1986

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan yhteisöön.
• 1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestö EFTAn täysjäseneksi.
• 1. tammikuuta – Aruba irtautui Alankomaiden Antilleista ja sai laajennetun autonomian.
• 1. tammikuuta – Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri muuttuivat kaupungeiksi.
• 3. tammikuuta – Libya kiisti osallisuutensa Rooman ja Wienin lentokentille joulukuussa 1985 tehtyihin terrori-iskuihin. Arabiliitto tuki lausunnollaan Libyaa Yhdysvaltain syytöksiä vastaan.
• 8. tammikuuta – Yhdysvallat katkaisi kaikki suhteensa Libyaan ja määräsi siellä olevat kansalaisensa poistumaan maasta.
• 9. tammikuuta – Hävittyään patenttioikeudenkäynnin Polaroidille Kodak luopui pikakameravalmistuksesta.
• 20. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska ilmoittivat aikeista rakentaa tunnelin Englannin kanaalin ali.
• 22. tammikuuta – Kolme sikhiä tuomittiin kuolemaan Intian pääministerin Indira Gandhin murhasta.
• 24. tammikuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Uranuksen.
• 24. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vahvisti kirkkolain muutoksen, jolla ns. arkipyhät (loppiainen ja helatorstai) siirrettiin takaisin omille paikoilleen. Lain oli alun perin ollut tarkoitus tulla voimaan jo vuonna 1987, mutta Koivisto muutti voimaantulon vasta vuoteen 1992^lähde?.
• 24. tammikuuta – Suomi sai kolmoisvoiton Monte Carlon rallissa. Kilpailun voitti Henri Toivonen Lancialla, toiseksi tuli Timo Salonen Peugeot'lla ja kolmanneksi Hannu Mikkola Audilla.
• 28. tammikuuta – Avaruussukkula Challenger tuhoutui onnettomuudessa. Koko miehistö sai surmansa. Lähtö televisioitiin laajalti, ja Yhdysvalloissa sitä seurattiin mm. kouluissa, koska mukana ollut opettaja Christa McAuliffe oli valittu "opettaja avaruudessa" -projektiin, jonka tavoitteena oli innostaa koululaisia matematiikkaan, luonnontieteisiin ja avaruustutkimukseen. NASA:n sukkulaohjelma oli jäissä aina syyskuuhun 1988 asti, jolloin tehtiin seuraava lento.
• 29. tammikuuta – Yoweri Kaguta Musevenista tuli Ugandan presidentti viisivuotisen itsenäisyyskamppailun jälkeen.

[muokkaa] Helmikuu

• 1. helmikuuta – Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila nimitettiin uudeksi valtiovarainministeriksi Ahti Pekkalan siirryttyä Oulun läänin maaherraksi. Pekkala ehti toimia valtiovarainministerinä kauemmin kuin kukaan ennen häntä.
• 4. helmikuuta – Kansanedustaja Ulla Bogdanoff loikkasi Suomen maaseudun puolueesta Perustuslailliseen oikeistopuolueeseen. POP:lla oli nyt kaksi kansanedustajaa (toinen oli Georg C. Ehrnrooth) ja SMP:llä 16.
• 5. helmikuuta – Libanonilainen muslimiryhmä kaappasi YK:n helikopterin miehistön ja matkustajat. Joukossa oli kaksi suomalaista. Kaappaajat luulivat helikopteria israelilaiseksi.
• 5. helmikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja eduskunnan puhemies Erkki Pystynen ottivat yhteen valtiopäivien avajaisissa ns. arkipyhäkiistan vuoksi.
• 7. helmikuuta – Haitin diktaattori Jean-Claude Duvalier pakeni maasta.
• 8. helmikuuta – Tavarajuna ja henkilöjuna törmäsivät Hintonissa Albertassa; kuolonuhreja oli 23.
• 9. helmikuuta – Halleyn komeetta ohitti Maan.
• 11. helmikuuta – Puolalaisen Solidaarisuus-ammattiliiton johtaja Lech Wałęsa vapautettiin syytteistä, jotka oli nostettu sen vuoksi, että hän oli sanonut marraskuussa 1985 pidettyjen parlamenttivaalien äänestysprosenttia viranomaisten ilmoittamaa pienemmäksi.
• 19. helmikuuta – Neuvostoliitto laukaisi avaruusasema Mirin ensimmäisen moduulin.
• 25. helmikuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos pakeni 20 vuoden hallinnon jälkeen, presidentiksi tuli Corazón Aquino.
• 28. helmikuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin hänen kävellessään teatterista kotiin.

