Lahdenpohja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahdenpohja
Лахденпохья
vaakuna
vaakuna

Lahdenpohja

Koordinaatit: 61°31′N, 30°12′E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Lahdenpohjan piiri
Kauppalaksi (Suomessa) 1924
Kaupungiksi (Neuvostoliitossa) 1945
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 262,5 km²
Väkiluku (2010) 7 800
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 18673x
Suuntanumero(t) +7 81450
Lahdenpohjan piirin hallintokeskus









Lahdenpohja (ven. Лахденпо́хья) on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan Jaakkimansalmen pohjukkaan laskevan Aurajoen suussa[1] 331 kilometriä Petroskoista[2] länteen. Kaupungissa on 7 800 asukasta (vuonna 2010)[3].

Lahdenpohjan kaupunkikunta Lahdenpohjan piirin kartalla, Laatokan luoteisrannalla.
Ortodoksinen kappeli
Lahdenpohjan kylänraittia toukokuussa 2016
Lahdenpohjan kylänraittia toukokuussa 2016
Lahdenpohja
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Kurkijoen kihlakunta
Kuntanumero 397
Perustettu 1924 (erottamalla Jaakkimasta)
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 5,41 km²  [4]
(12.3.1940)
– maa 5,34 km²
– sisävesi 0,07 km²
Väkiluku 1 959  [5]
(1939)
väestötiheys 369,6 as./km²
Lahdenpohjan epävirallinen perinnevaakuna.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdenpohjan kunnan pinta-ala on 262,5 neliökilometriä. Se rajoittuu Lahdenpohjan piirin Miinalan sekä Laatokan kautta Sortavalan ja Pitkärannan piirin Salmin kuntiin.[6] Pinta-alasta 84,0 % on vesialuetta, 9,7 % asuinaluetta ja 4,4 % metsää[7]. Seudulle suunniteltiin pitkään Laatokan saariston kansallispuistoa.[8] Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan piireissa sijaitsevan kansallispuiston perustamisesta uutisoitiin tammikuussa 2018.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalla sijainnut Jaakkiman pitäjän Sieklahden kylä tunnetaan 1600-luvulta lähtien[1]. Vuonna 1924 siitä tuli itsenäinen kauppala. Lahdenpohjan kuuluessa Suomeen siellä oli vilkas satama sekä puunjalostusteollisuutta, muun muassa Laatokan Puu Oy.[10] 1930-luvun lopulla kauppalan asukasluku oli 1 959 henkeä[5]. Lukuvuonna 1937–1938 kauppalassa oli yksi koulupiiri.[11]

Talvi- ja jatkosodan jälkeen alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1945 Lahdenpohjasta tuli kaupunki ja Kurkijoen (vuodesta 1970 Lahdenpohjan) piirin keskus.[1]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdenpohjan kautta kulkee Pietarin ja Sortavalan välinen maantie ja rautatie[2]. Jaakkiman asemalta haarautuu sivurata Lahdenpohjan vaneritehtaalle[12].

Kaupungin tärkein tuotantolaitos on Bumeks-yhtiön omistama Lahdenpohjan vaneritehdas. Lisäksi on muita puunhankinta- ja puunjalostusyrityksiä. Elintarviketeollisuutta edustavat lihanjalostamo ja alkoholitehdas.[13]

Julkisiin palveluihin kuuluvat keskikoulu, ammattikoulu, piirisairaala, lasten luomistyön keskus, lastenkoti ja kaksi kirjastoa[14].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdenpohjan rakennusmuistomerkkejä ovat vuonna 1851 rakennettu Jaakkiman kirkko sekä joukko 1900-luvun alun julkisia ja asuinrakennuksia. Kirkon lähellä on suomalaisten sotilaiden hautausmaa. Kaupungissa on myös kaksi neuvostosotilaiden hautapaikkaa.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 142. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. a b Generalnyi plan, s. 8.
  3. Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)
  4. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  5. a b Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
  6. Generalnyi plan, s. 8, 14–15.
  7. Generalnyi plan, s. 24.
  8. Generalnyi plan, s. 22.
  9. Veikko Huotari: Arkistoitu kopioVenäjä perusti kaksi uutta suojelualuetta Suomen rajan läheisyyteen 15.1.2018. Karjalainen, karjalainen.fi. Arkistoitu 25.2.2018. Viitattu 25.2.2018.
  10. Uusi tietosanakirja, 11. osa, s. 1001–1002. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
  11. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
  12. Generalnyi plan, s. 61.
  13. Generalnyi plan, s. 18.
  14. Generalnyi plan, s. 35.
  15. Generalnyi plan, s. 8–9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]