Noormarkku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Noormarkku
Norrmark
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Pori
Noormarkku.vaakuna.svg Noormarkku.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°35′30″N, 21°52′10″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1868
Liitetty 2010
– liitoskunnat Pori
Noormarkku
– syntynyt kunta Pori
Pinta-ala 332,06 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 316,86 km²
– sisävesi 15,2 km²
Väkiluku 6 158  [2]
(31.12.2009)
väestötiheys 19,43 as/km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 62,1 %
– yli 64-v. 18,5 %

Noormarkku (ruots. Norrmark) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Satakunnan maakunnassa. Noormarkusta tuli osa Poria vuonna 2010. Kunnassa asui 6 158 ihmistä ,[2] ja sen pinta-ala oli 332,06 km2, josta 15,2 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 19,43 asukasta/km2. Noormarkun naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Lavia, Pomarkku, Pori ja Ulvila.

Noormarkun vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1956.[4]

Noormarkun kautta kulkevat valtatie 8 Porista Vaasaan ja valtatie 23 Porista Jyväskylään sekä 1980-luvulla käytöstä poistettu Porin ja Haapamäen välinen rautatie. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Noormarkun kirkonkylästä Kullaalle (nykyisin Ulvilaa) ja Laviaan sekä koilliskulmassa Kairilan kylän kautta kulkeva Pomarkun ja Lavian välinen maantie.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkku kuuluu Karvianjoen vesialueeseen. Joki laskee Pomarkun puolelta Kynäsjokena Lassilan länsipuolella sijaitsevaan Inhottujärveen, johon laskee myös idästä Lavian puolelta Karhijärvestä tuleva Myöntäjän- eli Lassilanjoki. Inhottujärvi laskee lännen suuntaan kahta reittiä, pohjoisempaa Pomarkunjokea ja eteläisempää Noormarkunjokea myöten. Kairilan ja Lassilan itäpuolella olevat pikkujärvet laskevat Lavian puolelle Karhijärveen ja sieltä takaisin Noormarkun puolelle.

Noormarkun entisen kunnan alueen länsi-itä-suuntainen pituus Kokemäenjoen suistosta Kairilan kylän koillispuolelle on lähes 40 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkunjoki oli merkittävä asutuksen leviämisreitti

Jo kivikaudella alueella on kuljettu runsaiden riista- ja kalavarojen vuoksi. Ensimmäinen maininta Noormarkku-nimellä löytyy vuodelta 1400. Tällöin alue oli tunnettu epätavallisen runsaasta oravakannastaan, jonka vuoksi orava päätyi myös Noormarkun vaakunan kuva-aiheeksi.

Noormarkun ensimmäinen kirkko paloi kansalaissodan aikana vuonna 1918, mutta sipulikattoinen kellotapuli vuodelta 1757 on yhä paikallaan. Nykyisen kivikirkon on suunnitellut Armas Lindgren ja sen peruskivi laskettiin vuonna 1931. Kirkko vihittiin käyttöön seurakunnan 200-vuotisjuhlassa vuonna 1933. Lassilassa on oma puinen kyläkirkko vuodelta 1852.

1868 Noormarkusta tuli virallisesti kunta.

1700-luvulla Noormarkussa toimi kaksi sahaa ja 1800-luvun alussa rautaruukki.

1870 Antti Ahlström osti sahan, rautaruukin ja kartanon. Liiketoiminta lähti nopeaan kasvuun ja sitä jatkoi vuonna 1907 perustettu A. Ahlström Osakeyhtiö, joka jakautui vuonna 2001 kolmeksi yhtiöksi: Ahlstrom Oyj:ksi, Ahlström Capital Oy:ksi ja uudeksi A. Ahlström Osakeyhtiöksi. Viimeksi mainittu yhtiö omistaa Noormarkun ruukkialueen ja metsäalueita Noormarkussa ja sen ympäristössä.

1900 Noormarkkuun liitettiin siihen saakka Karkun kuntaan kuulunut runsaan 10 neliökilometrin alue Kairilan koillispuolella Lavian ja Pomarkun rajalla. Kyseessä oli erään karkkulaisen talon vanha erämaaomistus, jonka Antti Ahlström oli ostanut jo vuonna 1873.

Lassilassa toimi vaneritehdas vuoteen 1928 saakka.

Junaliikenne Noormarkkuun alkoi vuonna 1933, jolloin valmistui arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus. Rautatieasemalla sijaitsi myös postitoimisto. Kokonaisuudessaan Pori–Haapamäki-rautatie valmistui vuonna 1938. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1981 ja rata poistettiin kokonaan käytöstä vuonna 1985. Noormarkun rautatieasema on nykyisin yksityisomistuksessa. [5]

Noormarkkuun asutettiin toisen maailmansodan jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.

Noormarkun kunnanvaltuusto päätti 24.11.2008 kuntaliitoksesta Porin kanssa äänin 17-10. Vuoden 2010 alusta Noormarkusta tuli osa Poria.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin mainitun kellotapulin lisäksi Noormarkussa on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita nähtävyyksiä, suosituimpana Ahlströmin ruukkialue. Alueen puistoissa sijaitsee monia arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia, kuten A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttori (Walter Jung ja Emil Fabritius 1916), Havulinna (G. A. Lindberg 1901), Isotalo (Evert Lagerspetz 1882) sekä Villa Mairea, jonka akateemikko Alvar Aalto suunnitteli Harry ja Maire Gullichsenin kodiksi vuonna 1938.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkku tunnetaan paitsi Ahlströmin ruukkialueesta, myös Noormarkkujoen upeissa maisemissa polveilevasta, noin 60 kilometrin pituisesta retkeilyreitistään. Reitti kytkeytyy maakunnalliseen patikointireittiverkostoon sekä Karvianjoen vesistön melontareittiin.

Yhdistystoiminta Noormarkun alueella on aktiivista. Siellä toimii myös Suomen suurin etunimiyhdistys, Suomalainen Markku-liitto. Markku-liitto juhlii vuosittain Söörmarkussa, jossa sen jäsenet lyödään oravanhännällä Söör Markuiksi.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finpyyn kylässä sijaitsee suurin koulu, Noormarkun yhtenäiskoulu. Koulun hyvän tukioppilastoiminnan johdosta se valittiin Suomen vuoden tukioppilaskouluksi vuonna 2009. Noormarkun alueella toimivat myös Kankaan ja Söörmarkun koulut.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkussa yleisimpiä harrastuksia ovat hiihtäminen, jalkapallo, koripallo ja yleisurheilu. Yleisurheilua ja hiihtämistä järjestää urheiluseura Noormarkun Nopsa, jonka tunnetuimpia jäseniä ovat hiihtäjä Kati Venäläinen sekä pikajuoksija Matti Välimäki. Jalkapallosta, lentopallosta ja koripallosta vastaa Noormarkun Koitto. Suunnistuksen maailmanmestari, Porin Rastikarhuja edustava Heli Jukkola on myös kotoisin Noormarkusta.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noormarkun kyliä ovat (tieto vuodelta 1973):[6]

  • Finpyy (ruots. Finby[7])
  • Harhala
  • Harjakangas
  • Kairila
  • Karkku (myös Karkunkylä, alkujaan Karkun Karkunkylän Kollasen talon ulkopalsta Kairilan eli Painon kruununmaalla[8])
  • Lassila (ruots. Klåsmark[9])
  • Noormarkku (ruots. Norrmark[10])
  • Rudanmaa
  • Söörmarkku (ruots. Södermark[11])
  • Torajärvi (muodostettu Torajärven vesijätöistä yksinäistaloksi vuonna 1954[12])

Yllä lueteltujen lisäksi vuonna 1971 Noormarkkuun liitettiin eräitä tiloja Kullaan kunnan Paluksen kylästä.[13] Noormarkussa sijaitsee myös Kahaluodon (ruots. Södergårdlähde?) kulmakunta.

Nykyisessä Porin kaupungin tilastollisessa aluejaossa entisen Noormarkun alueet kylät Finby, Harhala, Harjakangas, Kairila, Karkunkylä, Lassila, Noormarkku, Palus, Rudanmaa ja Söörmarkku kuuluvat Pohjois-Poriin. Vuonna 2013 Finbyssä oli 2 168 asukasta, Harhalassa 39, Harjakankaalla 84, Karilassa 47, Karkunkylässä 8, Lassilassa 200, Noormarkussa 2 510, Paluksessa 32, Rudanmaalla 77 ja Söörmarkussa 1 004.[14] Näiden tietojen perusteella entisen Noormarkun kunnan alueella olisi 6 169 asukasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 1.1.2010.
  4. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Otava 1979, Helsinki.
  5. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 203. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  6. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 374. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  7. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 24.10.2013. (ruotsiksi)
  8. Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Muurla-Oripää) (Bia:56) (Maanmittaushallitus. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Udistushakemistot) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 22.11.2013.
  9. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 24.10.2013. (ruotsiksi)
  10. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 24.10.2013. (ruotsiksi)
  11. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 24.10.2013. (ruotsiksi)
  12. Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Muurla-Oripää) (Bia:56) (Maanmittaushallitus. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Udistushakemistot) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 22.11.2013.
  13. Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Muurla-Oripää) (Bia:56) (Maanmittaushallitus. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Udistushakemistot) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 22.11.2013.
  14. Konsernihallinto, Taloushallinto: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013 (PDF) (3.6 Väestö osa-alueittain ja kaupunginosittain vuosina 2004–2013, sivut 14–15) toukokuu 2013. Porin kaupunki. Viitattu 29.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.