Kuntaliitos Suomessa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Suomessa tapahtuneita kuntaliitoksia sekä vireillä olevia kuntaliitosselvityksiä. Kuntaliitos on kahden tai useamman kunnan hallinnollinen ja alueellinen yhtyminen yhdeksi kunnaksi. Liitoksesta päättävät yhdistyvien kuntien hallintoelimet, mutta on myös keskusteltu mahdollisuudesta, että valtio voi tehdä pakkoliitoksen. Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Menettelytavasta säädetään kuntajakolaissa.

Kuntajakolain (29.12.2009/1698) 3 § kuntaliitoksesta käytetään nimitystä kuntien yhdistäminen, joka voidaan toteuttaa kolmella tavalla:[1]

  • yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan;
  • kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta; tai
  • kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken siten, että jaettava kunta lakkaa.

Kunnan osan siirtämisellä toiseen kuntaan tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa kuntien lukumäärä ei muutu.[1] Tällöin on kyseessä osakuntaliitos.

Kuntaliitokset samoin kuin pientenkin alueiden siirrot kunnasta toiseen määrätään aina tulemaan voimaan vuodenvaihteessa. Joskus kuntaliitokset ovat astuneet voimaan kunnallisvaaleja seuraavan vuoden alusta, jolloin vaaleissa on jo valittu yhdistetylle kunnalle yhteinen valtuusto.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutamia kuntaliitoksia toteutettiin Suomessa jo 1900-luvun alkupuolella, mutta vielä 1950-luvulla kuntia myös jaettiin kahtia. Jotkin asutuskeskukset kuten Järvenpää, Karhula ja Kemijärvi erotettiin ympäröivästä maalaiskunnasta eri kunnaksi, joka samalla muodostettiin kauppalaksi. Myöhempien kuntaliitosten vuoksi tosin näistä vain Järvenpään ero Tuusulasta on jäänyt pysyväksi. Vielä 1960-luvun alussa suunniteltiin Tapiolan ja Leppävaaran erottamista Espoosta kauppaloiksi, mutta suunnitelmaa ei toteutettu; sen sijaan koko Espoo muutettiin vuoden 1963 alussa kauppalaksi. Lukuun ottamatta 1990-luvun alussa Äetsässä esiintynyttä pyrkimystä peruuttaa Kiikan ja Keikyän epäonnistuneena pidetty kuntaliitos tämä lienee ollut viimeinen kerta, kun Suomen kuntien lukumäärää on vakavasti edes harkittu kasvatettavaksi. 1960-luvun puolivälin tienoilla kuntia alettiin päinvastoin liittää toisiinsa.

Suomessa oli tarkoitus toteuttaa suuri kuntauudistus 1960-luvun lopulla. Silloisen hallituksen asettama virkamiestyöryhmä esitti lakia, joka mahdollistaisi pakkoliitokset. Laista ei koskaan päästy yksimielisyyteen eduskunnassa, ja hanke raukesi. Tästä huolimatta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa nähtiin todellinen kuntaliitosten suma. Varsinkin vuosien 1969, 1973 ja 1977 alussa, edellisen vuoden kunnallisvaalien jälkeen, astui voimaan monia kuntaliitoksia. Monet pienet kunnat hakeutuivat yhteen suurempien naapureidensa kanssa siinä luulossa, että valtiovalta pakottaisi ne liitoksiin. Tämän jälkeen 1980- ja 1990-luvuilla kuntaliitoksia tehtiin melko vähän.

Kuntien määrä Suomessa vuodesta 1900[2]
Vuosi 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2013
Kuntia 510 513 519 528 542 577 592 601 602 558 547 548 548 546 518 477 464 461 460 455 452 432 342 336 320

Kunta- ja palvelurakenneuudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää miten kuntapalveluiden saatavuus, laatu ja tuottavuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Tarkastelu käsittää kuntarakenteen muutokset sekä kuntien yhteistyön kaikilla aluetasoilla. Hallituspuolueet sopivat kesällä 2006 kuntaremonttia ohjaavasta puitelaista, joka rohkaisee kuntia liitoksiin, mutta ei pakota niihin. Puitelaki velvoittaa kuntia muodostamaan riittävän vahvoja palvelualueita vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus sysäsi liikkeelle lukuisia kuntaliitoshankkeita, mutta monia toteutettiin ja käynnistettiin myös muista syistä, joista painavimpia oli valtion maksama korotettu "porkkanaraha". Liitosten taustalla vaikutti kuitenkin kuntakentän yleinen liikehdintä. Kuntien heikentynyt talous ja tulevaisuuden haasteet, mm. väestön ikääntyminen ja siitä johtuva kustannusten nousu, ajoivat etsimään uusia ratkaisuja. Kuntaliitosten vastustajat ovat perustelleet kantaansa muun muassa kunnallisen demokratian kaventumisella. Kuntaliitoksen vaihtoehtona pidetään kuntien yhteistyön tiivistämistä, johon 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistuskin tähtää. Valtioneuvosto on osaltaan rohkaissut kuntia yhteistyöhön muun muassa vuonna 2000 perustetun seutuhankkeen avulla.

