Kivennapa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyisestä Venäjän Kivennavan maalaiskunnasta on oma artikkelinsa.
Kivennapa
Kivinebb
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Coat of arms of Kivennapa.svg Kivennapa location map.PNG

vaakuna1

sijainti
Lääni Viipurin lääni
Kihlakunta Rajajoen kihlakunta
Perustettu [1] 1871
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala  km2  [2]
(1938)
– maa 632,92 km2
Väkiluku 9 912
(1939)
– väestötiheys 15,66 as/km2

1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen

Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kivennapa sijaitsi vain 60 km:n päässä Pietarista Venäjän vastaisella rajalla. Se oli suurin Kannaksen rajakunnista, ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Kivennavan naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.

Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000. Viipuri–Pietari-maantie kulki pitäjän halki.

Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje, ja se on Leningradin alueen Viipurin piirin Pervomaiskojen eli Kivennavan maalaiskunnan keskus, jonka rajat kuitenkin poikkeavat suuresti Suomen aikaisen Kivennavan kunnan rajoista. Entisen Kivennavan Raivolan kylä puolestaan on nykyisen Roštšinon eli Raivolan kaupunkikunnan keskustaajama.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Kivennavalla siirryttiin kunnallishallintoon vuonna 1871. Vuonna 1911 Kivennavan Suomenlahteen rajoittuvasta eteläosasta muodostettiin Terijoen kunta. Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.

Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.

Kivennavan kylistä on heraldikko Martti Mikkolainen tehnyt maailmanhistorian ainoan kylävaakunasarjan.

Kivennavan väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaville paikkakunnille: Eräjärvi, Hauho, Kangasala, Kuhmalahti, Lammi, Luopioinen, Längelmäki, Padasjoki, Pälkäne, Sahalahti ja Tuulos.[3]

[muokkaa] Kylät

Ahjärvi, Hartonen, Hiirelä, Holttila, Ikola, Jalkala, Joutselkä, Jäppinen, Kanala, Karvala, Kaukolempiälä, Kauksamo, Kekrola, Kirkonkylä, Kontu, Korpikylä, Kotselkä, Lavola, Liikola, Lintula, Lipola, Miettilä, Multala, Mustapohja, Pamppala, Patrikki, Pihlainen, Polviselkä, Raivola, Rantakylä, Rasala, Riihisyrjä, Riihiö, Rontu, Räikylä, Saarenmaa, Seppälä, Siiranmäki, Soppikylä, Suurselkälä (Suurselkä), Tammiselkä, Tirttula, Tonteri, Uupune, Vaittila, Vanhakylä, Vehmainen, Voipiela, Vuottaa, Ylentelä.[4] [5] [6]

[muokkaa] Henkilöitä

Tunnettuja kivennapalaisia ovat tulenkantajina tunnetut runoilija Ilmari Pimiä ja kirjailija Olavi Paavolainen sekä ruotsiksi kirjoittanut Raivolan kylän kuuluisa asukas Edith Södergran. Kotiseutuneuvos Uljas Kiuru on syntynyt Kivennavan Karvalassa.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Kähönen, Ester: Vanha Äyräpää II. Kouvola:, 1985. ISBN 951-99678-9-3.
  2. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja - xxxix - vuonna 1941. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1942.
  3. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951: kansalaisen vuosikirja, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  4. ↑ Kivennapa-sivusto: kylät Viitattu 3.4.2008.
  5. ↑ Kylät ja kyläkirjat 4.3.2007. Kivennapaseura ry. Viitattu 3.4.2008.
  6. ↑ Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät (Kivennapa – kylät) Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 3.4.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat[1] (1940 ja 1944[2])
* kaupungit Käkisalmi | Sortavala | Viipuri
* kauppalat Koivisto | Lahdenpohja
* maalaiskunnat Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2] | Pyhäjärvi | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Artículo bueno-blue.svg ‎Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Symbol support vote.svg Suursaari | Terijoki | Symbol support vote.svg Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Osaksi luovutetut kunnat (1940) Ilomantsi | Jääski[3] | Kitee | Korpiselkä[3] | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Petsamo[2] | Pälkjärvi[3] | Säkkijärvi[3] | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Uukuniemi | Vahviala[3] | Vehkalahti | Virolahti | Värtsilä | Ylämaa
Osaksi myyty kunta (1947) Inari[4]
Kokonaan vuokrattu kunta (1940) Hanko[5]
Osaksi vuokratut kunnat (1940[5] ja 1944[6]) Bromarv[5] | Degerby[6][7] | Espoo[6] | Inkoo[6] | Kirkkonummi[6] | Siuntio[6]
Alueiden muita huomattavia paikkakuntia Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
  1. ↑ Kunnat lakkautettiin vuonna 1948
  2. ↑ a b c Petsamosta luovutettiin koillisosa (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa eli sisältäen myös Kalastajasaarennon luoteisosan ja Keskisaarennon suuremman osan ilman edustan Heinäsaaria) 1940 ja koko kunta 1944
  3. ↑ a b c d e Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946 ja kunta lakkautettiin 1948
  4. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue 1947
  5. ↑ a b c Hangon vuokra-aluetta 1940 (palautui 1941, virallisesti 1944)
  6. ↑ a b c d e f Porkkalan vuokra-aluetta 1940 (palautui 1956)
  7. ↑ Porkkalan vuokra-alueen ulkopuolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntaan 1946 ja vuokra-alueella ollut osa 1957
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kivennapa&oldid=10556796
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä