Mikko Alatalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikko Alatalo
Mikko Alatalo heinäkuussa 2008.
Mikko Alatalo heinäkuussa 2008.
Syntynyt 1. toukokuuta 1951 (ikä 62)
Suomen lippu Kuivaniemi, Suomi
Puolue Suomen keskusta
Asema kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri
Kotipaikka Tampere
Kotisivu mikkoalatalo.net

Mikko Tapio Alatalo (s. 1. toukokuuta 1951 Kuivaniemi[1]) on suomalainen muusikko ja kansanedustaja. Hän on kirjoittanut yli 600 musiikkikappaletta, niistä osan yksin, suurimman osan Harri Rinteen kanssa, joista useat kuuluvat suomalaisen popin ja iskelmän tunnettuihin teoksiin.

Suomen Keskustan kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2003.

Sisällysluettelo

Muusikko- ja televisioura [muokkaa]

Mikko Alatalon poliittinen tietoisuus heräsi lukioaikana Teiniliiton toiminnassa. Tärkeiksi asioiksi hänelle tulivat kolmas maailma, luonnon suojeleminen ja eriarvoisuutta vastaan kamppaileminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhteiskunnallisia ongelmia ruotivat Ajankohtaisen Kakkosen toimittajat herättivät Alatalossa ajatuksen pyrkiä opiskelemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistoon.[2]

Mikko Alatalo lähtikin opiskelemaan Tampereelle vuonna 1970 yhteiskuntatieteitä ja tapasi siellä Juice Leskisen ja Harri Rinteen, josta tuli myöhemmin hänen pitkäaikainen lauluntekijäparinsa.

Opiskelun ohessa hän teki televisiotyötä. Ensin Alatalo pääsi tekemään lastenohjelmia YLE TV2:lle, sitten televisiouutisiin kesätoimittajaksi ja edelleen Ajankohtaiseen Kakkoseen. Samoihin aikoihin "Maalaispoika oon" -levy kuitenkin nousi menestykseksi, ja televisiotyö sai jäädä.[3]

Myöhemmin televisioura jatkui Iltatähti- ja Hittimittari-ohjelmissa. Näistä varsinkin Iltatähti oli merkittävä. Iltatähdessä Alatalo muun muassa näytti suomalaisille ensimmäisenä Sex Pistolsin kappaleen ”Anarchy In The U.K.”.

Tammerkosken sillalla -ohjelmassa Alatalo laulatti vuosien 1995 ja 2002 välissä ihmisiä noin 70 suomalaisen artistin vieraillessa ohjelmassa.[4]

Rinteen ja Leskisen kanssa Alatalo muodosti Coitus Int -yhtyeen, jonka hän jätti jo 1973. Seuraavan vuoden soolodebyyttilevyn, Maalaispoika oon, nimikappale oli iso hitti. Vaikka Alatalo jätti vuonna 1975 hajonneen Coitus Intin, myöhemmin tehtiin Alatalo-levyjä myös nimellä Mikko Alatalo & Coitus Inc. Tähän kokoonpanoon kuului myös Heikki Silvennoinen, jonka yhtye Tabula Rasa keikkaili Alatalon kanssa vuosina 19751977. Vuonna 1977 Alatalo kuului myös yhdessä Rinteen, Leskisen ja Veltto Virtasen kanssa Välikausitakki-yhtyeeseen, joka ehti julkaista yhden singlen ja albumin.

Vuonna 1977 Alatalo perusti Rinteen kanssa kustannusyhtiö ALR-musiikin ja jätettyään Love Recordsin hän siirtyi Tommi Liuhalan Hi-Hat -levymerkille ja julkaisi kunnianhimoisen trilogiansa "Siirtosuomalaisen laulut". Siihen kuuluivat Yhdentoista virran maa (1978), Iso joki tulvii (1981) ja III tasavallan vieraana (1982). Näitä levytyksiään Alatalo pitää uransa parhaina.[5]

Mikko Alatalo Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007.

Alatalo siirtyi rokimmasta ilmaisusta iskelmään 1970-luvun lopussa. Rockpuritaanien arvostusta hän menetti muun muassa neljällä Syksyn Sävel -voittokappaleellaan, jotka olivat "Vicky Lee" (1978), "Rikoo on riskillä ruma" (1980), "Mummoni ja moukarinheitto" (1981) sekä "Minna" (1986). Alatalon tyylikirjo on vuosien varrella ollut laaja. Siihen kuuluu niin mainosmusiikkia ("Puuhamaa"), ihmissuhdeballadeita ("Ihmisen ikävä toisen luo", 1980) kuin lastenlaulujakin ("Känkkäränkkä", 1981). Muita Alatalon hittejä ovat muun muassa "Taitaa tulla kesä", "Rokkilaulaja" ja "Vesilasi, vessanavain, heiniä paali". Kultalevyn Alatalo on saanut albumeistaan Maalaispojan rallit (1980), Eläimiä suomalaismetsissä (1981) ja Senaattori ja boheemi (2004), jälkimmäinen yhdessä Juice Leskisen kanssa.

2000-luvulla Alatalo on levyttänyt myös Sulo Aittoniemen kanssa albumit Hevosmiesten resepti (2003) ja Harmaa Ferguson (2006) nimellä Suti & Alatalo.

Vuonna 2005 Alatalo ja Harri Rinne palkittiin Juha Vainio -sanoittajapalkinnolla.

Ura poliitikkona [muokkaa]

2000-luvulla Alatalo siirtyi politiikkaan. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2003 Suomen Keskustan edustajana sekä uudestaan vuosina 2007 ja 2011.

Vuonna 2004 hän herätti huomiota laulamalla puheenvuorossaan pätkän Maamme-laulua sekä Jean Sibeliuksen Finlandiaa. Alatalo on Yleisradion hallintoneuvoston jäsen.

Yksityiselämä [muokkaa]

Alatalo on ollut vuodesta 1995 naimisissa Seija Alatalon kanssa. Heillä on kaksi poikaa. Lisäksi Alatalolla on kaksi poikaa aiemmasta avoliitostaan, josta hän jäi leskeksi. Kaikki neljä poikaa ovat myös enemmän tai vähemmän mukana musiikkibisneksessä. Kalle soittaa yhtyeessä Hauli Bros ja Eero yhtyeessä Päättömät Miehet.

Mikko Alatalo harrastaa laskettelua ja toimi 1982–1989 Tahkovuorella vakinaisena hiihdonopettajana. Kalle Palander oli pikkupoikana Alatalon hiihtokoulussa.[6]

Alatalo sai julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuomion huumeiden käytöstä jäätyään kiinni Tampereen ylioppilastalolla vuonna 1979.[7]

Diskografia [muokkaa]

Albumit [muokkaa]

Numero albumin nimen ja julkaisuvuoden jälkeen ilmoittaa listasijoituksen Suomen virallisella albumilistalla.

DVD:t [muokkaa]

  • Juice & Mikko – Klassikoiden ilta – Senaattori ja Boheemi konserttilavalla (live, 2DVD, 2005)

Tribuuttialbumit [muokkaa]

Hittisinglet [muokkaa]

  • Maalaispoika oon (1975) #9
  • Saara (1976) #2
  • Rokkilaulaja (1977) #11
  • Vicky Lee (1978) #3
  • Vesilasi, vessanavain, heiniä paali (1979) #3
  • Rikoo on riskillä ruma (1980) #2
  • Leuhkat eväät (1981) #9
  • Mummoni ja moukarinheitto (1981) #12
  • Ajolähtö (1982) #14
  • Maailmanlopun meininki (1983) #16

Katso myös [muokkaa]

Bibliografia [muokkaa]

  • Nevalainen, Petri: Joviaali ilmiö. Tuntematon Mikko Alatalo. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-27-3.

Lähteet [muokkaa]

  1. Eduskunta – kansanedustajat Eduskunta.fi. Viitattu 2.12.2007.
  2. Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 35.
  3. Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 35.
  4. Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 35.
  5. Iltalehti 14.5.2005
  6. Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 34.
  7. Eduskunnassa istuu 16 rikoksesta tuomittua Turun Sanomat. 5.5.2011. Viitattu 18.4.2012.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikko Alatalo.