Vuonna 2009 toteutetuissa 32 kuntaliitoksessa oli mukana 99 kuntaa ja kuntien määrä väheni 67:llä.[3] Vuoden 2010 neljässä kuntaliitoksessa oli mukana kymmenen kuntaa ja kuntien luku väheni kuudella. Vuonna 2011 toteutui kuusi kuntaliitosta, joissa oli mukana kaksitoista kuntaa ja kuntien luku väheni kuudella. Vuonna 2013 toteutui kymmenen kuntaliitosta ja kuntien määrä väheni kuudellatoista. Vuoden 2012 loppuun mennessä toteutettu Kunta- ja palvelurakenneuudistus vauhditti kuntaliitoskehitystä.[4]

Valtiovarainministeriön kuntakartta 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovarainministeriö on laatinut ehdotuksen uudeksi kuntajaoksi. Ministeriön oli tarkoitus julkistaa se helmikuussa 2012, mutta toistaiseksi salaisen kartan sai käsiinsä Suomen Kuvalehti, joka julkaisi sen 13. tammikuuta 2012 ilmestyneessä paperilehdessä ja verkkosivuillaan.[5]

Toteutuneet kuntaliitokset vuodesta 1934[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa vasemmalla on kunta, joka muodostui kaksoispisteen oikealla puolella olevien kunnat yhdistyessä.

Kuntaliitoksiin ei ole luettu mukaan vuonna 1922 tapahtunutta Pirkkalan kunnan jakoa Nokiaan ja nykyiseen Pirkkalaan.[6] Myöskään Akaan jakamista vuonna 1946 Kylmäkosken, Sääksmäen, Toijalan ja Viialan kesken ei ole luettu kuntaliitokseksi.[6]

Kuntaliitosten ohella kuntien lukumäärä väheni vuonna 1948, jolloin luovutettujen alueiden kokonaan Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetut kunnat lakkautettiin.


1934[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1946[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1947[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1948[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1954[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1959[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1964[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1966[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereeseen liitetyn Aitolahden kunnan vaakuna.

1967[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saloon liitetyn Uskelan kunnan vaakuna

1968[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkuun liitetyn Kakskerran kunnan vaakuna.

1969[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvoon liitetyn Karunan kunnan vaakuna.

1970[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1971[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1972[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poriin liitetyn Ahlaisen kunnan vaakuna

1973[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtoihin liitetyn Pohjaslahden kunnan vaakuna.

1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1975[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuteenkaarlepyyhyn liitetyn Munsalan kunnan vaakuna

1976[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1977[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaaniin liitetyn Kajaanin maalaiskunnan kunnan vaakuna.

1981[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntien osaliitoksia

1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumaan liitetyn Rauman maalaiskunnan kunnan vaakuna.

1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävään liitetyn Temmeksen kunnan vaakuna.

2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilaan liitetyn Kullaan kunnan vaakuna.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkeliin liitetyn Haukivuoren kunnan vaakuna

Lisäksi Längelmäki liitettiin osittain Jämsään ja osittain Oriveteen.[6]

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Pöytyään liitetyn Yläneen kunnan vaakuna

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Loviisaan liitetyn Liljendalin kunnan vaakuna.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan kuntaan liitetyn Kylmäkosken kunnan vaakuna.

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan liitetyn Vähänkyrön kunnan vaakuna.

Tulevat ja selvitettävinä olevat liitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyväksytyt tulevat liitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitosselvitys kesken[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[35]

