Hausjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hausjärvi
Hausjärvi.vaakuna.svg Hausjärvi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.hausjarvi.fi
Sijainti 60°47′15″N, 25°01′40″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 398,78 km²
242:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 389,31 km²
– sisävesi 9,47 km²
Väkiluku 8 829
119:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 22,68 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,9 %
– 15–64-v. 62,9 %
– yli 64-v. 17,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Päivi Terävä
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[5]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

11
11
9
2
1
1

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Hausjärven naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Hämeenkoski[6], Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki.

Hausjärvellä on neljä taajamaa:

  • Oitti, jossa on noin 2 416 asukasta (=Oitti-Torhola)
  • Ryttylä, jossa on noin 1 842 asukasta
  • Hikiä, jossa on noin 1 135 asukasta
  • Monni, jossa noin 800 asukasta

Oitissa Maitoisten kylässä on yksi vanhoillislestadiolaisten kuudesta leirikeskuksesta.

Hausjärven kautta kulkevat Helsinki–Hämeenlinna- ja Riihimäki–Lahti-rautatiet, kantatie 54 Riihimäki–Lahti sekä Hämeenlinna–Helsinki-, Hämeenlinna–Porvoo-, Tervakoski–Turkhauta- ja Oitti–Lammi-maantiet. Aikaisemmin Hausjärven kautta kulkivat valtatie 4 Helsingistä Jyväskylään ja kantatie 55 Porvoosta Hämeenlinnaan. Kunnan alueella on neljä rautatieasemaa: Hikiän, Mommilan, Oitin ja Ryttylän asemat. Näistä Ryttylä on pääradan varrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 18 vuoroa suuntaansa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven kirkko.

Viikinkiajalla Birkan kauppiaat kävivät kauppaa rannikolla asuvien suomalaisten kanssa, jotka vuorostaan kävivät vaihtokauppaa hämäläisten kanssa. Hämäläiset kauppasivat rannikon asukkaille muun muassa haustetta. Se on majavan sukurauhasista saatua ainetta, jonka uskottiin parantavan sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan epilepsiaan, myrkytykseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Hausjärvi ja Hausteturku (nyk. Turkhauta) olivat aineen pyyntipaikkoja ja ne ovat saaneet sen mukaan nimensä.[7]

Aiemmin Hausjärvi on ollut pinta-alaltaan paljon laajempi. Vuonna 1918 osa siitä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin ja vuonna 1922 osa nykyiseen Riihimäen kaupunkiin.[8]

Hausjärven puukirkko on rakennettu 1789. Se sijaitsee Hausjärven kirkonkylässä. Kirkko peruskorjattiin 2010–2011. Kirkonkylän hautausmaalla sijaitsevat Hausjärven talvi- ja jatkosodan uhrien sankarihaudat, joissa lepää yhteensä 126 hausjärveläistä. Hausjärven seurakunnalla on myös Ryttylän ja Mommilan kirkot.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hausjärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 264
1985
  
7 434
1990
  
7 943
1995
  
8 143
2000
  
8 107
2005
  
8 419
2010
  
8 815
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan Maanmittaustoimisto määritteli vuonna 1988 Hausjärven kyliksi seuraavat 23 kylää:[10]

Kilpiälä on yksinäistalo. Kiipulan niittyjä on ollut myös Hausjärven puolella. Tarinmaa on Janakkalan kirkonkylä, sen niittyjä on ehkä ollut Hausjärven puolella. Yleisesti kyliksi luetaan myös:[10]

  • Kallio (kuuluu Kurun kylään)
  • Monni (kuuluu Erkylän kylään)
  • Nyry (kuuluu Vantaan kylään)
  • Mommila (kuuluu Torholan kylään)

Lisäksi vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hietoisten kylä Hämeenlinnasta.[11]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta
  • Toivola, Lasse 2001. Hausjärvi-kirja. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Karisto Oy. ISBN 952-91-4038-X.
  • Palander, W. F. 1888. Kertomus Hausjärven pitäjästä, sen kunnallisista- ja maalais-oloista. Näköispainoksen julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Hämeen Sanomain osakeyhtiön kirjapaino.
  • Harjujen Hausjärvi – Kotiseutukirja 1. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Riihimäki: Riihimäen Kirjapaino Oy. 1998. ISBN 952-91-0382-4.

Tunnettuja hausjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Helsingin Sanomat: Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 16.6.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 16. kesäkuuta 2009.
  6. Hietoinen osaksi Hausjärveä 5.8.2009. Aamuposti. Viitattu 27.4.2010.
  7. Härkätien historiaa Härkätie-yhdistys. Viitattu 19.5.2012.
  8. Hausjärven kunta: Hausjärven kunnan historiaa 16.6.2009. Hausjärven kunta. Viitattu 6. kesäkuuta 2009.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. a b Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja, s. 17. Hausjärvi-Seura. ISBN 952-91-4038-X.
  11. Mommila-Hietonen siirtyy Hausjärveen 31.5.2012. Yleisradio. Viitattu 23.9.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.