[muokkaa] Maaliskuu

• 3. maaliskuuta - Metalliyhtye Metallica julkaisi Master of Puppets levyn.
• 6. maaliskuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi työministeri Urpo Leppäselle huomautuksen ns. Rinteen työllistämismallin kokeilun yhteydessä tapahtuneista määrärahan ylityksistä.
• 8. maaliskuuta – Japanin luotain Suisei ohitti Halleyn komeetan tutkien sen koronaa ja aurinkotuulta.
• 13. maaliskuuta − Paavo Väyrynen matkusti ensimmäisenä Suomen ulkoministerinä viralliselle vierailulle Israeliin ja tapasi virkaveljensä Jitzhak Shamirin. Shamir vaati Suomea lopettamaan Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n tukemisen. Väyrynen ilmoitti kuitenkin Suomen jatkavan tukeaan PLO:lle.
• 23. maaliskuuta – Suomalainen rahtilaiva Karelia ajoi karille Gotska Sandössa Gotlannin edustalla. Kuusi ihmistä sai surmansa.
• 24. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Sveitsiin. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen presidentin virallinen vierailu Sveitsissä. Koivisto laski vierailun aikana seppeleen marsalkka Mannerheimin muistomerkille Montreux'ssä.
• 25. maaliskuuta – Filippiinien uusi presidentti Corazon Aquino lakkautti edeltäjänsä Ferdinand Marcosin aikaisen perustuslain ja julisti voimaan väliaikaisen perustuslain siihen saakka, kunnes valmisteilla oleva uusi perustuslaki hyväksyttäisiin kansanäänestyksessä.

[muokkaa] Huhtikuu

• 2. huhtikuuta – Suomessa alkoi virkamieslakko, johon osallistui enimmillään noin 42 000 virkamiestä.^[1] Presidentti Mauno Koivisto joutui muuttamaan muutamaksi päiväksi hotelliin, kunnes presidentin kanslian henkilökunta rajattiin lakon ulkopuolelle.^[2]
• 3. huhtikuuta – IBM esitteli ensimmäisen kannettavan tietokoneen, PC Convertiblen.
• 5. huhtikuuta – Yhdysvaltalaissotilaiden keskuudessa suosittu La Belle -disco räjäytettiin Länsi-Berliinissä, kaksi yhdysvaltalaista sotilasta ja yksi turkkilainen nainen kuoli ja 150 loukkaantui.^lähde? Libyaa pidetään syyllisenä.^{kenen mukaan?}
• 10. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimitti televisioidussa puheessaan Libyan johtajaa Muammar Gaddafia "Lähi-idän hulluksi koiraksi".
• 12. huhtikuuta – SKP:n vähemmistö perusti uuden puolueen nimeltä Demokraattinen Vaihtoehto. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Leo Suonpää.
• 15. huhtikuuta – Yhdysvaltain pommikoneet iskivät brittiläisistä tukikohdista Libyaan ja pommittivat pääkaupunkia Tripolia ja Bengasin aluetta. Noin sata henkeä kuoli. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti kaksi tuntia myöhemmin iskun olleen itsepuolustusta.^[3]
• 16. huhtikuuta – Josef Stalinin tytär Svetlana Allilujeva muutti Neuvostoliitosta takaisin Yhdysvaltoihin. Hän oli palannut maanpaosta kotimaahansa vain vajaat puolitoista vuotta aiemmin.
• 16. huhtikuuta – Virkamieslakko laajeni koko maahan koskettuaan aluksi vain pääkaupunkiseutua.
• 25. huhtikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen kieltäytyi hänelle tarjotusta Keskustapuolueen kunniajäsenyydestä. Karjalainen oli eronnut puolueesta vuonna 1983 sen jälkeen kun presidentti Mauno Koivisto oli erottanut hänet Suomen Pankin pääjohtajan paikalta.
• 26. huhtikuuta – Tšernobylin lähellä Ukrainassa V.I. Lenin -ydinvoimalan reaktorissa syttyi grafiittitulipalo, joka aiheutti historian vakavimman ydinonnettomuuden. 31 ihmistä kuoli heti, ja suuria määriä radioaktiivisuutta pääsi ympäristöön.
• 30. huhtikuuta - Kouvolassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Vappugospel

