Kuntaliitos Suomessa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuntaliitos Suomessa -artikkeli kertoo Suomessa tapahtuneista kuntaliitoksista. Kuntaliitos on kahden tai useamman kunnan hallinnollinen ja alueellinen yhtyminen yhdeksi kunnaksi. Liitoksesta päättävät yhdistyvien kuntien hallintoelimet, mutta on myös keskusteltu mahdollisuudesta, että valtio voi tehdä pakkoliitoksen. Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Menettelytavasta säädetään kuntajakolaissa.

Kuntaliitokset samoin kuin pientenkin alueiden siirrot kunnasta toiseen määrätään aina tulemaan voimaan vuodenvaihteessa. Suurin osa kuntaliitoksista on astunut voimaan kunnallisvaaleja seuraavan vuoden alusta, jolloin vaaleissa on jo valittu yhdistetylle kunnalle yhteinen valtuusto.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Muutamia kuntaliitoksia Suomessa toteutettiin jo 1900-luvun alkupuolella, mutta vielä 1950-luvulla kuntia joskus myös jaettiin. Jotkin asutuskeskukset kuten Järvenpää, Karhula ja Kemijärvi erotettiin ympäröivästä maalaiskunnasta eri kunnaksi, joka samalla muodostettiin kauppalaksi. Myöhempien kuntaliitosten vuoksi tosin näistä vain Järvenpään ero Tuusulasta on jäänyt pysyväksi. Vielä 1960-luvun alussa suunniteltiin Tapiolan ja Leppävaaran erottamista Espoosta kauppaloiksi, mutta suunnitelmaa ei toteutettu; sen sijaan koko Espoo muutettiin vuoden 1963 alussa kauppalaksi. Tämä lienee ollut viimeinen kerta, kun minkään kunnan jakamista pienemmiksi kunniksi on edes harkittu. Pian sen jälkeen kuntia alettiin päinvastoin yhdistää.

Suomessa oli tarkoitus toteuttaa suuri kuntauudistus 1960-luvun lopulla. Silloisen hallituksen asettama virkamiestyöryhmä esitti lakia, joka mahdollistaisi pakkoliitokset. Laista ei koskaan päästy yksimielisyyteen eduskunnassa, ja hanke raukesi. Tästä huolimatta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa nähtiin todellinen kuntaliitosten suma. Varsinkin vuosien 1969, 1973 ja 1977 alussa, edellisen vuoden kunnallisvaalien jälkeen, astui voimaan monia kuntaliitoksia. Monet pienet kunnat hakeutuivat yhteen suurempien naapureidensa kanssa siinä luulossa, että valtiovalta pakottaisi ne liitoksiin. Tämän jälkeen, 1980- ja 1990-luvuilla kuntaliitoksia tehtiin vain muutamia.

[muokkaa] Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää miten kuntapalveluiden saatavuus, laatu ja tuottavuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Tarkastelu käsittää kuntarakenteen muutokset sekä kuntien yhteistyön kaikilla aluetasoilla. Hallituspuolueet sopivat kesällä 2006 kuntaremonttia ohjaavasta puitelaista, joka rohkaisee kuntia liitoksiin mutta ei pakota niihin. Puitelaki, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2007 alkupuolella, velvoittaa kuntia muodostamaan riittävän vahvoja palvelualueita vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus sysäsi liikkeelle lukuisia kuntaliitoshankkeita, mutta monia toteutettiin ja käynnistettiin myös muista syistä, joista painavimpia oli valtion maksama korotettu ns. porkkanaraha. Liitosten taustalla vaikutti kuitenkin kuntakentän yleinen liikehdintä. Kuntien heikentynyt talous ja tulevaisuuden haasteet, mm. väestön ikääntyminen ja siitä johtuva kustannusten nousu, ajoivat etsimään uusia ratkaisuja.

Kuntaliitosten vastustajat ovat perustelleet kantaansa mm. kunnallisen demokratian kaventumisella. Kuntaliitoksen vaihtoehtona pidetään kuntien yhteistyön tiivistämistä, johon 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistuskin tähtää. Valtioneuvosto on osaltaan rohkaissut kuntia yhteistyöhön mm. vuonna 2000 perustetun seutu-hankkeen avulla.

Vuonna 2005 toteutui 10 kuntaliitosta ja 2006 yksi. Vuoden 2007 alusta toteutui 14 liitosta. Vuonna 2008 toteutui yksi kuntaliitos. Vuonna 2009 toteutettavissa 32 kuntaliitoksessa on mukana 99 kuntaa. Näillä liitoksilla kuntien määrä väheni 67:llä.[1]

Vuoden 2012 loppuun mennessä toteutettava Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vauhdittanut kuntaliitoskehitystä. Jo päätettyjen liitosten lisäksi elokuussa 2008 seitsemän kuntaliitosselvitystä on käsittelyssä kunnanvaltuustoissa eri puolella Suomea. Yhteensä liitosselvityksissä on mukana 26 kuntaa.[2]

Kuntien määrä Suomessa
Vuosi 1917 1927 1937 1947 1957 1967 1977 1987 1997 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Kuntia 532 585 602 547 549 537 464 461 452 444 432 431 416 415 348

[muokkaa] Kuntajaon toteutus Suomessa

Kuntaliitoksia toteutetaan maassamme kahdella eri tavalla:

  • Lakkautetaan yhdistettävät kunnat ja perustetaan uusi kunta
  • Liitetään kunta toiseen.

Tavoilla ei kuitenkaan ole mitään juridista eroa.[3][4]

[muokkaa] Kuntaliitokset vuodesta 1934

[muokkaa] Suunnitellut (selvitys kesken)

[muokkaa] 2012

[muokkaa] 2011

[muokkaa] Aikataulu avoin

[muokkaa] Hyväksytyt

[muokkaa] 2013

[muokkaa] 2011

[muokkaa] 2010

[muokkaa] Toteutetut

[muokkaa] 2009

[muokkaa] 2008

[muokkaa] 2007

[muokkaa] 2006

[muokkaa] 2005

[muokkaa] 2004

[muokkaa] 2003

[muokkaa] 2001

[muokkaa] 1997

[muokkaa] 1993

[muokkaa] 1989

[muokkaa] 1981

[muokkaa] 1977

[muokkaa] 1976

[muokkaa] 1975

[muokkaa] 1974

[muokkaa] 1973

[muokkaa] 1972

[muokkaa] 1971

[muokkaa] 1970

[muokkaa] 1969

[muokkaa] 1968

[muokkaa] 1967

[muokkaa] 1966

[muokkaa] 1965

[muokkaa] 1964

[muokkaa] 1959

[muokkaa] 1954

[muokkaa] 1948

[muokkaa] 1947

[muokkaa] 1946

[muokkaa] 1934

[muokkaa] Kariutuneet

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Kuntaliitto. Luettelo 1.1.2009 yhdistyvistä kunnista ja uusien kuntien nimet (päivitetty 12.6.2008). Luettu 5.7.2008
  2. Kuntaliitto: Luettelo ajankohtaisista kuntaliitosselvityksistä. (PDF) 28.12.2007. Kuntaliitto. Viitattu 28.12.2007. Suomi
  3. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;4827;99705;99706;99707
  4. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;4827;99705;99838;99839
  5. 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 Kuntaliitto: Kunnat.net Luettelo kuntaliitoksista 2010-2013 ja meneillään olevista selvityksistä (.pdf) 9.7.2009. Kuntaliitto. Viitattu 15.7.2009.
  6. Esitys kuntajaon muuttamisesta - Maskun Livonsaari ja Lempisaari osaksi Naantalin kaupunkia 13.10.2009. Naantalin kaupunki. Viitattu 13.11.2009.
  7. Tiedote Saarijärven kaupunginvaltuuston linjauksesta kuntajakoselvityksen tekemiseen Viitasaaren kanssa 10. marraskuuta 2009. Saarijärven kaupunki. Viitattu 13.11.2009.
  8. http://www.lohja.fi/default.asp?sivu=444&alasivu=1813&kieli=246
  9. http://www.iltalehti.fi/oulu/200903099214035_ou.shtml
  10. http://www.eura2011.fi/default2.asp?active_page_id=217
  11. http://karttulakuopio.entecore.fi/
  12. Himangan kunta: Kalajoen kaupungin ja Himangan kunnan yhdistyminen 1.1.2010 8.5.2008. Himangan kunta. Viitattu 4.1.2009.
  13. http://www.lappeenranta.fi/?newsid=4471&deptid=12103&languageid=3&NEWS=1
  14. Loviisan Sanomien toimitus: Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal yhdistyvät vuonna 2010 uudeksi Loviisaksi 11.6.2008. Loviisan Sanomat. Viitattu 4.1.2009.
  15. Porin kaupunki: Porin ja Noormarkun kuntaliitos Porin kaupunki. Viitattu 4.1.2009.
  16. Samassa yhteydessä uuteen kaupunkiin liitettiin 27,60 neliökilometrin alue Hattulasta, jotta Kalvolalle ja muulle liitosalueelle tulisi yhteinen maaraja. Valtioneuvoston tiedote.
  17. Uuteen kuntaan liitettiin myös 31,24 neliökilometrin kokoinen käytävä Enonkosken kunnan pohjoisosasta, jotta Savonlinnan ja Savonrannan välille saataisiin yhteinen maa-alue. Valtioneuvoston tiedote.
  18. Kyrönmaan kuntien yhteistyö- ja kuntaliitosselvitys (PDF) (Kvalt 36 §) Pöytäkirja: Kunnanvaltuusto 5/2007. 5.9.2007. Isokyrö: Isonkyrön kunta. Viitattu 1.1.2009., Kyrönmaan kuntien (Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö) yhteistyö- ja kuntaliitosselvityksen konsultointi (Kv 27.08.2007 § 67) Pöytäkirja: Kunnanvaltuusto 5/2007. 4.9.2007. Laihia: Laihian kunta. Viitattu 1.1.2009., Kyrönmaan yhteistyö- ja kuntaliitosselvitys (PDF) (Kvalt 32 § 27.8.2007) Pöytäkirja: Kunnanvaltuusto 4/2007. 3.9.2007. Vähäkyrö: Vähänkyrön kunta. Viitattu 1.1.2009.
  19. Helsingin Sanomat 16.12.2008 s. A9
  20. Ulvila romutti neljän kunnan nauhakaupungin. Helsingin Sanomat 4.3.2009 s. A8

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut