Ahlstrom

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta A. Ahlström Osakeyhtiö)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ahlstrom Oyj
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1851
Perustaja Antti Ahlström
Lakkautettu 2017
Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala perusteollisuus
Liikevaihto Nousua 1 085,9 milj. € (2016)[2]
Liikevoitto Nousua 70,8 milj. € (2016)[2]
Henkilöstö Laskua 3 233 (31.12.2016)[2]

Ahlstrom Oyj (vuoteen 2001 A. Ahlström Osakeyhtiö) oli suomalainen kuitumateriaaleja valmistanut yritys. Vuonna 2017 Ahlstrom fuusioitui ruotsalaisen kuituyritys Munksjön kanssa Ahlstrom-Munksjöksi.[3][4]

Ahlstrom Oyj syntyi vuonna 2001 silloisen A. Ahlström Osakeyhtiön jakautuessa kolmeksi uudeksi yhtiöksi. Ahlstrom Oyj:lle siirtyi jakautumisessa A. Ahlström Osakeyhtiön teollinen liiketoiminta. Kaksi muuta uutta yhtiötä olivat sijoitusyhtiö Ahlström Capital Oy ja perheyhtiö A. Ahlström Osakeyhtiö. Alkuperäinen A. Ahlström Osakeyhtiö oli perustettu vuonna 1908 jatkamaan Antti Ahlströmin 1800-luvun puolivälissä aloittamaa liiketoimintaa. Ennen listautumistaan pörssiin vuonna 2006 yhtiö oli kokonaan Ahlströmin suvun omistama perheyhtiö.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A. Ahlström Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 1851, jolloin Antti Ahlström (1827–1896) aloitti liikemiesuransa. Jo alussa hän oli monialayrittäjä: talo eli maanviljelyn lisäksi jauhomyllyn, saviastiatehtaan, pienen lumppupaperi­tehtaan ja osin omistetun sahan tuotoilla. Vuosina 1866–1874 Ahlström panosti voimakkaasti laivanvarustamiseen, josta kerätyt pääoman hän kuitenkin sijoitti maalle, yhteen sahaan ja neljään ruukkiin. 1880- ja 1890-luvuilla Ahlström hankki omistukseensa sahoja ja rautaruukkeja, joista jälkimmäiset erikoistuivat jatkojalostustuotteisiin. Antti Ahlströmin kuollessa 1896 hänen omistuksessaan oli kaikkiaan neljätoista sahaa ja neljä ruukkia. [5]

Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoimintaa alkoi johtaa hänen puolisonsa Eva Ahlström (1848–1920).[5] Häntä pidetään Suomen ensimmäisenä naispuolisena teollisuusjohtajana.[6]

Vuosiksi 1908–1931 konsernin otti johtoonsa Antin ja Evan vanhin poika, myöhempi vuorineuvos Walter Ahlström. Hänen kuollessaan joulukuussa 1931 Ahlström-konserni oli Ahlstromin mukaan Suomen suurin teollisuusyritys. Sillä oli yli 30 tuotantoyksikköä ja yli 5 000 työntekijää.[5] Walter Ahlströmin aikana pääasiallisesti sahayritys muuttui kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta, konepajoja ja lasitehtaita sisältäväksi monialayritykseksi. Walter Ahlströmin aikana yritys sai muodon, jonka se säilytti suurin piirtein muuttumattomana yli puoli vuosisataa.

Ensimmäisen maailmansodan aikana sahatavaran vienti Suomesta romahti, mutta talouden elvyttyä Ahlström pääsi erinomaisiin tuloksiin, paljolti sotavuosien aikana varastoimansa puutavaran ansiosta. 1917 yritys osti lasiyritys Iittalan. Sodan jälkeen alkoi paperintuotanto; 1921 yrityksellä oli neljä modernia sellutehdasta ja Varkaudessa juuri toimintansa aloittanut Euroopan suurin paperitehdas. Vielä Walter Ahlströmin aikana Suomessa yleisesti siirryttiin mekaanisesta puunjalostuksesta kemialliseen, yleensä paperinvalmistukseen.[5]

Varkauden paperitehdas vuonna 1970.

Yhtiöllä oli Varkauden Pirtinniemessä A. Ahlströmin Varkauden konepaja,[7] joka oli siirretty Varkauden telakan yhteyteen.[8]

Sodan päättyessä Ahlströmin palveluksessa oli 11 000 työntekijää.lähde?