[muokkaa] Toukokuu

• 2. toukokuuta – Ralliautoilija Henri Toivonen ja hänen kartanlukijansa Sergio Cresto saivat surmansa rajussa ulosajossa Korsikan rallissa.
• 3. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Bergenissä Norjassa.
• 4. toukokuuta − Afganistanin turvallisuuspalvelun entinen päällikkö Najibullah valittiin maan kommunistipuolueen uudeksi johtajaksi Babrak Karmalin tilalle.
• 4. toukokuuta − Läntisten teollisuusmaiden johtajat julistivat huippukokouksessaan Tokiossa Libyan kansainvälisen terrorismin suojelijaksi.
• 8. toukokuuta – Maailman eniten myyty virvoitusjuoma Coca-Cola täytti sata vuotta. Suomessa Coca-Cola oli tullut myyntiin vuonna 1957.
• 17. toukokuuta – Virkamieslakko päättyi kestettyään lähes seitsemän viikkoa. Lakon aikana oli herännyt kiivas keskustelu − johon osallistui myös presidentti Mauno Koivisto − siitä, pitäisikö yhteiskunnalle vaaralliset lakot lopettaa erityislailla.
• 20. toukokuuta – Nuori mies kaappasi Helsinkiin lähdössä olleen Finnairin matkustajakoneen Oulunsalon lentokentällä. Poliisi pidätti kaappaajan koneeseen tekemällään rynnäköllä. Kaappaaja ilmoitti tekonsa olleen vastalause ihmisten sulkemiselle laitoksiin.
• 26. toukokuuta – Euroopan yhteisö otti käyttöön Euroopan lipun.

[muokkaa] Kesäkuu

• 5. kesäkuuta – SKDL:n vähemmistö ("taistolaiset") erotettiin puolueen eduskuntaryhmästä. Kymmenen erotettua kansanedustajaa järjestyi Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmäksi, joka valitsi puheenjohtajakseen Ensio Laineen.
• 6. kesäkuuta – Hanasaaren hiilivoimalassa Helsingissä syttyi tulipalo, joka aiheutti kymmenien miljoonien markkojen vahingot. Henkilövahingoilta vältyttiin.
• 7. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue erosi Keskustapuolueesta.
• 8. kesäkuuta – Entinen YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim valittiin Itävallan presidentiksi. Liittokansleri Fred Sinowatz erosi vaalituloksen selvittyä ja Israel kutsui Itävallan-suurlähettiläänsä kotiin.
• 12. kesäkuuta – Etelä-Afrikan hallitus julisti koko maan poikkeustilaan lähestyneen Soweton kansannousun ja joukkomurhien vuosipäivän edellä. Poliisi pidätti satoja mustia opposition edustajia "varmuuden vuoksi". YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi toimenpiteet yksimielisesti ja jyrkin sanoin ja vaati poikkeustilan välitöntä kumoamista.
• 13. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti eduskunnan oikeusasiamiehen Jorma S. Aallon uudeksi oikeuskansleriksi elokuun alussa eläkkeelle siirtyvän Kai Kortteen tilalle.
• 15. kesäkuuta – Keskustapuolue valitsi puheenjohtajansa, ulkoministeri Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1988 vaaleihin. Väyrynen ilmoitti kuitenkin aloittavansa kampanjansa vasta syksyllä 1987.
• 16. kesäkuuta – Yleisradion pääjohtajalle Sakari Kiurulle osoitettu kirjepommi räjähti yhtiön toimitalossa Kesäkadulla Helsingissä. Postia avannut sihteeri loukkaantui lievästi.
• 17. kesäkuuta – Eduskunta torjui niukalla ääntenenemmistöllä (91–89) uusien Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänien perustamisen, jota oli valmisteltu liki 30 vuotta.
• 26. kesäkuuta – Suomen hallitus vetosi elinkeinoelämän järjestöihin, jotta ne supistaisivat kaupallisia suhteitaan Etelä-Afrikkaan.
• 27. kesäkuuta – Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Yhdysvaltain tuki Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille oli YK:n peruskirjan vastaista ja puuttumista Nicaraguan sisäisiin asioihin.

