Mikko Alatalo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikko Alatalo
Mikko Alatalo Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007.
Mikko Alatalo Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007.
Syntymäpäivä 1. toukokuuta 1951 (ikä 58)
Syntymäpaikka Kuivaniemi, Suomi
Puolue Suomen keskusta
Asema kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri
Kotipaikka Tampere
Kotisivu mikkoalatalo.net

Mikko Tapio Alatalo (s. 1. toukokuuta 1951 Kuivaniemi)[1] on suomalainen muusikko ja kansanedustaja. Hän on kirjoittanut yli 600 laulua (osan yksin, suurimman osan Harri Rinteen kanssa), joista useat kuuluvat suomalaisen popin ja iskelmän tunnettuihin teoksiin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Muusikkoura

Mikko Alatalo lähti opiskelemaan Tampereelle vuonna 1970 yhteiskuntatieteitä ja tapasi siellä Juice Leskisen sekä Harri Rinteen, josta tuli myöhemmin hänen pitkäaikainen lauluntekijäparinsa. Opiskelun ohessa hän oli televisiouutisten toimittajana vuosina 19721974. Myöhemmin televisioura jatkui Iltatähti-, Hittimittari- ja Tammerkosken sillalla -ohjelmissa. Mainituista ohjelmista varsinkin Iltatähti oli merkittävä. Iltatähdessä Alatalo muun muassa näytti suomalaisille ensimmäisenä Sex Pistolsin kappaleen ”Anarchy In The U.K.”.

Rinteen ja Leskisen kanssa Alatalo muodosti Coitus Int -yhtyeen, jonka hän jätti jo 1973. Seuraavan vuoden soolodebyyttilevyn, Maalaispoika oon, nimikappale oli iso hitti. Vaikka Alatalo jätti vuonna 1975 hajonneen Coitus Intin, myöhemmin tehtiin Alatalo-levyjä myös nimellä Mikko Alatalo & Coitus Inc. Tähän kokoonpanoon kuului myös Heikki Silvennoinen, jonka yhtye Tabula Rasa keikkaili Alatalon kanssa vuosina 19751977. Vuonna 1977 Alatalo kuului myös yhdessä Rinteen, Leskisen ja Veltto Virtasen kanssa Välikausitakki-yhtyeeseen, joka ehti julkaista yhden singlen ja albumin.

Vuonna 1977 Alatalo perusti Rinteen kanssa kustannusyhtiö ALR-musiikin ja jätettyään Love Recordsin hän siirtyi Tommi Liuhalan Hi-Hat -levymerkille ja julkaisi kunnianhimoisen trilogiansa "Lauluja Siirtomaa-Suomesta". Siihen kuuluivat Yhdentoista virran maa (1978), Kun iso joki tulvii (1981) ja III tasavallan vieraana (1982). Näitä levytyksiään Alatalo pitää uransa parhaina.[2]

Alatalo siirtyi rokimmasta ilmaisusta iskelmään 1970-luvun lopussa. Rockpuritaanien arvostusta hän menetti muun muassa neljällä Syksyn Sävel -voittokappaleellaan, jotka olivat "Vicky Lee" (1978), "Rikoo on riskillä ruma" (1980), "Mummoni ja moukarinheitto" (1981) sekä "Minna" (1986). Alatalon tyylikirjo on vuosien varrella ollut laaja. Siihen kuuluu niin mainosmusiikkia ("Puuhamaa"), ihmissuhdeballadeita ("Ihmisen ikävä toisen luo", 1980) kuin lastenlaulujakin ("Känkkäränkkä", 1981). Muita Alatalon hittejä ovat muun muassa "Taitaa tulla kesä", "Rokkilaulaja" ja "Vesilasi, vessanavain, heiniä paali". Kultalevyn Alatalo on saanut albumeistaan Maalaispojan rallit (1980), Eläimiä suomalaismetsissä (1981) ja Senaattori ja boheemi (2004), jälkimmäinen yhdessä Juice Leskisen kanssa.

2000-luvulla Alatalo on levyttänyt myös Sulo Aittoniemen kanssa albumit Hevosmiesten resepti (2003) ja Harmaa Ferguson (2006) nimellä Suti & Alatalo.

Vuonna 2005 Alatalo ja Harri Rinne palkittiin Juha Vainio -sanoittajapalkinnolla.

