Siiranmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Siiranmäki on kylä entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Siiranmäki sijaitsee entisestä Kivennavan kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen.

Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa. Siiranmäki lähikylineen muodosti alueen, jota sanottiin Riitamaaksi. Sillä nimellä seutu tunnettiin jo 1500-luvulla, ja nimi juontaa Ruotsin ja Venäjä/Novgorodin kiistoihin seudun verotusoikeuksista ja omistuksesta.[1] Koska yhteinen rajanveto ei Riitamaalla tullut kysymykseen, merkitsi kumpikin osapuoli omia, toisistaan poikkeavia rajalinjoja maastoon ja poltti talot, joiden katsoi sijaitsevan rajan väärällä puolella. Rauhanomaiset rajakokoukset muuttuivat voimannäytöiksi ja uhitteluiksi, ja rajakomissaarit yrittivät saada puolelleen aseistettuja joukkoja.[2]

Jatkosodan lopussa käytiin Siiranmäen maisemissa kiivaita taisteluita.

Nykyisin Siiranmäki ja sen naapurikylät Suurselkälä ja Vehmainen ovat autioita niittyjä, joilla ei ole enää yhtään asukasta eikä rakennuksia. Alueella on enää jäänteitä vanhoista puolustusasemista. Niitä löytyy eniten kulkemalla Vehmaisten kylän suuntaan ajamalla ensin betonitietä entisen Suurselkälän kylän kohdalle. Siinä on x-risteys peltoaukean keskellä. Kääntymällä pohjoiseen ylämäkeen kulkee Vehmaisten suuntaan. Tien molemmin puolin on ennen Vehmaista erilaisia puolustusasemien jäänteitä. Alueen korkeimmalle paikalle pystytettiin kesäkuussa 2004 sotamuistomerkki.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kivennapa kylästä kylään, Kivennapalaisten pitäjäseura ry, 1987 s. 190-192 ISBN 951-99842-3-2
  2. Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478–1721, s. 53. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-576-6.
  3. Karjala: Suomalainen matkaopas Markus Lehtipuu 2011 ISBN 978-952-9715-40-4


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]