Mikko Alatalo
|
|
|
|---|---|
 Mikko Alatalo heinäkuussa 2008. |
|
| Syntynyt | 1. toukokuuta 1951 (ikä 62) Kuivaniemi, Suomi |
| Puolue | Suomen keskusta |
| Asema | kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu |
| Vaalipiiri | Pirkanmaan vaalipiiri |
| Kotipaikka | Tampere |
| Kotisivu | mikkoalatalo.net |
Mikko Tapio Alatalo (s. 1. toukokuuta 1951 Kuivaniemi[1]) on suomalainen muusikko ja kansanedustaja. Hän on kirjoittanut yli 600 musiikkikappaletta, niistä osan yksin, suurimman osan Harri Rinteen kanssa, joista useat kuuluvat suomalaisen popin ja iskelmän tunnettuihin teoksiin.
Suomen Keskustan kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2003.
Sisällysluettelo |
Muusikko- ja televisioura [muokkaa]
Mikko Alatalon poliittinen tietoisuus heräsi lukioaikana Teiniliiton toiminnassa. Tärkeiksi asioiksi hänelle tulivat kolmas maailma, luonnon suojeleminen ja eriarvoisuutta vastaan kamppaileminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhteiskunnallisia ongelmia ruotivat Ajankohtaisen Kakkosen toimittajat herättivät Alatalossa ajatuksen pyrkiä opiskelemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistoon.[2]
Mikko Alatalo lähtikin opiskelemaan Tampereelle vuonna 1970 yhteiskuntatieteitä ja tapasi siellä Juice Leskisen ja Harri Rinteen, josta tuli myöhemmin hänen pitkäaikainen lauluntekijäparinsa.
Opiskelun ohessa hän teki televisiotyötä. Ensin Alatalo pääsi tekemään lastenohjelmia YLE TV2:lle, sitten televisiouutisiin kesätoimittajaksi ja edelleen Ajankohtaiseen Kakkoseen. Samoihin aikoihin "Maalaispoika oon" -levy kuitenkin nousi menestykseksi, ja televisiotyö sai jäädä.[3]
Myöhemmin televisioura jatkui Iltatähti- ja Hittimittari-ohjelmissa. Näistä varsinkin Iltatähti oli merkittävä. Iltatähdessä Alatalo muun muassa näytti suomalaisille ensimmäisenä Sex Pistolsin kappaleen ”Anarchy In The U.K.”.
Tammerkosken sillalla -ohjelmassa Alatalo laulatti vuosien 1995 ja 2002 välissä ihmisiä noin 70 suomalaisen artistin vieraillessa ohjelmassa.[4]
Rinteen ja Leskisen kanssa Alatalo muodosti Coitus Int -yhtyeen, jonka hän jätti jo 1973. Seuraavan vuoden soolodebyyttilevyn, Maalaispoika oon, nimikappale oli iso hitti. Vaikka Alatalo jätti vuonna 1975 hajonneen Coitus Intin, myöhemmin tehtiin Alatalo-levyjä myös nimellä Mikko Alatalo & Coitus Inc. Tähän kokoonpanoon kuului myös Heikki Silvennoinen, jonka yhtye Tabula Rasa keikkaili Alatalon kanssa vuosina 1975–1977. Vuonna 1977 Alatalo kuului myös yhdessä Rinteen, Leskisen ja Veltto Virtasen kanssa Välikausitakki-yhtyeeseen, joka ehti julkaista yhden singlen ja albumin.
Vuonna 1977 Alatalo perusti Rinteen kanssa kustannusyhtiö ALR-musiikin ja jätettyään Love Recordsin hän siirtyi Tommi Liuhalan Hi-Hat -levymerkille ja julkaisi kunnianhimoisen trilogiansa "Siirtosuomalaisen laulut". Siihen kuuluivat Yhdentoista virran maa (1978), Iso joki tulvii (1981) ja III tasavallan vieraana (1982). Näitä levytyksiään Alatalo pitää uransa parhaina.[5]
Alatalo siirtyi rokimmasta ilmaisusta iskelmään 1970-luvun lopussa. Rockpuritaanien arvostusta hän menetti muun muassa neljällä Syksyn Sävel -voittokappaleellaan, jotka olivat "Vicky Lee" (1978), "Rikoo on riskillä ruma" (1980), "Mummoni ja moukarinheitto" (1981) sekä "Minna" (1986). Alatalon tyylikirjo on vuosien varrella ollut laaja. Siihen kuuluu niin mainosmusiikkia ("Puuhamaa"), ihmissuhdeballadeita ("Ihmisen ikävä toisen luo", 1980) kuin lastenlaulujakin ("Känkkäränkkä", 1981). Muita Alatalon hittejä ovat muun muassa "Taitaa tulla kesä", "Rokkilaulaja" ja "Vesilasi, vessanavain, heiniä paali". Kultalevyn Alatalo on saanut albumeistaan Maalaispojan rallit (1980), Eläimiä suomalaismetsissä (1981) ja Senaattori ja boheemi (2004), jälkimmäinen yhdessä Juice Leskisen kanssa.
2000-luvulla Alatalo on levyttänyt myös Sulo Aittoniemen kanssa albumit Hevosmiesten resepti (2003) ja Harmaa Ferguson (2006) nimellä Suti & Alatalo.
Vuonna 2005 Alatalo ja Harri Rinne palkittiin Juha Vainio -sanoittajapalkinnolla.
Ura poliitikkona [muokkaa]
2000-luvulla Alatalo siirtyi politiikkaan. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2003 Suomen Keskustan edustajana sekä uudestaan vuosina 2007 ja 2011.
Vuonna 2004 hän herätti huomiota laulamalla puheenvuorossaan pätkän Maamme-laulua sekä Jean Sibeliuksen Finlandiaa. Alatalo on Yleisradion hallintoneuvoston jäsen.
Yksityiselämä [muokkaa]
Alatalo on ollut vuodesta 1995 naimisissa Seija Alatalon kanssa. Heillä on kaksi poikaa. Lisäksi Alatalolla on kaksi poikaa aiemmasta avoliitostaan, josta hän jäi leskeksi. Kaikki neljä poikaa ovat myös enemmän tai vähemmän mukana musiikkibisneksessä. Kalle soittaa yhtyeessä Hauli Bros ja Eero yhtyeessä Päättömät Miehet.
Mikko Alatalo harrastaa laskettelua ja toimi 1982–1989 Tahkovuorella vakinaisena hiihdonopettajana. Kalle Palander oli pikkupoikana Alatalon hiihtokoulussa.[6]
Alatalo sai julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuomion huumeiden käytöstä jäätyään kiinni Tampereen ylioppilastalolla vuonna 1979.[7]
Diskografia [muokkaa]
Albumit [muokkaa]
Numero albumin nimen ja julkaisuvuoden jälkeen ilmoittaa listasijoituksen Suomen virallisella albumilistalla.
- Maalaispoika oon (1974) #4
- Juice ja Mikko (1975, yhdessä Juice Leskisen kanssa) #2
- Hasardi (1976) #15
- Rokkilaulaja (1977) #10
- Välikausitakki (1978, yhdessä Juice Leskisen, Veltto Virtasen ja Harri Rinteen kanssa)
- Viimeinen lehmipoika (1978)
- Yhdentoista virran maa – Lauluja Siirtomaa-Suomesta 1 (1978) #14
- Onnenpoika (1979) #23
- Mikon parhaat (1979)
- Elävänä Pispalassa (ja vähän muuallakin) (live, 1980) #16
- Maalaispojan rallit (1980) #17
- Iso joki tulvii – Lauluja Siirtomaa-Suomesta 2 (1981) #6
- Eläimiä suomalaismetsissä (1981) #23
- III tasavallan vieraana – Lauluja Siirtomaa-Suomesta 3 (1982) #28
- Sielun miljonääri (1983)
- Ikävän karkoitus (1984)
- Känkkäränkkä ja Artturi Robotti (1984)
- En lantis är jag (1984)
- Pelkkää kurjuutta (1985)
- Syntynyt lähiössä (1986)
- Kaikilla mausteilla (1987)
- Lapsi on terve, kun se heiluu (1988)
- Mikko Alatalo (1988)
- Mikon parhaat (1988)
- Napapiirin huumaa (live, 1989)
- Känkkäränkkä – hiihtokoulu (1989)
- 21 suosittua lastenlaulua (1989)
- Kuule kuinka kulkee (1990)
- Joulun laulut (1990)
- Känkkäränkkä: parhaat lastenlaulut (1990)
- Yö alkaa yhdeltätoista (1991)
- 20 vuoden laulut (1991)
- Känkkäränkän uudet kujeet (1992)
- Puutarha (1993)
- Viivy vielä hetki (1993) #13
- Suurimmat hitit (1994)
- Herraksi synnytään (1994)
- Ole ystävä sydämelle (1994)
- Naurunappula – suosituimmat lastenlaulut (1995)
- Mikon parhaat (1996)
- 20 suosikkia – Ihmisen ikävä toisen luo (1996)
- Yökynttilä (1997)
- Mikko Alatalo – 20 suosikkia (1998)
- Taksimiehen poika (1999)
- Suosituimmat yhteislaulut (2000)
- Kantri (2001)
- Juhlalevy – 50 laulua (2CD, 2001)
- Joulun laulut (2001)
- Kyllä sitä ny ollaan niin Alataloa – Moukarirallit (2002)
- Suti & Alatalo – Hevosmiesten resepti (2003)
- Juice & Mikko – Senaattori ja boheemi (2004, yhdessä Juice Leskisen kanssa) #5