[muokkaa] Heinäkuu

• 4. heinäkuuta – Yhdysvaltain symbolina pidetty, New Yorkin sataman suulla oleva Vapaudenpatsas täytti sata vuotta.
• 6. heinäkuuta – Entisen presidentin Ferdinand Marcosin kannattajat yrittivät vallankaappausta Filippiineillä. Yritys kuivui kokoon seuraavana päivänä. Maanpaossa ollut Marcos kiisti olleensa itse mukana hankkeessa.
• 7. heinäkuuta – Ranska ja Uusi-Seelanti pääsivät YK:n pääsihteerin Javier Perez de Cuellarin välityksellä sopimukseen maiden suhteita hiertäneessä, ympäristöjärjestö Greenpeacen Rainbow Warrior -aluksen räjäytystä koskeneessa kiistassa. Ranska esitti Uudelle-Seelannille virallisen anteeksipyynnön ja maksoi seitsemän miljoonan dollarin vahingonkorvauksen.
• 23. heinäkuuta – Yorkin herttua, prinssi Andrew meni naimisiin Sarah Fergusonin kanssa Lontoossa.
• 28. heinäkuuta – Voimakas autopommi surmasi yli 30 ihmistä ja haavoitti yli sataa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Samanlainen räjähdys surmasi seuraavana päivänä 24 ihmistä.
• 30. heinäkuuta – Suomen maaseudun puolueen kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo sai pyytämänsä eron puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä myrskyisässä puoluekokouksessa Jyväskylässä. Hänen tilalleen valittiin J. Juhani Kortesalmi. Puolueen puheenjohtaja Pekka Vennamo oli aiemmin kesällä syyttänyt isäänsä "varjopuoluejohdon" pystyttämisestä.

[muokkaa] Elokuu

• 8. elokuuta – Mikkelin panttivankidraama: Kansallis-Osake-Pankin Jakomäen konttori ryöstettiin Helsingissä. Ryöstäjän pakomatka päättyi seuraavana yönä Mikkelin torille, jossa hän räjäytti itsensä, yhden panttivankinsa ja pakoautonsa.
• 12. elokuuta – Yhdysvallat erotti Uuden-Seelannin ANZUS-puolustusliitosta, koska Uusi-Seelanti ei ollut päästänyt satamiinsa ydinvoimalla käyviä tai ydinaseita kuljettaneita aluksia.
• 13. elokuuta – Berliinin muuri täytti 25 vuotta. Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohl sanoi juhlapuheessaan, etteivät Länsi-Berliinin asukkaat koskaan mukaudu muuriin ja piikkilankaan. Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker puolestaan totesi muurin rakentamisen palvelleen rauhan asiaa.
• 21. elokuuta – Nyosjärvestä Kamerunissa purkautui kaasua (hiilidioksidia), joka tukehdutti 2 000 ihmistä 20 km:n säteellä.^[4]
• 29. elokuuta – Eka-yhtymä osti Valintatalo-ketjun Euromarket Oy:ltä.

[muokkaa] Syyskuu

• 1. syyskuuta – Neuvostoliiton risteilyalus Admiral Nahimov törmäsi rahtialus Petr Vaseviin Mustallamerellä ja upposi, 448 ihmistä sai surmansa.
• 5. syyskuuta – Pan Amin lento 73, mukanaan 358 ihmistä, kaapattiin Karachin kansainvälisellä lentokentällä.
• 6. syyskuuta – Istanbulissa synagoogan räjähdyksessä kuoli 21 juutalaista ja kaksi terroristia. Tekijäksi ilmoittautui neljä eri arabijärjestöä.
• 7. syyskuuta – Desmond Tutusta tuli Etelä-Afrikan anglikaanikirkon ensimmäinen musta arkkipiispa.
• 7. syyskuuta – Urho Kekkosen hautajaisiin Helsingissä osallistui arvovieraita neljästäkymmenestä maasta.
• 11. syyskuuta – New Yorkin pörssiromahdus: Dow Jones -indeksi laski yhden päivän aikana 86,6 pistettä, mikä oli siihen mennessä suurin koskaan yhden päivän aikana tapahtunut pudotus.
• 12. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto paheksui julkisesti kenraalimajuri Pentti Syrjän muistelmateoksen Gruppa Finljandija julkaisemista alkuperäisessä muodossaan. Pääesikunta oli jo aiemmin yrittänyt estää teoksen julkaisun, koska sen oli katsottu sisältävän sellaisia Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyviä tietoja, jotka olisi ollut pidettävä salassa.
• 16. syyskuuta – Kansanedustaja Kaarina Suonio siirtyi Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan kulttuuri- ja opetustoimi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi vuoden 1983 vaaleissa eduskunnasta pudonnut Seija Karkinen.
• 19. syyskuuta – Kokoomuksen työministeri Urpo Leppäselle esittämä epäluottamuslause kaatui eduskunnassa äänin 100-43. Kokoomus oli syyttänyt Leppästä valtion varojen tuhlaamisesta ns. Rinteen työllistämismallin kokeilussa.
• 30. syyskuuta – Israelilainen ydinteknikko Mordechai Vanunu siepattiin Roomassa ja kuljetettiin Israeliin. Salainen oikeudenkäynti häntä vastaan alkoi 28. joulukuuta.

[muokkaa] Lokakuu

• 2. lokakuuta – Sotalelujen valmistus, maahantuonti ja myynti Suomessa sovittiin lopetettavaksi vuoden 1987 alusta lukien.
• 5. lokakuuta – Brittiläinen The Times -lehti kertoi sunnuntainumeronsa etusivulla Israelin valmistaneen salaisessa tehtaassa 20 vuoden aikana noin sata ydinpommia. Lehti perusti uutisensa Mordechai Vanunun antamiin tietoihin. Israel kiisti tiedot.^[5][6]
• 6. lokakuuta – Neuvostoliittolainen Projekti 667A -luokan sukellusvene K-219 upposi päivän ohjusosaston tulipalon jälkeen Hatterasin syvänteeseen 1000 km Bermudan itäpuolelle. Veneessä on 34 ydinkärkeä ja kaksi reaktoria.^[7]
• 7. lokakuuta – Dingo hajosi virallisesti. Samana päivänä hajoamisesta tiedottivat mm. TV-uutiset ja Ajankohtainen kakkonen.
• 10. lokakuuta – 7,5 richterin maanjäristys surmasi 1 500 ihmistä^[8] San Salvadorssa.
• 11. lokakuuta – Liennytys: Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov tapasivat Reykjavíkissa. Huippukokous päättyi tuloksettomana.
• 19. lokakuuta – Mosambikin presidentti Samora Machel sai surmansa lento-onnettomuudessa Etelä-Afrikassa. Onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 34 ihmistä.^[9] Mosambik syytti Etelä-Afrikkaa onnettomuuden aiheuttamisesta.^[9]
• 21. lokakuuta – Marshallinsaaret itsenäistyi Yhdysvalloista.
• 21. lokakuuta – Helsingin metrorata laajeni Itäkeskuksesta Kontulaan.
• 23. lokakuuta – Keski-Afrikan syrjäytetty hallitsija Bokassa palasi yllättäen kotimaahansa. Hänet vietiin suoraan lentokentältä vankilaan.
• 27. lokakuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa arvosteli keskustapuoluetta ja sen puheenjohtajaa Paavo Väyrystä punamultayhteistyön tuhoamisesta ja presidentti Urho Kekkosen poliittisen perinnön tuhlaamisesta.
• 27. lokakuuta – Yhdysvaltalainen Newsweek-aikakauslehti julkaisi Länsi-Saksan liittokanslerin Helmut Kohlin haastattelun, jossa tämä rinnasti Neuvostoliiton puoluejohtajan Mihail Gorbatšovin ja Natsi-Saksan propagandaministerin Josef Goebbelsin luonnehtien heitä "hyviksi suhdetoiminnan asiantuntijoiksi". Lausunto herätti suurta kohua Euroopassa ja Kohl joutui pyytämään puheitaan anteeksi sekä omalta maaltaan että Neuvostoliitolta.
• 28. lokakuuta – Vapaudenpatsaan satavuotisjuhlat New York Cityssa.

