Vehkalahti
|
Veckelax |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Hamina |
|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Perustettu | |
| Liitetty | 2003 |
| – syntynyt kunta | Hamina |
| Pinta-ala | km² |
| Väkiluku | 11 970 |
Vehkalahti (ruots. Veckelax) on Kymenlaaksossa Suomenlahden rannikolla sijainnut entinen Suomen kunta, joka liittyi vuoden 2003 alussa yhteen Haminan kaupungin kanssa. Haminan kaupunki muodostettiin aikanaan Vehkalahden vanhasta kirkkopitäjästä. Kuntaliitoksessa syntynyt kaupunki säilytti Haminan nimen ja Vehkalahden vanhan vaakunan. Juuri ennen liitosta kunnassa oli 11 970 asukasta (31.12.2002). Vehkalahden harmaakivikirkko on 1400-luvulta. Vehkalahden alueen suurimmat taajamat ovat Summa, Husula, Neuvoton ja Pyhältö. Uudessa-Summassa oli Stora Enson Summan paperitehdas.
Vehkalahden naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Anjalankosken, Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Vehkalahtea luonnehtivat muun muassa rapakivikalliot ja lukuisat saaret. Useimmat Vehkalahden kivikautiset löydöt ajoittuvat 5 500–4 000 vuoden taakse. Myös pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty. Pysyvä asutus muodostui 1100–1200-luvulla. Ensi kerran Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336. Vehkalahdella oli olettavasti kirkko jo vuonna 1396, mutta seurakunta itsenäistyi 1427 ja nykyinen Marian kirkko on peräisin 1400-luvulta. Suur-Vehkalahden pitäjä käsitti keskiajalla lähes koko nykyisen Kymenlaakson.[2] Kirkonkylä erotettiin Haminan kaupungiksi (aluksi nimeltään Vehkalahden Uusikaupunki/Veckelax Nystad) vuonna 1653.[3][4] Raja-alueena Vehkalahti joutui usein sodan jalkoihin 1500–1700-luvuilla. Käsityöläisammatteihin, jotka olivat arvostettuja, kuului muun muassa summalaisten veneenveistotaito.
Vehkalahti on historiansa aikana kuulunut useisiin hiippakuntiin. Vuodesta 1554 lähtien Vehkalahti kuului Viipurin piispan alaisuuteen. Vuosina 1723-1742 se kuului Porvoon hiippakuntaan ja vuodesta 1743 vuoteen 1812 Haminan hiippakuntaan, jonka keskuksena Marian kirkko toimi. Vanhan Suomen palauduttua muun Suomen yhteyteen Vehkalahti tuli jälleen Porvoon hiippakunnan osaksi, kunnes vuonna 1897 se liitettiin juuri perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan. Vuonna 1924 palattiin takaisin Viipurin hiippakuntaan. Vuodesta 1945 lähtien Vehkalahti oli osa Mikkelin hiippakuntaa. Haminan seurakunta oli irtautunut Vehkalahdesta vuonna 1905, mutta seurakunnat yhdistyivät uudestaan vuonna 2004.
Myös maallisen hallinnon rajat muuttuivat usein. 1560-luvulta lähtien Vehkalahti oli osa Kymenkartanon läänin voutikuntaa, joka muuttui vuonna 1634 kihlakunnaksi. Vuosina 1634-1721 pitäjä kuului Viipurin ja Savonlinnan lääniin. Isonvihan jälkeen 1721-1743 Vehkalahti kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin ja sen jälkeen Viipurin kuvernementtiin. Vuonna 1812 Vehkalahti liitettiin Viipurin lääniin. Vuosina 1946-1997 se kuului Kymen lääniin ja sen jälkeen vuoteen 2009 asti Etelä-Suomen lääniin.[5]
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 siihenastisen Vehkalahden alue pysyi Suomessa lukuunottamatta Narvin ja Somerin saaria, jotka sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.
Kyliä [muokkaa]
Husula, Husupyöli, Ihamaa, Kannusjärvi, Kitula, Kolsila, Kuorsalo, Lankila, Metsäkylä, Myllykylä, Mäntlahti, Neuvoton, Onkamaa, Paijärvi, Pampyöli, Pyhältö, Pyöli, Pyötsaari, Rakila, Reitkalli, Ruissalo, Salmenkylä, Salmi, Sivatti, Summa, Tammio, Turkia, Töytäri, Uusi-Summa, Vehkjärvi, Vilniemi
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Martti Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II. Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty. Vehkalahden kunta, 1981. ISBN 951-99317-0-8.
- Ragnar Rosén: Vehkalahden pitäjän historia I. Suur-Vehkalahden asutus- ja aluehistoria n. vuoteen 1610. Vehkalahden kunta, 1936.
Lähteet [muokkaa]
| Hamina - Iitti - Kotka - Kouvola - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti |
| Entiset kunnat Anjala - Anjalankoski - Elimäki - Haapasaari - Jaala - Karhula - Kuusankoski - Kymi - Sippola - Suursaari - Tytärsaari - Valkeala - Vehkalahti |
| Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1] | |
| * kaupungit | Käkisalmi | Sortavala | Viipuri |
| * kauppalat | Koivisto | Lahdenpohja |
| * maalaiskunnat | Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa | Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä |
| Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa | Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa |
| Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja | Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |
| Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin | Hanko[7] |
| Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin | Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8] |
|
|
