Tuulos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Tuulos
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Hämeenlinna
Tuulos.vaakuna.svg Tuulos.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°07′00″N, 24°49′55″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu 1874
Liitetty 2009
– liitoskunnat Hauho
Hämeenlinna
Kalvola
Lammi
Renko
Tuulos
– syntynyt kunta Hämeenlinna
Pinta-ala 171,3 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 157,86 km²
– sisävesi 13,44 km²
Väkiluku 1 643  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 10,41 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,7 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 20,3 %

Tuulos (ruots. Tulois) on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa. Ennen lakkauttamistaan se kuului hallinnollisesti Kanta-Hämeen maakuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Tuuloksen naapurikunnat olivat Hauho, Hämeenlinna, Janakkala ja Lammi.

Tuuloksessa risteävät valtatiet 10 ja 12. Valtateiden risteyksestä erkanee kantatie 53 Padasjoelle. Hämeenlinnan keskustaan Tuuloksesta on matkaa vajaat 30 kilometriä. Tuuloksen keskustaajama on Syrjäntaka.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuuloksen vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1956.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuuloksen Juttilan kylässä sijaitsee rautakautinen linnavuori nimeltään Laurinkallio.

Tuuloksen Syrjäntaan kylässä käytiin sisällissodassa huhtikuun lopulla 1918 kaksipäiväinen taistelu, jossa punaisten pakolaiskolonna murtautui saksalaisten linjojen läpi. Saksalaisten lyömisessä olivat tärkeässä roolissa naispunakaartilaiset.

Tuuloksessa valmistettiin aina 1930-luvulle saakka huomattavia määriä rekiä ja hevoskärryjä. 1920-luvulla pitäjässä oli 24 ajokalupajaa ja ajokalujen valmistuksen piirissä työskenteli noin 400 henkilöä. Vuosittain valmistui myyntiin jopa 1 500 kärryä ja 4 000 rekeä. Autojen yleistyminen 1930-luvulla lopetti vähitellen tämän kotiteollisuuden alan. [5]

Juttilan kylässä Hauhon Pyhäjärven rannalla sijaitsi Mikko Kaloisen perustama Kettulan Saha. Myöhemmin UPM osti sahan ja lakkautti sen 1990-luvulla.

Sairialan kylässä on Tuuloksen keskiaikainen (1400-luvulta) harmaakivikirkko, joka on omistettu Pyhälle Birgitalle. Tuulos muodostettiin Hauhon kappeliseurakunnaksi vuonna 1540 ja se itsenäistyi vuonna 1882. [6] Tuuloksen kirkkoherrana on toiminut Petri Laine vuodesta 2009.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia tuuloslaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia Tuuloksessa vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rudolf Koivu, vietti kesiään Juttilan kylässä Pyhäjärven rannalla
  • Suomen Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski on ohjannut Tuuloksen WPK:n Ruuttanäyttämöllä vuodesta 2009 lähtien.

Kohteita Tuuloksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 172. Otava 1979, Helsinki.
  5. Hämeenlinnan kirjaston varastovinkit: Lauri Kauppilan kirja Tuuloksen ajaokaluteollisuus
  6. Otavan iso tietosanakirja, osa 9. Helsinki: Otava, 1965.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.