[muokkaa] Marraskuu

• 1. marraskuuta – Sandoz-lääkeyhtiön kemiantehtaalla Sveitsissä lähellä Baselia syttyi tulipalo. Rein-jokeen valui sammutusvesien mukana noin tuhat kuutiometriä erilaisia myrkkyjä, jotka tappoivat joesta Baselin ja Saksan Karlsruhen kaupunkien väliltä miltei kaiken elollisen. Parikymmentä tehtaan työntekijää hakeutui sairaalahoitoon.^[10]
• 3. marraskuuta – Mikronesia itsenäistyi Yhdysvalloista.
• 3. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: libanonilainen lehti Ash-Shiraa paljasti Yhdysvaltain myyneen aseita Iraniin vapauttaakseen seitsemän yhdysvaltalaista panttivankia Libanonissa.
• 5. marraskuuta – Helsingin uuden oopperatalon rakennustyöt käynnistyivät. Talon arvioitiin valmistuvan vuonna 1990.
• 6. marraskuuta – Kirkolliskokous päätti avata pappisviran naisille äänin 87-21, mikä merkitsi muutosta kirkkolakiin. Lainmuutoksen päätettiin tulevan voimaan aikaisintaan vuoden 1988 alussa. Naispappeutta vastustanut Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen poistui kokouksesta kesken kaiken.
• 11. marraskuuta – Sperry Rand ja Burroughs fuusioituivat luoden Unisysin, maailman toiseksi suurimman tietotekniikka-alan yhtiön.
• 12. marraskuuta – Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Martti Ahtisaari nimitettiin YK:n hallintoasioiden alipääsihteeriksi vuoden 1987 alusta lukien.
• 16. marraskuuta – Kokoomus piti puoluekokouksensa Joensuussa. Pankinjohtaja Harri Holkeri valittiin puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1988 presidentinvaaliin. Puheenjohtaja Ilkka Suominen syytti puheessaan hallitusta toimintakyvyttömäksi sekä pyysi presidentti Mauno Koivistoa hajottamaan eduskunnan ja määräämään uudet vaalit jo helmikuuksi 1987.
• 17. marraskuuta – Etelä-Korean puolustusministeriö kertoi Pohjois-Korean johtajan Kim Il Sungin tulleen murhatuksi. Seuraavana päivänä Kim Il Sung esiintyi itse Pohjois-Korean televisiossa ja kumosi huhun.
• 25. marraskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeri Edwin Meese paljasti asemyynnistä saatujen varojen menneen Contra-sisseille Nicaraguassa.
• 26. marraskuuta – Arolan junaturma Kuhmon Härmänkylässä.
• 27. marraskuuta – Dagens Nyheter kertoi ruotsalaisen liikemiehen välittäneen eurooppalaisista valtioista peräisin olleita aseita ja ammuksia Iraniin vastoin Ruotsin lakeja, jotka kielsivät aseiden viennin sotaa käyviin maihin. Myös suomalaisen Forcit- ja ruotsalaisen Bofors-tehtaan kerrottiin sekaantuneen juttuun.
• 29. marraskuuta – Hiihtäjä Marjo Matikainen valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi.