[muokkaa] Ura poliitikkona

2000-luvulla Alatalo siirtyi politiikkaan. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2003 Suomen Keskustan listoilta sekä uudestaan vuonna 2007. Vuonna 2004 hän herätti huomiota laulamalla puheenvuorossaan pätkän Maamme-laulua sekä Jean Sibeliuksen Finlandiaa. Alatalo on Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Mikko Alatalo on maaliskuussa 2009 puolustanut Lex Nokiaa.

[muokkaa] Henkilökohtainen elämä

Alatalo on ollut vuodesta 1995 naimisissa Seija Alatalon kanssa. Heillä on kaksi lasta. Hänellä on kaksi lasta myös aiemmasta liitostaan.

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Albumit

Numero albumin nimen ja julkaisuvuoden jälkeen ilmoittaa listasijoituksen Suomen virallisella albumilistalla.

Maalaispoika oon (1974) #4
Juice ja Mikko (1975, yhdessä Juice Leskisen kanssa) #2
Hasardi (1976) #15
Rokkilaulaja (1977) #10
Välikausitakki (1978, yhdessä Juice Leskisen, Veltto Virtasen ja Harri Rinteen kanssa)
Viimeinen lehmipoika (1978)
Yhdentoista virran maa – Lauluja Siirtomaa-Suomesta 1 (1978) #14
Onnenpoika (1979) #23
Mikon parhaat (1979)
Elävänä Pispalassa (ja vähän muuallakin) (live, 1980) #16
Maalaispojan rallit (1980) #17
Iso joki tulvii – Lauluja Siirtomaa-Suomesta 2 (1981) #6
Eläimiä suomalaismetsissä (1981) #23
III tasavallan vieraana – Lauluja Siirtomaa-Suomesta 3 (1982) #28
Sielun miljonääri (1983)
Ikävän karkoitus (1984)
Känkkäränkkä ja Artturi Robotti (1984)
En lantis är jag (1984)
Pelkkää kurjuutta (1985)
Syntynyt lähiössä (1986)
Kaikilla mausteilla (1987)
Lapsi on terve, kun se heiluu (1988)
Mikko Alatalo (1988)
Mikon parhaat (1988)
Napapiirin huumaa (live, 1989)
Känkkäränkkä – hiihtokoulu (1989)
21 suosittua lastenlaulua (1989)
Kuule kuinka kulkee (1990)
Joulun laulut (1990)
Känkkäränkkä: parhaat lastenlaulut (1990)
Yö alkaa yhdeltätoista (1991)
20 vuoden laulut (1991)
Känkkäränkän uudet kujeet (1992)
Puutarha (1993)
Viivy vielä hetki (1993) #13
Suurimmat hitit (1994)
Herraksi synnytään (1994)
Ole ystävä sydämelle (1994)
Naurunappula – suosituimmat lastenlaulut (1995)
Mikon parhaat (1996)
20 suosikkia – Ihmisen ikävä toisen luo (1996)
Yökynttilä (1997)
Mikko Alatalo – 20 suosikkia (1998)
Taksimiehen poika (1999)
Suosituimmat yhteislaulut (2000)
Kantri (2001)
Juhlalevy – 50 laulua (2CD, 2001)
Joulun laulut (2001)
Kyllä sitä ny ollaan niin Alataloa – Moukarirallit (2002)
Suti & Alatalo – Hevosmiesten resepti (2003)
Juice & Mikko – Senaattori ja boheemi (2004, yhdessä Juice Leskisen kanssa) #5
Juice & Mikko – Klassikoiden ilta – Senaattori ja boheemi konserttilavalla (live, 2CD, 2005)
Suomalainen reissupoika (2CD, 2006)
Suti & Alatalo – Harmaa Ferguson (2006)
Kaikki sitä tekevät mielellään! – Kantri 2 (2008)
Elämä olla voi valoisampaa (2009)

[muokkaa] DVD:t

  • Juice & Mikko – Klassikoiden ilta – Senaattori ja Boheemi konserttilavalla (live, 2DVD, 2005)

[muokkaa] Hittisinglet

  • Maalaispoika oon (1975) #9
  • Saara (1976) #2
  • Rokkilaulaja (1977) #11
  • Vicky Lee (1978) #3
  • Vesilasi, vessanavain, heiniä paali (1979) #3
  • Rikoo on riskillä ruma (1980) #2
  • Leuhkat eväät (1981) #9
  • Mummoni ja moukarinheitto (1981) #12
  • Ajolähtö (1982) #14
  • Maailmanlopun meininki (1983) #16

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Eduskunta – kansanedustajat Eduskunta.fi. Viitattu 2.12.2007.
  2. Iltalehti 14.5.2005

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikko Alatalo.
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä