Tervakosken paperitehdas

Tervakosken paperitehdas Alasjärven suunnalta noin vuonna 1900 vanhassa postikortissa.

Tervakosken paperitehdas on Tervakoski Osakeyhtiön (Tervakoski Oy) paperitehdas, jonka omistaa itävaltalainen Delfort Group. Yhtymä on omistanut sen vuodesta 1999. Tehdas on yhtymän suurin tuotantolaitos.

Tehdas sijaitsee Janakkalan Tervakosken kylässä. Aiemmin tehdas kuului Suomen pankin, Enson, Stora Enson ja Trierenberg Groupin omistukseen. Tervakoski Oy:n liikevaihto on noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 %. Tuotteita viedään noin 60 maahan. Tehtaalla toimii viisi erikoispaperikonetta, jotka tuottavat vuosittain noin 110 000 t erilaisia hienopaperituotteita (vuonna 1968 11 000 t/a). Tervakoski Oy:n palveluksessa on noin 450 työntekijää, joista 330 on Paperiliiton jäseniä (vuonna 1968 työntekijöitä oli 1 600). Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y. Tehtaalla on oma tehdaspalokunta.^lähde?

Historia

Vuonna 1806 Gustaf Georg Nordenswan osti isältään Johan Nordenswanilta Talolan ja Hovilan sahoineen ja myllyineen. Tervakoskeen liitettiin vielä myöhemmin vuonna 1875 Toivan eli Vahteriston verotila, Kuosarin veroratsutila ja Tuomolan rälssitila, jotka yhdessä muodostivat Toivan kartanon. Kun paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818, tehtaan omistussuhteet ovat määritelleet samalla myös Tervakosken kylän omistussuhteita. Tehtaan perustamisesta lähtien ovatkin tehdas ja kylä kulkeneet samaa tahtia.

Kun G. G. Nordenswan 1818 sai keisarillisen privilegion paperitehtaan perustamiselle, oli alussa kaksivalssinen laitos, mutta jo 1839 se laajennettiin viisivalssiseksi. Tehdas ja kartano siirtyivät kamarikirjuri Georg Nordenswanille 1839, ja 1850 hän muodosti yhtiön Otto Meurmanin ja Bengt Carl Steniuksen kanssa^lähde?. Tässä tilanteessa tehdas päätettiin muuttaa koneelliseksi paperitehtaaksi. 1850 tilattu paperikone 1 upposi Skoonen edustalla, joten paperikoneen hankinta toteutui vasta 1853.

Alussa tehdas toimi vesivoimalla ja valmisti paperia lumpuista. 1850-luvulla tehdas siirtyi käyttämään höyryvoimaa, ja paperin valmistus koneellistui 1853.

Helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström ostivat tehtaan 1856. Kun tehdas heidän aikanaan 1863 paloi, oli jälleen myös muutosten aika ja yritys muuttui osakeyhtiöksi. Setelipaperin valmistus aloitettiin vuonna 1887. Sen jälkeen tehtaan osakkeita on enemmässä määrin omistanut muun muassa Suomen Pankki, joka käytti tehtaan tekemää paperia markkamääräisten seteliensä painamiseen.

Suomen pankki osti yksityisomistajien osakkeet itselleen 1921, jolloin yhtiöstä tuli valtio-omisteinen. Yhtiön nimeksi tuli 1928 Tervakoski Osakeyhtiö. Vuosina 1932-1933 yhtiö oli G. A. Serlachius Oy:n taloudellisessa ja teknillisessä hallinnassa^lähde?. yhtiö siirtyi 1986 Suomen Pankilta Enso-Gutzeit Oy:lle (ja edelleen Stora-Ensolle). Seuraavaksi yritys myytiin 1999 itävaltalaiselle Trierenberg Groupille. Omistusjärjestelyjen jälkeen tehdas kuuluu itävaltalaisen Delfort Groupin omistukseen.

Tervakosken paperitehdas saastutti vuosina 1956–1984 Tervajoen ja Kernaalanjärven PCB-yhdisteillä. PCB-pitoisuudet ovat yhä niin suuria, että järven kalojen käytölle on asetettu rajoituksia.

Tehtaan johtajia

• 1818–1839 Gustaf Georg Nordenswan
• 1839–1854 Georg Nordenswan
• 1854–1856 B. C. Stenius
• 1856–1903 A. F. Wasenius
• 1903–1928 Leonard Wasenius
• 1928–1932 Wilhelm Stjernschantz
• 1932–1939 B. O. A. Vitzhum von Eckstädt
• 1939–1972 Bror Serlachius
• 1973–1983 Lauri V. Toikka

Rakennukset

Kosken partaalla sijaitsevat tiiliset tehdasrakennukset on rakennettu useassa eri vaiheessa. Oktogonin muotoinen käsipaperiosasto vuodelta 1875 on rakennuksista vanhin. Vanhan paperitehtaan on suunnitellut 1920-luvulla rakennusmestari K. J. Ahlskog.

Tervajoen länsirannalla sijaitsevat yhtiön konttorirakennukset rajaavat tehdasaluetta Tervakosken liikekeskustan suuntaan. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevat puiset työväen asuinrakennukset, joista valtaosa on 1900-luvun ensi vuosilta. Niiden lähellä sijaitsee Lepolan vanhustentaloryhmä, jossa kolme vanhinta rakennusta vuodelta 1935 ovat arkkitehti Jarl Eklundin ja kaksi rakennusta vuodelta 1945 arkkitehti Heimo Kautosen piirtämiä. Jokirannassa on arkkitehti Ricardo Björnbergin piirtämä työnjohtajien asuintalo Pomola vuodelta 1900. Entinen kansakoulu on vuodelta 1891. Vanhan tehdaskylän kaakkoispuolella sijaitsee yhtenäinen omakotialue, joka on rakentunut 1940-luvulta lähtien. Alasjärven rannalla on uusrenessanssityylinen puuhuvila Suruton 1880-luvulta. Sitä on muutettu myöhemmissä korjauksissa. Tervakosken teollisuusmiljööseen liittyvät lisäksi Tervakosken kartanoalue ja Pikkukirkko.

Tehtaan paperikoneet

Suomen markoissa käytetty "markkapaperi" valmistettiin Tervakoskella koko rahayksikön olemassaolojan. Euroissa käytettävää setelipaperia ei Tervakoskella valmisteta. Tervakoski valmistaa edelleen passeissa käytettävää paperia, muita varmuuspapereita ja shekkipaperia paperikoneella PK3. Tervakosken paperitehdas on ainoa paperitehdas Suomessa, joka käyttää erikoispapereissa pellava- ja puuvillakuituja.

