Virolahti

Wikipedia

Virolahti Vederlax
vaakuna	sijainti
www.virolahti.fi
Sijainti	60°35′00″N, 27°42′25″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka–Haminan seutukunta
Perustettu	–
Pinta-ala ilman merialueita	376,23 km² 228:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	558,94 km² 214:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	371,96 km²
– sisävesi	4,27 km²
– meri	182,71 km²
Väkiluku	3 531 231:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	9,49 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	14,3 %
– 15–64-v.	62,4 %
– yli 64-v.	23,4 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	95,3 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– muut	4,2 %
Kunnallisvero	20 % 43:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Heikki Arpiainen (vt.)

Virolahti (ruots. Vederlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta.^selvennä? Viime sotien rauhanteossa osa Virolahdesta (yli 100 km²) jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Vaalimaan raja-asema on Euroopan unionin merkittävin rajanylityspaikka jäsenmaasta suoraan Venäjälle. Kunnan väkiluku on 3 531 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 558,94 km², josta 4,27 km² sisävesistöjä.^[1] Väestötiheys on 9,49 asukasta/km².

Virolahden kunnan vaakunan ankkuri kuvaa vanhaa satamapaikkaa, merenkulkua ja kalastusta. Apilat kuvaavat maanviljelyä. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.

Kunnan nimi johtuu vilkkaasta kaupankäynnistä keskiajalla etenkin Itä-Viron kanssa.

Virolahden naapurikunnat ovat Hamina ja Miehikkälä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Maantiede 3 Kyliä vuonna 1939 4 Tapahtumia 5 Tunnettuja virolahtelaisia 5.1 Muita Virolahdella syntyneitä 6 Nähtävyydet 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Kivikauden ajasta kertovat lukuisat kaivaukset. Lämpimänä kautena 5000-2000 eaa. Virolahdella oli paljon asutusta, mutta myöhemmin muinaislöydöt harvenevat ja häviävät vähitellen kokonaan. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä teki Pihlajasta varhaisesta asutuksesta kertovat esinelöydöt 2008. Vetelänsuonojalta löytyi kivikauden loppupuolen keramiikkaa ja kaksi isoa asuinpainannetta, joiden välissä oli vielä kulkukäytävä ja ympärillä valli. Asumusten seinät ovat olleet joko hirsisiä, joissa on ollut 4-5 hirsikertaa, tai sitten turveseinäisiä. Kuvatunlaiset yhdistetyt huonetilat yleistyivät kivikauden lopulla, noin 3500 eaa. Nyt Länsikylästä löydetty painanne on Museoviraston arvion mukaan vv. 1700-2300 eaa, kivikauden lopulta kampakeramiikan jälkeiseltä ajalta.

Virolahti on rautakauden lopun ja keskiajan arkeologian tutkimuksen kannalta haastava tutkimusalue. Alueen asutushistoria on tuolta ajalta hämärän peitossa. Virolahti on voinut olla osa Karjlaista kulttuuripiiriä ennen alueen päätymistä Viipurin linnan hallinnon alaisuuteen. Vuoden 1000 molemmin puolin vallitsi eräkausi, jolloin Virolahden kalaisia vesiä kävivät verottamassa virolaiset, karjalaiset, hämäläiset ja venäläiset samanaikaisesti kuin viikinkien laivat purjehtivat rannikkoa pitkin Novgorodiin. Myös tältä rautakautiselta ajalta on runsaasti löytöjä, erityisesti hautapaikkoja.

Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336, jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille mainitaan Viipuri, Virolahti ja Vehkalahti paikkoina, jossa hansakaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Myöhemmin virolahtelaiset harjoittivat myös itse talonpoikaispurjehdusta mm. Tallinnaan. Vuonna 1370 Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Virolahden emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä Säkkijärveen ja pohjoisessa Lappeeseen. Juhana III:n Venäjän sota oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet vanhat, keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat Ritter, von Fitinghoff, von Vicken, Klick, von Gertten, Byckling, Schulman, Mellin, Paijkull, Reet ja von Ungern-Sternberg –suvut, mutta läänitykset peruutettiin isossa reduktiossa. Myöhemmin Uudenkaupungin rauhan raja kulki Virolahden poikki. Vuonna 1743 Haminan rauhassa Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin v. 1812. 1700-luvulla Virolahdella alkoi louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin. Muun muassa Iisakin kirkon pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia. Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tsaari Nikolai II vietti huvijahdillaan kesiään perheineen Virolahden saaristossa.

[muokkaa] Maantiede

Virolahden keskustaajama Virojoki ja kirkonkylä sijaitsevat Virolahden merenlahden ympäristössä. Muita merkittäviä kyliä ovat Klamila ja Ravijoki lännessä ja Vaalimaa idässä. Joista ovat suurimmat kunnan keskustaajaman kohdalla Virolahteen laskeva Virojoki ja Vaalimaanjoki, joka laskee Suomenlahteen Venäjän puolella. Suurimpia saaria ovat Mustamaa, Santasaari, Santio ja Ruissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

[muokkaa] Kyliä vuonna 1939

Tähdellä (*) merkityt ovat jääneet kokonaan tai suurimmaksi osaksi Venäjän puolelle.

Alapihlaja, *Ala-Urpala, Eerikkälä, Hailila, Hanski, Hellä (Heligby), Hämeenkylä (Tavastby), Häppilä, Järvenkylä, Kattilainen, *Kiiskilahti, Kirkonkylä, Klamila, Koivuniemi, *Koskela, Koskelanjoki, Kotola, Kurkela, *Laitsalmi, Länsikylä (Flonckarböle), *Martinsaari, Mattila, Mustamaa, Nopala, *Orslahti, *Paatio (Båtö, Patio), Pajulahti, *Pajusaari, *Pitkäpaasi, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännänen (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi, Tiilikkala, Vaalimaa (Vaderma), Vilkkilä, Virojoki, Yläpihlaja, *Ylä-Urpala

[muokkaa] Tapahtumia

• Virolahden saarihiihto on vuodesta 2003 lähtien joka toinen vuosi järjestetty laturetki, jonka reitti ulottuu rajan yli Venäjän puolelle.
• Joka vuosi toukokuun loppupuolella lintuharrastajat ympäri Suomen kokoontuvat Virolahdelle seuraamaan arktisten lintujen muuttoa ns. arktikaa.
• Virolahti-viikko heinäkuussa sisältää monipuolisia kesätapahtumia. Viikko huipentuu hapanvellijuhlaan, joka on saanut nimensä paikallisesta perinneruoasta, hapanvellistä. Hapanvellin valmistukseen käytetään mm. ruistaikinajuurta, perunaa ja herneitä.

[muokkaa] Tunnettuja virolahtelaisia

• Uuno Klami, säveltäjä
• Anton Kotonen, poliitikko
• Samuli Paronen, kirjailija
• Veli Saarinen, hiihtäjä
• Aarne Sihvo, jääkärikenraali
• Johannes Takanen, kuvanveistäjä

[muokkaa] Muita Virolahdella syntyneitä

• Väinö Koskela, juoksija
• Väinö Liikkanen, hiihtäjä
• Antti Louhisto, kuvanveistäjä
• Ilmo Nurmela, vuorineuvos
• Paavo Raussi, urkuri
• Tahvo Riihelä, kansanedustaja
• Arvo Rytkönen, suurlähettiläs
• Pirjo Seppä, suunnistaja
• Jussi Sihvo, jääkärikenraalimajuri

[muokkaa] Nähtävyydet

• Pyterlahden louhos, josta on louhittu Pietarin Iisakin kirkon pylväät ja maailman suurin monoliitti Aleksanterin pylväs.
• Uuno Klamin lapsuudenkoti Klamilassa.
• Veli Saarisen puisto, Kain Tapperin suunnittelema olympiavoittajan kunniaksi Virojoella.
• Harjun oppimiskeskus, maatalous- ja puutarhaoppilaitos. Päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel vuonna 1816.
• Virolahden bunkkerimuseo, sotahistoriallinen museo Ylä-Pihlajassa.
• Kotiseutumuseo Pyterlahdessa.
• Virolahden kirkko, Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen suunnittelema puinen ristikirkko vuodelta 1766.
• Virolahden sakaristo, keskiaikainen kivisakaristo.
• Museotie, osa Turusta Viipuriin johtanutta 1300-luvun kuninkaantietä.
• Vaalimaan raja-asema.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Virolahden kunnan kotisivut
• Virolahden Sampo / Jalkapallo

Tämä Kymenlaaksoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.