[muokkaa] Joulukuu

• 1. joulukuuta – Oy Kolmostelevisio Ab aloitti ohjelmatoiminnan.
• 1. joulukuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uudistetut 50 ja 100 markan setelit sekä kokonaan uuden 1000 markan setelin.
• 6. joulukuuta – Erikoispikajuna 57 Lapponia suistui raiteilta Lapualla.
• 7. joulukuuta – Näyttelijä Kristiina Halkola valittiin Demokraattisen vaihtoehdon (Deva) puheenjohtajaksi. Hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuoluejohtaja. Puolue pahoitteli sitä, ettei se ollut päässyt mielestään riittävästi esille tiedotusvälineissä.
• 8. joulukuuta – Oikeuskansleri Jorma S. Aalto vapautti Johannes Virolaisen lopullisesti lahjusepäilyistä.
• 16. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi koskiensuojelulain sekä samalla Keskustapuolueen ponsiehdotuksen, jossa hallitusta kehotettiin tutkimaan mahdollisuuksia Kollajan tekoaltaan rakentamiseksi Iijokeen sekä allashankkeen vaikutuksia alueen työllisyyteen.
• 19. joulukuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto päätti sallia maan tunnetuimman toisinajattelijan, ydinfyysikko Andrei Saharovin, paluun sisäisestä maanpaosta Gorkin kaupungista Moskovaan. Saharov saapui Moskovaan 23. joulukuuta ja vaati kaikkien mielipidevankien vapauttamista Neuvostoliiton vankiloista.
• 22. joulukuuta – Helsingin kaupungin uusi pääkirjasto avattiin Pasilassa.
• 22. joulukuuta – Helsingin raastuvanoikeus julisti laittomaksi SKP:n edustajakokouksen päätöksen, jolla kahdeksan puolueen vähemmistön hallitsemaa piirijärjestöä oli erotettu puolueesta keväällä 1985.
• 23. joulukuuta – Voyager, Burt Rutanin suunnittelema lentokone pilotteinaan Dick Rutan ja Jeana Yeager, laskeutui ensimmäiseltä välilaskuttomalta ja -tankkauksettomalta maailmanympärilennolta.
• 31. joulukuuta – Hovioikeudenneuvos Paavo Nikula nimitettiin Suomen ensimmäiseksi tasa-arvovaltuutetuksi. Hänen tärkeimmäksi tehtäväkseen tuli valvoa vuoden 1987 alusta voimaan astuvan tasa-arvolain toteutumista.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Helmikuu – Valtion elokuvatarkastamo kielsi suomalaissyntyisen Renny Harlinin ohjaaman Jäätävä polte -elokuvan esittämisen Suomessa, koska sitä pidettiin raakana ja ulkopoliittisesti arveluttavana. Elokuvan leikattu versio koki maaliskuussa saman kohtalon, mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi esityskiellon lokakuussa. Kokonaisuudessaan Jäätävä polte vapautui pannasta vasta vuonna 2006, jolloin se julkaistiin Suomessa DVD-muodossa.
• Vuoden parhaaksi kotimaiseksi jazz-levytykseksi valittiin Vesa-Matti Loirin levyttämä kappale Naurava kulkuri.

[muokkaa] Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Petter Northug, norjalainen maastohiihtäjä
• 24. tammikuuta – Mischa Barton, englantilainen näyttelijä
• 26. tammikuuta – Matt Heafy, japanilaissyntyinen laulaja ("Trivium")
• 28. tammikuuta – Miguel Torres, espanjalainen jalkapalloilija
• 15. helmikuuta – Valeri Božinov, bulgarialainen jalkapalloilija
• 14. maaliskuuta – Jamie Bell, englantilainen näyttelijä
• 30. maaliskuuta – Sergio Ramos García ("Sergio Ramos"), espanjalainen jalkapalloilija
• 9. huhtikuuta – Leighton Meester, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. toukokuuta – Robert Pattinson, englantilainen näyttelijä, malli ja muusikko
• 13. toukokuuta – Alexander Rybak, valkovenäläissyntyinen norjalainen laulaja (euroviisuvoittaja 2009)
• 3. kesäkuuta – Rafael Nadal, espanjalainen tennispelaaja
• 13. kesäkuuta – Mary-Kate ja Ashley Olsen, yhdysvaltalaiset näyttelijäkaksoset
• 2. heinäkuuta – Lindsay Lohan, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 31. heinäkuuta – Jevgeni Malkin, venäläinen jääkiekkoilija
• 26. elokuuta – Cassandra Ventura ("Cassie"), yhdysvaltalainen R&B-laulaja
• 30. elokuuta – Ryan Ross, yhdysvaltalainen kitaristi ("Panic at the Disco")
• 6. syyskuuta - Ville Liimatainen, suomalainen laulaja ("Flinch")
• 12. syyskuuta – Emmy Rossum, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. syyskuuta – Berat Sadik, suomalainen jalkapalloilija
• 9. lokakuuta – Laure Manaudou, ranskalainen uimari
• 18. lokakuuta – Senni Eskelinen, suomalainen kanteleensoittaja
• 30. lokakuuta – Thomas Morgenstern, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 8. joulukuuta – Amir Khan, britannialainen nyrkkeilijä

[muokkaa] Kuolleita

• 5. tammikuuta – Ilmari Salminen, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja)
• 10. tammikuuta – Jaroslav Seifert, vuoden 1984 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tšekkiläinen runoilija
• 14. tammikuuta – Donna Reed, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. tammikuuta – Joseph Beyus, saksalainen taidemaalari
• 24. tammikuuta – L. Ron Hubbard, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (skientologian perustaja)
• 28. tammikuuta – Avaruussukkula Challengerin miehistö: Francis R. Scobee, Michael J. Smith, Judith Resnik, Ellison Onizuka, Ronald McNair, Greg Jarvis ja Christa McAuliffe
• 1. helmikuuta – Arvo Pentti, suomalainen poliisineuvos
• 1. helmikuuta – Alva Myrdal, vuoden 1982 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ruotsalainen sosiaali- ja rauhanpoliitikko
• 5. helmikuuta – A. E. Martola, suomalainen kenraali
• 11. helmikuuta – Frank Herbert, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
• 17. helmikuuta – Jiddu Krishnamurti, intialainen filosofi
• 24. helmikuuta – Arvo Mikkonen ("Arwo Mikkonen"), suomalainen kitaristi ("Popeda")
• 28. helmikuuta – Olof Palme, Ruotsin pääministeri (murhattiin)
• 1. maaliskuuta – Martta Wendelin, suomalainen taidemaalari
• 8. maaliskuuta – Kaarlo Halttunen, suomalainen näyttelijä
• 8. maaliskuuta – Hannes Leinonen, Oulun hiippakunnan piispa
• 30. maaliskuuta – James Cagney, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 6. huhtikuuta – Jussi Saukkonen, suomalainen koulumies ja poliitikko
• 14. huhtikuuta – Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija ja feminismin teoreetikko
• 24. huhtikuuta – Wallis Simpson, Windsorin herttuatar
• 2. toukokuuta – Henri Toivonen, suomalainen ralliajaja (auto-onnettomuus)
• 9. toukokuuta – Tenzing Norgay, nepalilainen vuorikiipeilijä (Mount Everestin valloittaja)
• 15. toukokuuta – Elio de Angelis, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 11. kesäkuuta – Veikko Tyrväinen, suomalainen oopperalaulaja
• 13. kesäkuuta – Benny Goodman, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 22. kesäkuuta – Matti Rautio, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
• 18. heinäkuuta – Maiju Gebhard, suomalainen kotitalousopettaja (astiankuivauskaapin keksijä)
• 23. heinäkuuta – Jouko Tolonen, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari
• 26. heinäkuuta – Heikki Varja, suomalainen kuvanveistäjä
• 2. elokuuta – L. Arvi P. Poijärvi, suomalainen koulumies ja professori
• 28. elokuuta – Elvi Sinervo, suomalainen kirjailija
• 31. elokuuta – Urho Kekkonen, kahdeksas Suomen presidentti
• 31. elokuuta – Henry Moore, englantilainen kuvanveistäjä
• 25. syyskuuta – Nikolai Semjonov, vuoden 1956 Nobelin kemianpalkinnon saanut neuvostoliittolainen kemisti
• 27. syyskuuta – Cliff Burton, yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
• 2. lokakuuta – Ahti Karjalainen, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari
• 19. lokakuuta – Samora Machel, Mosambikin presidentti
• 23. lokakuuta – Edward Doisy, vuoden 1943 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 31. lokakuuta – Robert Mulliken, vuoden 1966 Nobelin kemian palkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
• 4. marraskuuta – Maila Pylkkönen, suomalainen kirjailija
• 8. marraskuuta – Vjatšeslav Molotov, Neuvostoliiton ulkoministeri
• 18. marraskuuta– Gia Carangi, yhdysvaltalainen malli
• 10. marraskuuta – Laura Latvala, suomalainen kirjailija
• 24. marraskuuta – Pehr-Olof Sirén, suomalainen näyttelijä
• 30. marraskuuta – Eino Leino, suomalainen painija (olympiavoittaja)
• 6. joulukuuta – Arto Tuominen, suomalainen näyttelijä
• 8. joulukuuta – Sylvi Siltanen, suomalainen poliitikko (Suomen ensimmäinen naismaaherra)
• 25. joulukuuta – Sasu Haapanen, suomalainen näyttelijä
• 28. joulukuuta – Andrei Tarkovski, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja
• 29. joulukuuta – Harold Macmillan, Englannin pääministeri

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Ernst Ruska, Gerd Binnig ja Heinrich Rohrer
• Nobelin kemianpalkinto: Dudley R. Herschbach, Yuan T. Lee ja John Charles Polanyi
• Nobelin lääketieteen palkinto: Stanley Cohen ja Rita Levi-Montalcini
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Wole Soyinka
• Nobelin rauhanpalkinto: Elie Wiesel

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1986

[muokkaa] Lähteet