Kone	Valmistaja	Toiminnassa vuosina	Viiraosa	Viiraleveys	Puristinosa	Nopeus	Kapasiteetti	Muuta
Paperikone PK1 (vanha)	Bryan Donkin & Co.	1853-1863	Tasoviira					Tuhoutui tulipalossa 1863. Halli purettu.
Paperikone PKII	Bryan Donkin & Co.	1864-21.5.1950, uusittu 1897	Tasoviira					Sijaitsi samassa hallissa PKI:n kanssa. Poistettu. Halli purettu.
Paperikone PKI (uusi)	Bryan Donkin & Co.	1868-1970 (Uusittu 1898 ja 1951)	Tasoviira				Hienopaperi/Ohkopaperi	Sijaitsi samassa hallissa PKII:n kanssa. Poistettu. Halli purettu.
Paperikone PK3		1905- (Uusittu 1972, 1990)	Tasoviira + nostosylinteri	1550 mm		85 m/min / 65 m/min	1400 t/a, Varmuus- ja vesileimallinen erikoispaperi kuten Linen Bank, Tervakoski ja Terreus	Suomen vanhin tuotantokäytössä oleva paperikone. Kone muutettu arvopaperikoneeksi vuonna 1972, haspeliosa korvattu Spooner-leijukuivaimella vuonna 1990. Ei keskeytymättömässä tuotannossa.
Paperikone PK4		1934-2010 (Uusittu 2002)	Tasoviira	2200 mm		420 m/min	5700 t/a, Savukepaperi 20-25 g/m² (aiemmin vesileimalliset arkistopaperit, kondensaattoripaperit)	Suljettu vuonna 2010. Kone varastoituna paikoilleen.
Paperikone PK5	Füllner	1937-1985	Tasoviira	2100 mm			Kondensaattoripaperi	Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK6	Ahlström/Karhula/KMW	20.7.1948-19xx	Tasoviira	2200 mm			Hienopaperi	Ensimmäinen Suomessa valmistettu hienopaperikone ja ensimmäinen sodan jälkeen Suomessa suunniteltu, valmistettu, toimitettu ja käyntiin saatettu paperikone. Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK7	Ahlström /Karhula	1951-19xx	Tasoviira	3000 mm			Hienopaperi	Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK8	Ahlström/Karhula	1953- (Uusittu 1996)	Tasoviira + yläviirayksikkö	3150 mm		500 m/min	34 100 t/a, Irroke-, kaapeli-, varmuus- ja tarran taustapaperit
Paperikone PK9	Ahlström Karhula	1961-198x	Tasoviira	3450 mm				Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK10	Ahlström/Karhula	1962-1991	Tasoviira	3450 mm				Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK11	Ahlström / Karhula	1967- (Uusittu 2000, 2002)	Tasoviira	3450 mm		500 m/min	24 100 t/a, Savuke-, suodatin- ja ohuet painopaperit (tippipaperi), aiemmin kondensaattoripaperi
Paperikone PK12	Valmet	1975- (uusittu 1985, 2003, 2010)	Voith Duo-Former	4500 mm		900 m/min	56 800 t/a, Ohut painopaperi (ohkopaperi) 28 g/m² (raamattupaperi), kondensaattoripaperi vuoteen 1985
Koepaperikone PK2	Turengin sokeritehdas	1960-	Tasoviira + egutööri	500 mm				Rakennettu kokonaan Turengin sokeritehtaalla.

Lisäksi tehtaalla on käytössä superkalanteri SC16. Vuonna 2003 toteutettiin Roll 2003-projekti, jossa uusittiin pituusleikkuria. Lisäksi tehtaalla valmistetaan käsipaperia. Koekoneella PK2 tehdään tutkimustyötä myös muille paperinvalmistajille.

Savukepaperia tuottava paperikone 4 suljetaan 2010. Yhteistoimintaneuvotteluissa lopetettaneen 56 työsuhdetta kaikkiaan noin 400 työntekijän tehtaasta. Muiden ohuiden painopapereiden tuotantoon investoidaan noin 10 000 000 €.

Tuotteet

• Linen Bank, Terreus ja Tervakoski vesileima-toimistopaperit (PK3)
• Savukepaperi (PK4)
• Irrokepaperi (PK8)
• Kaapelieristepaperit (PK8)
• Tippipaperi (PK11)

Voimalaitos

Tehtaalla on oma voimalaitos, joka tuottaa tehtaan tarvitseman lämpöenergian ja osan sähköenergiasta. Voimalaitoksella on kolme kattilaa. Pääpolttoaineena on maakaasu. Lisäksi käytetään raskasta polttoöljyä varalla ja huippukulutuksen aikana

• Kattila K1 Warko 35 t/h, Käyttöönottovuosi: 1972/1986, Teho: 30 MW, Poltin: Unigas 1500/W1500

• Kattila K2 Termoflow HTV 50, Käyttöönottovuosi: 1988, Teho: 44 MW, Poltin: Oilon TP 31.5 D

• Kattila K3 Babcock & Wilcox säteilykattila 45, Käyttöönottovuosi: 1963/1996, Teho: 49 MW, Poltin: DNJ 36

Katso myös

• Suomen paperiteollisuus

Aiheesta muualla

• Delfort Group, Tervakosken paperitehdas
• V. Annala. Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950. 379 s.
• H. Ström. Tervakoski Osakeyhtiö 1818–1968. Helsinki 1968. 106 s.
• Tervakoski Paper Mills. Helsinki 1955.
• Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri - Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki