Kolmoskanava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kolmoskanava
Kolmoskanava.svg
Lähetykset alkoivat 1. joulukuuta 1986
Lähetykset loppuivat 31. joulukuuta 1992
Omistaja Oy Kolmostelevisio Ab (MTV Oy, Yleisradio, Nokia)
Tunnuslause Kolmonen, koko illan ilo!
Maa Suomen lippu Suomi
Näkyvyysalue Koko maa
Saatavuus
Antenniverkko
Antenni Kanava 3

Kolmoskanava (myös TV3, arkipuheessa Kolmonen) oli suomalainen televisiokanava, joka toimi vuosina 1986–1992. Kolmostelevision omistivat Yle, MTV Oy ja Nokia. Osakekaupoilla MTV Oy sai Oy Kolmostelevisio Ab:n osake-enemmistön vuonna 1990, mikä lopulta johti Kolmoskanavan ja MTV:n yhdistymiseen uudeksi MTV3-kanavaksi vuoden 1993 alussa. Kanavauudistuksen yhteydessä MTV:n aikaisemmin ykkös- ja kakkosverkoilla esittämät ohjelmat siirtyivät MTV3-kanavalle. [1]

Kolmoskanavan omistajan Oy Kolmostelevisio Ab:n toimitusjohtajana toimi 1. joulukuuta 1986 alkaen Heikki Lehmusto. Yhtiön ohjelmajohtajana toimi Heikki Seppälä.

Sisällysluettelo

Yhteiskunnallinen vaikutus [muokkaa]

Kolmoskanava oli Suomen ensimmäinen valtakunnallinen televisiokanava, jolla lähetettiin alueellisia mainoksia. Se oli myös ensimmäinen kanava joka ei tuottanut itse mitään ohjelmiaan, ja MTV:ltäkin hankittua ohjelmistoa oli vain pieni osa. Suurimpia tuottajia olivat VipVision, Broadcasters, Crea-yhtiöt ja Vizor. [1]

Kolmostelevisio kasvatti merkittävän joukon sekä tuottajia, markkinointi-ihmisiä ja tähtiä suomalaiseen tv-maailmaan ja loi kokonaan uuden aluemainonnan tuotantojärjestelmän, joka mahdollisti tv-mainonnan käytön myös muille kuin valtakunnallisille mainostajille.

Kolmoskanavan oli alun perin tarkoitus olla täysin suomalainen viihdekanava. Kun YLE ja MTV ajautuivat kilpailemaan sekä toistensa että Kolmoskanavan kanssa, kolmosverkko myytiin MTV:n omaksi kanavaksi. [1]

Ohjelmisto [muokkaa]

Kolmoskanava aloitti lähetyksensä Espoon lähettimestä 1. joulukuuta 1986. Kanavan ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana lähetettiin joka ilta yksi elokuva ja mahdollisesti jotain muuta ohjelmaa. Ohjelmatarjontaa oli niin vähän, että yhdelle kuvaruudulliselle mahtui kolmen päivän ohjelmatiedot. [1]

Vuosien 1987–1988 aikana Kolmoskanavan näkyvyysalue laajeni kattamaan myös Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen. [1]

1. syyskuuta 1987 kanavan ohjelmisto laajeni kattamaan koko alkuillan ja monipuolistui huomattavasti. Silti Kolmoskanavan ohjelmisto oli Yle TV1:een ja Yle TV2:een verrattuna niukka: vain tiistai-, torstai- ja perjantai-iltaisin ohjelmistoa oli niin paljon, että ohjelmisto päättyi kello 23:n jälkeen. Muina päivinä ohjelmisto päättyi aikaisemmin.

Kolmoskanavan profiili [muokkaa]

Vuosien 1986–1990 tunnukset [muokkaa]

Kolmoskanavalla oli vuosina 1986–1990 erilaiset alku- ja lopputunnukset.

Kolmoskanavan alkutunnuksen kuvaa 1986–1990.

Alkutunnus alkoi äkillisesti ja tunnusmusiikki alkoi soida heti tunnuksen alussa. Tunnuksessa oli sinimusta tausta, jolla pyöri metallikolmio. Alkutunnuksen alussa kolmio oli kaukana katsojasta, lähestyi katsojaa ja katosi kuvaruudun ulkopuolelle. Ylhäältä ilmestyi kanavan nimi isoilla kirjaimilla kirjoitettuina normaalipaksuisella, valkoisella fontilla ja kolmio tuli takaisin ruutuun. Teksti laskeutui kolmion alapuolelle. Tunnuksen lopussa kolmio pysähtyi.

Kolmoskanavan lopputunnuksen kuvaa 1986–1990.

Lopputunnuksen tausta oli sininen ja siinä oli lattia, jossa toistui kolmiologo kohokuvioisena. Metallikolmio ilmestyi tyhjästä kuvan keskelle ja lähestyi katsojaa samalla, kun se pyöri, ja pysähtyi. Kolmion lähelle ilmestyi taustalta kolme rinnakkaista raitaa, jotka myötäilivät kolmion vasenta reunaa ja alapuolta. Kolmiota lähimpänä oleva raita oli punainen, keskimmäinen vihreä ja kauimpana oleva sininen (vaaleampi sininen kuin taustaväri). Kanavan nimi isoilla kirjaimilla ja lihavoidulla fontilla kirjoitettuna laskeutui ylhäältä metallikolmion alle raidoille. Tunnussävel oli sama kuin alkutunnuksessa, mutta sen sovitus oli erilainen. Toisin kuin alkutunnuksessa, musiikki alkoi soida vasta kolmion ilmestyessä kuvaruutuun.

Sekä alku- että lopputunnuksen lopussa kolmio peitti suuren osan kuvaruutua.

Kolmoskanavan mainoskatkotunnuksen kuvaa 1987–1990.

Vuosien 1986–1990 aikana on ollut kahdenlaisia mainoskatkotunnuksia. Vuosina 1986–1987 mainoskatkotunnuksessa oli samanlainen sinimusta tausta kuin alkutunnuksessa. Vasemmalta reunalta ilmestyi kolmio, joka pyöri kuvan alalaidassa, kunnes se pysähtyi oikeaan reunaan. Kolmion viereen ilmestyi teksti ”jatkuu”. Mainoskatkotunnuksessa kolmio näytti huomattavasti pienemmältä kuin alku- ja lopputunnuksissa.

Vuosina 1987–1990 mainoskatkotunnuksessa oli vaaleansininen tausta, jonka oikeassa alareunassa oli pyörivä kolmio. Vasemmalta reunalta kolmion viereen ilmestyi kolme pitkää raitaa: ylin raita oli punainen, keskimmäinen vihreä ja alin sininen. Tunnuksen aikana soi musiikki. Mainoskatkotunnuksen musiikki oli täysin erilainen kuin alku- ja lopputunnusten musiikki.

Vuosien 1986–1990 tunnuksissa kolmio pyöri vastapäivään ylhäältä katsottuna.

Vuosien 1990–1992 tunnukset [muokkaa]

Kolmoskanavan vuosina 1990–1992 käytössä olleen tunnuksen alkuun ilmestyi metallinen luku 3.
Kolmoskanavan vuosina 1990–1992 käytössä olleen tunnuksen loppuun ilmestyi kolmiologo.

Lokakuusta 1990 vuoden 1992 loppuun asti oli käytössä uudempi tunnus, joka toimi sekä alku- että lopputunnuksena. Tunnuksessa oli musta tausta ja sen alussa ilmestyi punaisia, vihreitä ja sinisiä viivoja, joista muodostui metallinen luku 3. Tunnuksen lopussa punaisista, vihreistä ja sinisistä viivoista muodostui kolmio. Samanväriset viivat olivat rinnakkain keskenään. Sekä luku 3 että kolmio pyörivät myötäpäivään ylhäältä katsottuna.

Vuosina 1990–1992 käytössä ollut mainoskatkotunnus muistutti päätunnuksen loppuosaa. Mainoskatkotunnuksen musiikkina oli pätkä päätunnuksen musiikkia.

MTV:n tuottamilla ohjelmilla oli omat mainoskatkotunnuksensa.

Kuulutukset ja ohjelmalistaukset [muokkaa]

Kolmoskanavan kuuluttajat esiintyivät vain puheääntensä kautta. [1]

Syksyllä 1987 ohjelmakaavioiden taustakuva oli sama kuin lopputunnuksen tausta. Taustakuvassa oli kehys, joka muodostui punaisesta, vihreästä ja sinisestä raidasta. Kuvan ylälaidassa luki viikonpäivän nimi.

Kolmoskanavan ohjelmalistaus vuodelta 1990.

Vuosina 1988–1992 kuulutusten aikana näytettiin päivittäin vaihtuvaa vaaleahkoa taustaväriä ja taustaäänenä soitettiin syntikkapoppia, jonka päälle kuuluttaja puhui. Taustaväri oli maanantaisin sininen, tiistaisin turkoosi, keskiviikkoisin vihreä, torstaisin keltainen, perjantaisin ruskeanoranssi, lauantaisin punainen ja sunnuntaisin violetti. Taustakuvan alalaidassa luki viikonpäivän nimi, jossa yksi kirjaimista oli korvattu kolmiologon muunnoksella, jonka sivujen värit olivat sininen, vihreä ja punainen. Korvattu kirjain oli A (keskiviikon tapauksessa V, jolloin kolmio oli kärki alaspäin). Taustan toisessa reunassa oli sateenkaarenvärinen raita, jonka yhteydessä oli viikonpäivän nimen ensimmäinen kirjain isokokoisena. Kuulutuksen aikana edustalla näkyi ohjelmasta otettu still-kuva tai logo, joskus etenkin elokuvien kuulutuksissa myös liikkuvaa kuvaa pian alkavasta ohjelmasta. Illan lähetyksen aluksi esiteltiin illan ohjelmien listaus. Illan päätteeksi esiteltiin seuraavan päivän ohjelmien listaus, aamulähetyksen päätteeksi illan ohjelmien listaus. Vuodesta 1989 ohjelmalistauksen yhteydessä kuulutuksen taustakuva esitettiin toisinaan animoituna, keväästä 1992 lähtien aina animoituna. Animoidussa taustakuvassa kolmiologon muunnos pyöri pyramidin muotoisena, sateenkaarenvärisen raidan värit liukuivat ja taustan pohjalla saattoi huomata erittäin pieniä, vilkkuvia valkoisia kolmioita. Myös syntikkapoppi vaihtui vuonna 1990 kun Kolmoskanava otti uuden tunnuksen käyttöön.

Kuuluttajat eivät esiintyneet omilla, oikeilla nimillään, vaan pseudonyymien eli salanimien kautta. Tunnetuin kuuluttaja oli Ripa Ruutu. Muita kuuluttajia olivat Kaisa Kanava, Ilta Ilona, Kikka Kolmonen ja Veera Visio. [1]

Kolmoskanavan loppuaikoina vuonna 1992 illan ohjelmien kuulutukset olivat suoria lähetyksiä klo 18.30 alkaen ja illan juontaja spiikkasi nauhalle myös seuraavan aamun ja alkuillan kuulutukset.

Ennakkomainokset [muokkaa]

Ohjelmien ennakkomainoksissa oli alkuvuosina tummansininen tausta, joka oli samaa sävyä kuin alkutunnuksessa. Ennakkomainoksessa oli pikkuruutu, josta näkyi pätkä mainostettavaa ohjelmaa. Kuvan vasemmassa alanurkassa pyöri kolmio. Joskus ennakkomainoksissa oli kolmion sijasta pystysuuntaan isoilla kirjaimilla kirjoitettu sana ”kolmonen”. Pikkuruudun alla luki ohjelman nimi, esityspäivä ja alkamisaika. Vuonna 1990, kun Kolmoskanavan uudet tunnukset otettiin käyttöön, ennakkomainoksissa oli musta tausta, jonka vasemmassa laidassa oli RGB-pystyraidat ja metallinen luku 3.

1980-luvun lopussa Kolmoskanava ja MTV alkoivat mainostaa myös toistensa ohjelmia. Aikaisemmin ne olivat mainostaneet vain omia ohjelmiaan.

Muuta [muokkaa]

Kolmoskanavan testikuvassa luki "YLE TV3", vaikka kanava ei ollut YLEn vaan Oy Kolmostelevisio Ab:n. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla testikuvan paikalla näkyi paikallista sinistä ruutua, jossa luki ”TV3” ja sen alla näkyvyysalueen nimi, esimerkiksi ”TURKU”. Niillä alueilla varsinaista testikuvaa lähetettiin vain muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua.

Kolmoskanavan Hetkinen-ruudussa oli timanttikuvio, jossa luki "Pahoittelemme keskeytystä". Värit olivat violetti, sininen ja musta.

Alkuvuosina Kolmoskanavalla näytettiin toisinaan myös animaatiota, jossa oli lopputunnuksesta otettu still-kuva. Alareunassa vierittyi teksti KOLMONEN kuvan poikki. Taustaäänenä oli laulu "Kolmonen – koko illan ilo!".

Kolmoskanavalla esitettyjä ohjelmia [muokkaa]

Kirjallisuutta [muokkaa]

  • Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-339-5.

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c d e f g Kolmoskanavan epävirallinen historia Pasi Ruhanen. Viitattu 14.7.2008.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolmoskanava&oldid=12792220