1937 valmistui yrityksen pääkonttoriksi Helsinkiin Walter Jungin suunnittelema Teollisuuspalatsi. Sen alakerrassa Eteläesplanadilla alkoi toimia Aino Aallon, Alvar Aallon ja Dora Jungin sisustama ravintola Savoy.[5]

Toisen maailmansodan jälkeen yrityksen kemiallinen puunjalostus keskittyi Varkauteen ja mekaaninen Karhulaan. 1950 luvulla myös Iittalan lasitehdas saavutti mainetta, suomalaisten lasimuotoilijoiden Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan saadessa tunnustusta kerta toisensa jälkeen Milanon Triennaaleilla.[5]

Ahlström osti enemmistön italialaisesta paperitehtaasta Cartiere Giacomo Bosso S.p.A.:sta vuonna 1963. 1970-luvulla nähtiin panostusta muun muassa lasivillatuotantoon. 1979 Ahlström hankkikin omistukseensa Saksan Osnabrückissä sijaitsen Kämmererin paperitehtaan. Edelleen 1980-luvulla Ahlströmin painopiste siirtyi sanoma- ja aikakauslehtipaperista erikoispapereihin. 1987 konepajatuotteiden osuus yrityksen liikevaihdosta ylitti kaikki muut tuotteet, mukaan lukien puujalosteet. Samana vuonna Ahlström rakensi Etelä-Koreaan autoteollisuuden tarpeisiin erikoispaperia tuottavan paperitehtaan, nousten näissä tuotteissa yhdeksi maailman johtavaksi valmistajaksi. 1991 Saksan markkinat laajenivat, kun yhtiö osti sieltä vielä uuden, kierrätettyä tapettipaperia valmistavan tehtaan.[5]

1996 muodostettiin Ahlstrom Paper Group. Kahden ranskalaisen yrityksen osto teki Ahltrömista yhden maailman suurimmista valmistajista erikoispaperi-, lasikuitu- ja suorakuitutuotteissa.[5]

Konserni jaettiin 30. kesäkuuta 2001 kolmeksi uudeksi erilliseksi yhtiöksi. Teollisen liiketoiminnan ytimen muodosti Ahlstrom Oyj, joka listautui Helsingin pörssiin vuonna 2006. Kaksi muuta yhtiötä, sijoitusyhtiö Ahlström Capital Oy ja perheyhtiö A. Ahlström Osakeyhtiö, joka vastasi perheyrityksen kiinteistöistä jäivät Ahlströmin suvun omistukseen.[5]

Ahlstromin metsäteollisuus Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entinen A. Ahlström Oy:n pääkonttori Noormarkun ruukissa. Rakennus valmistui vuonna 1916 ja sen suunnittelivat arkkitehdit Valter Jung ja Emil Fabritius.

A. Ahlströmin omistuksessa olivat ennen Varkauden paperitehdas ja muu sen yhteydessä oleva metsäteollisuus sekä Kauttuan paperitehdas kokonaisuudessaan. Myös Korkeakosken kartonkitehdas Karhulassa ja osa Sunilan sellutehtaasta kuuluivat A. Ahlströmille. Varkauden metsäteollisuus myytiin vuonna 1987 Enso Gutzeitille. Kauttuan paperitehdas myytiin Jujo Thermalille.

Karhulan kartonkitehdas oli Ahlstromiin kuuluvan hylsykartonkeja valmistavan Alcore-yhtiön omistuksessa. Myöhemmin amerikkalainen Sonoco ja Alcore yhdistivät toimintansa Sonoco-Alcore-yhtiöksi, jonka Sonoco on lunastanut kokonaan itselleen.

Sunilan sellutehtaan omistaja on eri omistusjärjestelyjen jälkeen, vuodesta 2009 alkaen Stora Enso Oyj.[9]

Paperiteollisuuden koneiden valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahlstrom Oyj:n edeltäjä A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan konepaja valmisti ennen myös paperi- ja kartonkikoneita sekä muita paperi- ja selluteollisuuden laitteita, mutta myi nämä liiketoiminnat Valmetille (1987) ja itävaltalaiselle Andritz AG:lle (2001). Pumppuja ja sekoittimia valmistanut Ahlström Pumput -yksikkö myytiin sveitsiläiselle Sulzerille (2000).

Eräs Karhulan konepajan tuotteista oli nk. Karhulan A-tela, joka kehitettiin 1960-luvun lopussa. Ahlström myi lisenssin telaan amerikkalaiselle Farrellille 1970-luvulla.

Ahlströmin valmistamia paperi- ja kartonkikoneita Suomessa:

Myös muut Tervakosken vuoden 1948 jälkeen valmistuneet paperikoneet ovat Ahlströmin toimittamia.

Ahlströmin tehdastekniikkaa käyttäviä tuotantolaitoksia:

Johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen johdossa olleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A. Ahlström Osakeyhtiö

Ahlstrom Oyj

  • vuorineuvos Juha Rantanen, toimitusjohtaja 2001–2004
  • Jukka Moisio, 2004–2008
  • Risto Anttonen, väliaikainen toimitusjohtaja 2008
  • Jan Lång, toimitusjohtaja 2008–2014
  • Marco Levi, toimitusjohtaja 2014–2016
  • Sakari Ahdekivi, väliaikainen toimitusjohtaja 2016–2017

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Schybergson, Per: Työt ja päivät. Ahlströmin historia 1851–1981. Helsinki 1992. ISBN 9789529040698.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ahlstrom&oldid=22686122”