Jokioinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jokioinen
Jockis
Jokioinen.vaakuna.svg Jokioinen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.jokioinen.fi
Sijainti 60°48′15″N, 23°29′10″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Perustettu 1873
Kokonaispinta-ala 181,95 km²
299:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 180,43 km²
– sisävesi 1,52 km²
Väkiluku 5 607
166:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 31,08 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,3 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 19,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 9,2 % (30.11.2012[5])
Kunnanjohtaja Jarmo Määttä
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[6]
 • KESK
 • SDP
 • VAS
 • KOK
 • VIHR

10
7
6
3
1

Jokioinen (ruots. Jockis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa suunnilleen keskellä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota. Kunnassa asuu 5 607 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 181,95 km², josta 1,52 km² on vesistöjä.[1]

Jokioisista itään on Forssan kaupunki, jonka keskustaan on matkaa noin yhdeksän kilometriä. Muita naapurikuntia ovat Tammela, Somero, Ypäjä ja Humppila.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioinen on osa Forssan seutukuntaa ja työssäkäyntialuetta ja luetaan perinteisesti myös osaksi Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien ja näihin pohjoisessa ja etelässä rajoittuvien Urjalan ja Someron kanssa.

Luonnonympäristöltään Jokioinen on vähäjärvistä viljelymaisemaa, jota hallitsevat laajat, pelloksi raivatut savikot ja paikoin näiden väliin jäävät kalliosydämiset moreeniselänteet. [7] Noin puolet Jokioisten pinta-alasta on metsää ja puolet peltoa. Kunnan keskiosissa vaihtelua maisemaan tuo Humppilasta Tammelaan jatkuva harjujakso, johon Jokioisissa kuuluu Kirmunharju Rehtijärven rannalla.

Jokioisten keskeisin vesistö on kunnan ja sen keskustaajaman halki virtaava Loimijoki. Pienempiä vesiä ovat Loimijokeen pohjoisesta laskeva Jänhijoki ja siihen laskeva Rehtijärvi. Etelästä Loimijokeen laskee Tammelan Torronsuosta alkunsa saava Haapajoki, jonka valuma-alueella ei ole järviä. Pohjoisessa Jokioisten ja Forssan rajajokena virtaa Forssan Koijärvestä alkunsa saava Loimijoen sivujoki Kojonjoki, joka laskee Loimijokeen Alastarolla Loimaalla. Toinen Jokioisten järvistä on Kojonjokeen laskeva Kiipunjärvi Kiipun kylässä Jokioisten ja Humppilan rajalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysyvä asutus vakiintui Jokioisilla 1300-luvulla. Asukkaat Jokioisille tulivat todennäköisesti Loimijoen kautta Satakunnasta. Tiivis kyläasutus syntyi vasta 1500-luvulla sarkajaon tullessa alueelle. Tyypillinen jokioislainen kylä oli rakennettu joenvarsisavikolle, peltojen viereen hiukan ylävälle maalle.

Jokioisten historia liittyy kiinteästi Jokioisten kartanon historiaan. Jokioisten ensimmäinen läänitys tapahtui 11.8.1565, jolloin Erik XIV lahjoitti Klaus Hornille Jokioisten neljänneskunnan veroineen. Kartanon kasvaessa alueesta tuli lopulta pinta-alaltaan Suomen suurin läänitys, Jokilääni.

1700-luvun lopulla Jokioisten kartanoa hoiti Ernst Gustaf von Willebrand, joka myöhemmin myös lunasti kartanon itselleen. Hänen aikanaan kartano sai nykyisen päärakennuksensa ja hän myös aloitti Jokioisten teollistamisen perustamalla Jokioisiin verkatehtaan vuonna 1796. Vuonna 1804 hän perusti Jokioisiin kankirautapajan. Ruotsalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren vuokrasi verkatehtaan 1830-luvulla ja uudisti sen perin pohjin. Wahren ehti olla Jokioisilla vain kymmenkunta vuotta. Hän riitautui kartanon kanssa ja siirtyi Loimijokivartta yläjuoksulle päin, Forssaan.

Eri vaiheiden ja omistussuhteiden jälkeen Jokioisten kartano tuli vuonna 1907 Suomen rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin omistukseen. Kordelin murhattiin Mommilassa marraskuussa 1917. Koska Kordelinilla ei ollut perillisiä, kartano siirtyi valtion omistukseen Sisällissodan jälkeen elokuussa 1918 ja se oli edelleen yksi Suomen suurimmista tiloista käsittäen yli 32 000 hehtaaria.

1920-luvun alussa kartanon siirryttyä valtion haltuun Jokioisilla toimitettiin mittava maareformi, jolla torpparit, lampuotit, mäkitupalaiset, sukuoikeus- ja verorälssitilat saivat maansa omistukseensa. Kauppakirjojen allekirjoittaminen Jokioisten kartanossa 3.1.1921 oli mieleenpainuva tilaisuus: tuolloin päättyi miespolvia kestänyt ja lukemattomat kiistat aiheuttanut Jokiläänin tilallisten alustalaiskausi.

Jokioisten kartanon mailla sijainneessa torpassa syntyi Suomen huomattavimpiin naispoliitikoihin kuuluva Miina Sillanpää. Hänen syntymäkotinsa paikalla on muistokivi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Jokioisten väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 025
1985
  
5 369
1990
  
5 573
1995
  
5 675
2000
  
5 677
2005
  
5 754
2010
  
5 720
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten elinkeinorakenne jakautuu palveluihin (64,9 %), jalostukseen (23,3 %) ja maa- metsätalouteen (9,6 %).

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 31.12.2010[9]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisilla on 11 kylää:[10]

Kulmakuntia Jokioisilla ovat Lammi, Minkiön asema, Murronkulma, Ojainen ja Saari.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisilla on useita kouluja kuten ala-asteet: Miinan koulu (ent. Keskustan ala-aste), Kiipun koulu, Kuuman koulu, Vaulammin koulu ja Kalakosken koulu. Yläasteita on vain yksi, jonne kaikkien koulujen oppilaat yhdistetään, se on Paanan koulu (entinen Jokioisten yläaste, aiemmin Jokioisten-Humppilan yläaste). Osaa Jokioisten ala-asteista ollaan lakkauttamassa. Kiipun koulu on jo lakkautettu ja Paanan koulun remontin jälkeen osa ala-asteikäisistä siirretään Paanan koululle, ja Kalakosken sekä Vaulammin koulut lakkautetaan. Tulevaisuudessa Jokioisilla palvelevat kouluina enää Kuuman koulu ja keskustassa Miinan sekä Paanan koulut.

Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latovainion pohjoispuolella Kuuman kylässä on 80-luvun lopulta asti toiminut radiohäiriöiden selvittämiseen osallistuva Viestintäviraston radiotarkkailuasema. Minkiön kylässä toimii Emmaus-ryhmä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olavi Anttila: Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia. Jokioisten historiatoimikunta, 1991. ISBN 952-90-3142-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto tilannekatsaus 30.11.2012 (pdf) 30.11.2012. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto. Viitattu 21.2.2013.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 10.12.2010.
  7. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 20-31. Hämeen liiton julkaisu II:90. Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. http://www.jokioinen.fi/fi/kunta/yleistiedot
  10. Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 1.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokioinen.