, muualla Suomessa kuitenkin lähinnä peltoa. [3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomalaisia tunnettuja kartanoita
-
Pääartikkeli: Luettelo Suomen kartanoista
- Alikartano, sijaitsee Mäntsälässä, toimii nykyisin museona, rakennettu vuonna 1805.
- Anjalan kartano, sijaitsee Kouvolassa.
- Brinkhallin kartano, rakennettu vuonna 1793, sijaitsee Turussa.
- Fiskarsin kartano, sijaitsee Raaseporissa.
- Hagalundin kartano, sijaitsee Espoossa.
- Haikon kartano, sijaitsee Porvoossa, toimii nykyisin hotellina, ravintolana sekä kylpylänä.
- Hakoisten kartano, sijaitsee Janakkalassa.
- Hakunilan kartanon historia yltää 1600-luvulle asti, kartano on nykyään Vantaan kaupungin omistuksessa.
- Harakanhovin kartano, sijaitsee Imatralla.
- Harvialan kartano, josta 1900-luvulla erottiin Vanajanlinna, Rosenlewin rakennuttama metsästysmaja, sijaitsee Janakkalassa.
- Herttoniemen kartano, Helsingin merkittävimpiä kartanoita. Omistajia mm. kreivi Augustin Ehrensvärd, kauppias Johan Sederholm ja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Päärakennuksen suunnitteli Pehr Granstedt. Toimii nykyisin museona.
- Joensuun kartano, sijaitsee Halikossa, kartanon omistaa nykyisin Björn Wahlroos.
- Jokioisten kartano, sijaitsee Lounais-Hämeessä, Jokioisten kunnassa.
- Kankaisten kartano, entinen ratsutila, sijaitsee Maskussa.
- Kirstulan kartano, Hämeenlinnassa, toimii yksityiskotina sekä kokous- ja juhlapaikkana. Päärakennus rakennettu 1813, Honkajuurien suvun omistuksessa vuodesta 1939. Nykyinen omistaja Tuomas Honkajuuri.
- Koitsanlahden hovikartano, sijaitsee Parikkalassa.
- Kytäjän kartano, sijaitsee hyvinkäällä. Linderin suvun omistuksessa 1800-luvulta vuoteen 1921, nykyisin kartanon omistaa liikemies Yrjö Laakkonen.
- Königstedtin kartano rakennettiin 1500-luvulla, nykyisin se on Valtioneuvoston edustuskartano, sijaitsee Vantaalla.
- Lapilan kartano Naantalissa sijaitseva kivinen kaksikerroksinen rokokoo-ajan arkkitehtuuria edustava kartano valmistui vuonna 1763. Se on yksi Suomen ensimmäisistä mansardikattoisista kartanoista.
- Laukon kartano, Kurki-suvun omistuksessa oleva kartano joka sijaitsee Vesilahdella.
- Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti, sijaitsee Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella, Varsinais-Suomessa. Rakennettu vuonna 1655.
- Malminkartano (kartano, jonka mukaan yksi Helsingin kaupunginosista on saanut nimensä).
- Meilahden kartano, päärakennus pihapiireineen nyttemmin huvilatonttina nimeltään Villa Bredablick, nykyään Helsingin kaupungin omistuksessa. [1]
- Mommilan kartano, sijaitsee Hausjärvellä, rakennettu vuonna 1859.
- Munkkiniemen kartano, sijaitsee Helsingissä.
- Mustion kartano, Suomen ensimmäinen rautaruukki, sijaitsee Mustion kunnassa, rakennettu vuosina 1783–1792.
- Metsänkylän kartano, sijaitsee Hattulassa.
- Niemenlautan kartano, sijaitsee Säkkijärvellä.
- Orisbergin kartano, sijaitsee Isonkyrön kunnassa, Pohjanmaalla.
- Pyhäniemen kartano, sijaitsee Hollolassa, rakennettu 1780.
- Rapalan kartano, sijaitsee Sysmässä.
- Reitkallin kartano, sijaitsee Haminassa, rakennettu vuonna 1820.
- Sannäsin kartano, sijaitsee Porvoossa, rakennettu 1836-1837, nykyään kokoushotelli sekä ravintola
- Suorlahden hovikartano, sijaitsee Kiteellä.
- Talin kartano, sijaitsee Helsingissä.
- Teijon kartano, sijaitsee Varsinais-Suomessa, Salon kaupungissa.
- Toivonojan kartano, sijaitsee Nastolassa. Kartanon omistaa nykyisin Jorma Ollila, rakennettu vuonna 1876.
- Träskändan kartanoa, sijaitsee Espoossa.
- Vaanilan kartano, sijaitsee Vaanilassa, Lohjalla.
- Vanantaan kartano, sijaitsee Janakkalassa, rakennettu vuosina 1900–1901.
- Viialan kartano, sijaitsee Akaassa.
- Viksbergin kartano, sijaitsee Paimiossa.
- Wiurilan kartano, sijaitsee Halikossa, rakennettu vuonna 1811.
- Voipaalan kartano, sijaitsee Sääksmäellä Valkeakoskella.
- Vuojoen kartano, empirekartano sijaitsee Eurajoella.
- Vuorentaan kartano, sijaitsee Halikossa, Varsinais-Suomessa.
- Yläneen kartano, sijaitsee Yläneen kunnassa Pöytyällä.
- Yyterin kartano, sijaitsee Porissa.
[muokkaa] Lähteet
- Gabriel Nikander & Eino Jutikkala, Suomen kartanot ja suurtilat, 1939.
- Kaj Dahl & C.J. Gardberg: Suomen Kartanoita. Otava, 1989. ISBN 951-1-10774-7.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Hein, Ants: Viron hylätyt kartanot: Baltian katoavaa kartanokulttuuria. (Hüljatud mõisad, 1996.) Suomentanut Ive Raudsepp. Helsinki: Raud Publishing, 1998. ISBN 952-9689-16-0.
- Lönnqvist Bo: Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (Herrgårdar och rusthåll i Helsingforstrakten). Kääntänyt Simukka Salla. Schildts, 2009 - ISBN 9789515018434