Päättyneet selvitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuntajakolaki 29.12.2009. finlex.fi. Viitattu 19.10.2010.
  2. Kuntien ja kaupunkien lukumäärä 1900-2013 (XLS) Kunnat.net: Suomen Kuntaliitto. Viitattu 10.3.2013.
  3. Luettelo 1.1.2009 yhdistyvistä kunnista ja uusien kuntien nimet (Internet Archive) 25.7.2008. Kuntaliitto. Viitattu 2.5.2014.
  4. a b c Kuntaliitto: Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset, tilanne 14.1.2011 (ppt) (Tallenne Googlessa) 14.1.2011. Kuntaliitto. Viitattu 28.1.2011. [vanhentunut linkki]
  5. Eeva-Liisa Hynynen: Mahdoton kuntauudistus. Suomen kuvalehti, 13.1.2012, nro 2, s. 22–27. Otavamedia. Kuntakartat verkossa Viitattu 13.1.2012.
  6. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn do dp dq dr ds dt du dv dw dx dy dz ea eb ec ed ee ef eg eh ei ej ek el em en eo ep eq er es et eu ev ew ex ey ez fa fb fc fd fe ff fg fh fi fj fk Kuntajaon muutokset 1922-2011 (XLS) Suomen Kuntaliitto. Viitattu 19.3.2013. [vanhentunut linkki]
  7. Samassa yhteydessä uuteen kaupunkiin liitettiin 27,60 neliökilometrin alue Hattulasta, jotta Kalvolalle ja muulle liitosalueelle tulisi yhteinen maaraja. Valtioneuvoston tiedote.
  8. Uuteen kuntaan liitettiin myös 31,24 neliökilometrin kokoinen käytävä Enonkosken kunnan pohjoisosasta, jotta Savonlinnan ja Savonrannan välille saataisiin yhteinen maa-alue. Valtioneuvoston tiedote.
  9. Valtioneuvosto päätti kolmesta kuntien yhdistymisestä 23.4.2009. Valtiovarainministeriö. Viitattu 2.5.2014.
  10. Loviisan Sanomien toimitus: Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal yhdistyvät vuonna 2010 uudeksi Loviisaksi 11.6.2008. Loviisan Sanomat. Viitattu 4.1.2009. (suomeksi)
  11. Porin kaupunki: Porin ja Noormarkun kuntaliitos Porin kaupunki. Viitattu 4.1.2009. (suomeksi)
  12. Kuntaliitos halutaan vastustuksesta huolimatta 02.03. klo 06:46. Yle.fi Tampere. Viitattu 10.3.2010.
  13. Kylmäkoski liittyy Akaan kaupunkiin HS.fi. 10.3.2010. Viitattu 2.5.2014.
  14. Karttula ja Kuopio Kuopion kaupunki. Viitattu 2.5.2014.
  15. Lapinlahti ja Varpaisjärvi yhdistyvät ensi vuonna HS.fi. 8.2.2010. Viitattu 2.5.2014.
  16. Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 Yle.fi. 20.3.2010. Yleisradio. Viitattu 18.9.2010.
  17. Kuntalaiset kannattavat Oravaisen ja Vöyri-Maksamaan liitosta 14.2.2010. Helsingin sanomat. Viitattu 15.2.2010.
  18. Oravainen ja Vöyri-Maksamaa yhdistyvät 11.3.2010. Yle.fi Alueet Vaasa. Viitattu 11.3.2010.
  19. Nämä kunnat yhdistyvät vuodenvaihteessa TS.fi. 21.5.2012. Viitattu 2.5.2014.
  20. Kitee ja Kesälahti hyväksyivät kuntaliitoksen Viitattu 26.4.2012.
  21. STT: Kuopio ja Nilsiä yhdistyvät Hs.fi. 2.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2012.
  22. a b c Ajankohtaiset yhdistymisselvitykset ja päätökset, tilanne 18.4.2012 www.kunnat.net. Viitattu 18.4.2012. [vanhentunut linkki]
  23. Ilta-Lehti: Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi päättivät yhdistyä iltalehti.fi. 3.5.2012. Ilta-Lehti. Viitattu 3.5.2012.
  24. Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä Viitattu 24.5.2012.
  25. STT: Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2012.
  26. Savonlinna siunasi liitoksen 40-3 Viitattu 19.3.2012.
  27. Maaninka liittyy Kuopioon vuonna 2015 Viitattu 13.11.2012.
  28. Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon Viitattu 12.6.2014.
  29. Valtioneuvosto: Lavia Poriin ensi vuoden alusta Viitattu 12.6.2014.
  30. Jalasjärvi lakkaa ja yhdistyy Kurikkaan 11.6.2014. Ilkka. Viitattu 12.6.2014.
  31. Kuopion ja Juankosken hallitukset hyväksyivät kuntaliitoksen Yle Uutiset Savo. 18.8.2014. Yle. Viitattu 26.8.2014.
  32. Kuntalaisiakin kuullaan kuntaliitoksesta, tilanne 16.12.2013 Viitattu 16.12.2013.
  33. http://yle.fi/uutiset/ulvilassa_jarki_ohittanut_tunteen_kuntaliitos-asiassa/6797026
  34. Neljän kunnan kuntajakoselvitys Viitattu 23.4.2014.
  35. Ajankohtaistilanne Kunnat.net. Viitattu 8.8.2014.
  36. Joensuun ja neljän kehyskunnan kuntaliitos kariutui HS.fi. 27.1.2014. Viitattu 23.4.2014.
  37. Juupajoki sanoi "ei" kuntaliitokselle – Orivesi olisi halunnut yhdistymistä Aamulehti.fi. 7.4.2014. Viitattu 23.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]