Värtsilä (kunta)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Värtsilä
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Tohmajärvi
Tohmajärvi.vaakuna.svg Värtsilä.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Karjala
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Perustettu [1] 1909
– emäpitäjä Tohmajärvi
Liitetty 2005
– liitoskunnat Tohmajärvi
Värtsilä
– syntynyt kunta Tohmajärvi
Pinta-ala  km²  [1]
– maa 135,9 km²
Väkiluku 636  [1]
(2002)
– väestötiheys 4,68 as/km²

Värtsilä oli Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Se liitettiin Tohmajärven kuntaan vuonna 2005, jota ennen asukkaita oli 663 (väestötiheys 4,68 as./km²) ja pinta-ala 143,81 km² (7,88 km² vesistöjä).

Värtsilän kunnan alueella kohtasivat matkailureitit Sininen tie sekä Runon ja Rajan tie kuin myös sijaitsivat Niiralan raja-asema ja Vääräkosken voimala. Kuntakeskuksena toimineessa Uudessakylässä sijaitsee Veikko Larkaksen suunnittelema Värtsilän kirkko (1950).

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Värtsilän kirkonkylä 1930-luvulla

Seudun asutus on peräisin 1400-luvulta. Vanhimmat kylät olivat Värtsilän kirkonkylä ja Uusikylä. Kunnan vaiheet liittyivät kiinteästi emäpitäjä Tohmajärveen. Värtsilän kylään Jänisjoen varteen alkoi kehittyä teollisuutta 1830-luvulla. Alueen teollinen kehitys alkoi vuonna 1834 sahan perustamisesta. Pitäjään saatiin rautatehdas 1850-luvulla ja se käsitti kaksi masuunia, kankirautavasaran, nippuvasaran ja mekaanisen verstaan. Tehtaasta kehittyi konepajateollisuusyhtiö Wärtsilä.

Värtsilästä muodostettiin vuonna 1865 tehdasseurakunta, joka oli Tohmajärven seurakunnan alainen kappeliseurakunta vuoteen 1909 asti, kunnes seurakunta itsenäistyi. Kunta itsenäistyi vuonna 1920. Kunnan asukasluku oli suurimmillaan 6 500 asukasta vuonna 1939 ja kylät olivat Juvanjoenkylä, Kakunkylä (Kakunvaara), Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Patsola, Uusikylä ja Värtsilä.

Talvisota [muokkaa]

Talvisodan sytyttyä 1939 Värtsilän kirkonkylä joutui teollisuuslaitostensa vuoksi Neuvostoliiton puna-armeijan lentopommitusten kohteeksi. Sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 vähemmistö siihenastisen Värtsilän alueesta pysyi Suomessa, mutta enemmistö (216,2 km2), mm. kirkonkylä tehdasalueineen sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Siirtoväen maatalousväestöstä suurin osa sijoittui Suomessa pysyneen alueen lisäksi Tohmajärvelle.

Jatkosota [muokkaa]

Jatkosodassa suomalaisjoukot valloittivat Värtsilän 1941, jolloin perääntyneet neuvostojoukot polttivat mm. Värtsilän kirkon. Vallattuun Värtsilään palasi keskimääräistä vähemmän siirtoväkeä, koska suuri osa oli ollut teollisuuden palveluksessa ja monet heistä olivat jo työllistyneet muualle. Vaurioituneita teollisuuslaitoksia ei ennätetty saada käyntiin uudelleen ja sodan 1944 lopettaneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli vetäydyttävä 1940 hyväksytylle rajalle.

Nykyaika [muokkaa]

Tohmajärven Värtsilän alueen yhdistysten yhteisenä toimintaelimenä toimii Värtsilän Pitäjäyhdistys.[2]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c Värtsilä Suomen kunnat, Toti.eu.com
  2. ↑ Värtsilän Pitäjäyhdistys
Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat
Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo
Entiset kunnat
Eno - Kesälahti - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1]
* kaupungit Käkisalmi | Sortavala | Viipuri
* kauppalat Koivisto | Lahdenpohja
* maalaiskunnat Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä
Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa
Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin Hanko[7]
Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8]
  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria)
  3. ↑ Lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  5. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  7. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  8. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  9. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Värtsilä_(kunta)&oldid=12831670