- Juice & Mikko – Klassikoiden ilta – Senaattori ja boheemi konserttilavalla (live, 2CD, 2005)
- Suomalainen reissupoika (2CD, 2006)
- Suti & Alatalo – Harmaa Ferguson (2006)
- Kaikki sitä tekevät mielellään! – Kantri 2 (2008)
- Elämä olla voi valoisampaa (2009)
- Yhdentoista virran maa – Siirtomaa-Suomen laulut (2CD, 2009) (sisältää kolme Siirtomaa-Suomi -trilogian albumia)
- Juhlalevy – 60 laulua (3CD, 2011)
DVD:t [muokkaa]
- Juice & Mikko – Klassikoiden ilta – Senaattori ja Boheemi konserttilavalla (live, 2DVD, 2005)
Tribuuttialbumit [muokkaa]
- Eri esittäjiä: Maalaispojan laulut (2011)
Hittisinglet [muokkaa]
- Maalaispoika oon (1975) #9
- Saara (1976) #2
- Rokkilaulaja (1977) #11
- Vicky Lee (1978) #3
- Vesilasi, vessanavain, heiniä paali (1979) #3
- Rikoo on riskillä ruma (1980) #2
- Leuhkat eväät (1981) #9
- Mummoni ja moukarinheitto (1981) #12
- Ajolähtö (1982) #14
- Maailmanlopun meininki (1983) #16
Katso myös [muokkaa]
Bibliografia [muokkaa]
- Nevalainen, Petri: Joviaali ilmiö. Tuntematon Mikko Alatalo. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-27-3.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Eduskunta – kansanedustajat Eduskunta.fi. Viitattu 2.12.2007.
- ↑ Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 35.
- ↑ Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 35.
- ↑ Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 35.
- ↑ Iltalehti 14.5.2005
- ↑ Heli Herrala: Maalaispoika kasvoi edustajaksi. Ilta-Sanomat Plus, 2011, nro 20.8., s. 34.
- ↑ Eduskunnassa istuu 16 rikoksesta tuomittua Turun Sanomat. 5.5.2011. Viitattu 18.4.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kansanedustaja Mikko Alatalo (suomeksi)
- Mikko Alatalo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Mikon artistisivut (suomeksi)
- Mikko Alatalo Pomus.net:ssä (suomeksi)
- Mikko Alatalon laulutuotanto Suomen äänitearkistossa
- Mikko Alatalon sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa
- Mikko Alatalon sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa
- Yhdentoista virran maa (vuoden 1978 vinyylialbumin kansikuvat ja kappalelistat ym.)
- YLE Elävä arkisto: Mikko Alatalo ja Juice Leskinen v.1974
- Mikko Alatalo Last.fm-sivustolla (englanniksi)
- YLE Elävä arkisto: Mikko Alatalo - rokkilaulajasta koko kansan Mikoksi
- Iltalehden Julkkislista: Mikko Alatalo
|
Mikko Alatalo | Sirkka-Liisa Anttila | Lasse Hautala | Antti Kaikkonen | Timo Kalli | Anne Kalmari | Elsi Katainen | Inkeri Kerola | Mari Kiviniemi | Esko Kiviranta | Katri Komi | Timo Korhonen | Seppo Kääriäinen | Paula Lehtomäki | Jari Leppä | Mika Lintilä | Markus Lohi | Eeva-Maria Maijala | Aila Paloniemi | Mauri Pekkarinen | Arto Pirttilahti | Tuomo Puumala | Antti Rantakangas | Juha Rehula | Eero Reijonen | Markku Rossi | Simo Rundgren | Annika Saarikko | Mikko Savola | Juha Sipilä | Kimmo Tiilikainen | Ari Torniainen | Tapani Tölli | Mirja Vehkaperä | Anu Vehviläinen | |
Mikko Alatalo | Marko Asell | Jukka Gustafsson | Harri Jaskari | Saara Karhu | Mikko Kuoppa | Heikki A. Ollila | Klaus Pentti | Leena Rauhala | Tero Rönni | Pertti Salovaara | Kimmo Sasi | Arto Satonen | Minna Sirnö | Marja Tiura | Oras Tynkkynen | Pia Viitanen | Pertti "Veltto" Virtanen
