Kai Linnilä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Kai Linnilä | |
|---|---|
 Kai Linnilä heinäkuussa 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. heinäkuuta 1942 Oulu |
| Kuollut | 24. elokuuta 2017 (75 vuotta) Forssa |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kustantaja, tietokirjailija |
| Puoliso | Kaari Utrio (1974–2017) |
Kai Lauri Linnilä (23. heinäkuuta 1942 Oulu – 24. elokuuta 2017 Forssa) oli suomalainen kustantaja ja tietokirjailija.[1]
Linnilä toimi Teinilehden toimitussihteerinä 1962–1963 ja päätoimittajana 1963–1965, Ylioppilaslehden toimitussihteerinä 1966, Nuoren Voiman päätoimittajana ja Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana 1968–1972, Arkkitehtitoimisto Ympäristötyön toimitusjohtajana 1972–1975 ja Amanita Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1982 yrityksen sukupolvenvaihdokseen asti.[2][3]
Linnilä asui Rovaniemellä 1942–1944, Kiuruvedellä 1944–1945, Kemissä 1945–1947, Kajaanissa 1947–1962, Helsingissä 1962–1975 ja Somerniemellä vuodesta 1975.[2][4] Hänen puolisonsa oli kirjailija Kaari Utrio,[5] ja heillä on vuonna 1977 syntynyt Lauri-niminen poika.[6]
Linnilä kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen elokuussa 2017. Hän oli kuollessaan 75-vuotias.[7]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- & Viljo Rasila (toim.): Kainuun talouden ABC-kirja. Kajaani: Kainuun teiniyhdistys, 1962.
- Helsingin seudun historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja alueet. Helsinki: Helsingin seutukaavaliitto, 1970.
- Helsingin seudun kulttuurihistorialliset kohteet ja tiet sekä kulttuurimaisemavaranto. Helsinki: Helsingin seutukaavaliitto, 1973. ISBN 951-9162-00-3.
- Pihalla kasvaa lammaskaali. Omavarainen kokki. Helsinki: Tammi, 1977, 2. uudistettu painos 2004. ISBN 951-30-4231-6.
- Kulttuurimatkailijan Suomi. Varsinais-Suomi. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5127-7.
- Kulttuurimatkailijan Suomi. Pirkanmaa. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-30-5338-5.
- Kulttuurimatkailijan Suomi. Satakunta. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-30-5580-9.
- Suomalaisia taiteilijakoteja. Helsinki: Kuurojen liitto, 1982. ISBN 951-99367-7-7.
- & Kaari Utrio: Somero. Viljan maa. Somero: Amanita, 1982.
- Kulttuurimatkailijan Suomi. Ahvenanmaa. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5631-7.
- Lappi värikuvina. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5780-1.
- Isoäidin kermakakku, oman äidin lihapullat. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0300-5.
- & Seppo Saraspää: Punainen tupa ja erämaa. Rikkaan arjen allakka. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1626-3.
- Wanhan ajan joulu. Tule joulu kultainen. Helsinki: Helmi, 2003. ISBN 951-556-018-7.
- & Hanna Pukkila: Isomummin keittiö. Elsa Helmisen ruokavuosi 1896. Helsinki: Helmi, 2004. ISBN 951-556-046-2.
- & Sari Savikko: Onko lintu kotona. Sata siivekästä. Helsinki: Teos, 2004. ISBN 951-851-014-8.
- & Hanna Pukkila: Jazztyttö keittää. Aino Helmisen ruokavuosi 1928. Helsinki: Helmi, 2005. ISBN 951-556-055-1.
- Linnan pidoista pappilan pöytään. Kaari Utrion romaanien herkut. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4409-8.
- & Sari Savikko: Lapin valot. Somero: Amanita, 2011. ISBN 952-5330-43-5.
- & Hanna Pukkila: Hyvä Suomi 1952. Somero: Amanita, 2012. ISBN 952-5330-48-6.
Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ostrobotnia (1966)
- Kiila 1936–1966 (1966)
- Finlandia, ars juvenis (1966)
- Kiila 30 (1966)
- Eino Leinon Seura 20 (1967)
- Hyvä mätä puolueeni (1967)
- Kainuusta, Jouko VIII (1967)
- Nuori Ikaros V (1971, yhdessä Jussi Kylätaskun kanssa)
- Kirjoittajan ABC (1971, yhdessä Jussi Kylätaskun kanssa)
- Uudesti luotava maa (1971, yhdessä Jussi Kylätaskun ja Kalevi Seilosen kanssa)
- Sata vuotta sitten 1886 (1985, yhdessä Meri Utrion kanssa)
- Sata vuotta sitten 1888 (1987, yhdessä Meri Utrion kanssa)
- Patria: lakeuksien Pohjanmaa (1990)
- Suomi silloin kerran (1992, yhdessä Meri Utrion kanssa)
- Someron vedet (1993)
- Veljekset von Wright: Linnut (1993)
- Meri Utrio ja Untamo Utrio: Pois pula, pois puutteet (1994)
- Wilhelm von Wright: Kalat (1997)
- Wilhelm von Wright: Pohjolan kalat (1998)
- Zachris Topelius: Maakuntien Suomi (1998)
- Kalevala (1999)
- Finlandia 1900 (1999)
- Suur-Kanteletar (2000)
- veljekset von Wright: Tapion tarha (2001)
- Korven kultainen kuningas (2001, yhdessä Lauri Linnilän kanssa)
- Elias Lönnrot: Flora Fennica (2002 yhdessä Terttu Lempiäisen ja Sari Savikon kanssa)
- Olaus Magnus: Suomalaiset pohjoisten kansojen historiassa (2002)
- Vellamon väkeä: veden elävät veljekset von Wrightin ja aikalaisten kuvaamina (2003, yhdessä Sari Savikon kanssa)
- Iloinen 1950-luku (2003)
- Suuriruhtinaan Suomi 1–5 (2003–2004)
- J. L. Runeberg: Vanha kunnon vänrikki (2004)
- Untamo Utrio: Taistelu eetterissä: talvisota ja hyökkäysvaihe (2008, Untamo Utrion käsikirjoituksesta)
Käännökset muille kielille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aias kasvab ühepajatoit (viroksi) (1995)
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Warelius-palkinto 1999[2]
- Gourmand World Cookbook Awards 2004 (yhdessä Hanna Pukkilan kanssa)[2]
- Suomalaiset suosikit 2005[2]
- Näkövammaisten vuoden äänikirja 2005 (yhdessä Sari Savikon kanssa)[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Savikko, Sari & Pukkila-Toivonen, Hanna: Kai Linnilä 1942–2017 Helsingin Sanomat. 10.9.2017. Viitattu 5.4.2019.
- ↑ a b c d e f Kai Linnilä Kainuulaisia nykykirjailijoita. Kajaanin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 4.7.2011. Viitattu 16.7.2012.
- ↑ Yritys Amanita. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 16.7.2012.
- ↑ Utrio, Kaari: Elämää maalla kaariutrio.fi. Arkistoitu 18.3.2012. Viitattu 16.7.2012.
- ↑ Utrio, Kaari: Kaari kaariutrio.fi. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Kerttula, Suvi: Kai Linnilän poika Lauri kuvaili isäänsä ET:ssä: ”Luova, impulsiivinen, rajoja rikkova” ET. 30.8.2017. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Tietokirjailija ja kustantaja Kai Linnilä kuollut Turun Sanomat. 25.8.2017. Viitattu 25.8.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Komu, Eija: Kai Linnilä. Tietokirjailija ja kustantaja 17.1.2012. Someron kaupunginkirjasto. Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 3.3.2012.
- Kai Linnilän muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
| ||||||||||||||||||
