Lauri Lyly
Lauri Matias Lyly (s. 20. helmikuuta 1953 Seinäjoki) on suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja. Hän on toiminut SDP:n kansanedustajana vuodesta 2023 lähtien. Lyly on Tampereen entinen pormestari ja entinen ammattiyhdistysjohtaja. Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana vuosina 2009–2016 ja SAK:n edunvalvontaosaston johtana 2004–2009. Vuosina 1989–2004 hän vaikutti Sähköalojen ammattiliitossa. Koulutukseltaan Lyly on sähköasentaja.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulutus ja ammatillinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyly opiskeli Vaasan ammattikoulussa ja valmistui sähköasentajaksi vuonna 1971. Seuraavana vuonna hän valmistui koje- ja kojeistoasentajaksi Strömbergin konepajakoulusta. Vuonna 1978 Lyly valmistui Työteknillisestä koulusta työteknikoksi.[2] Lyly on lisäksi suorittanut Markkinointi-instituutin yrityshallintotutkinnon vuonna 1993 ja järjestöasiantuntemuksen PD-opinnot vuonna 2001.[3]
Vuosina 1972–1974 Lyly työskenteli koestajana Strömbergillä Vaasassa, 1974–1976 sähköasentajana Pohjolan Voimalla Kristiinankaupungissa ja 1976–1989 sähkökunnossapitoasentajana sekä ennakkohuoltotarkastajana Imatran Voimalla Loviisassa. Hän oli seitsemän vuotta Loviisan ydinvoimalan pääluottamusmies.[2]
Ammattiyhdistysura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lauri Lyly siirtyi ammattiyhdistysliikkeen palvelukseen vuonna 1989. Vuosina 1989–1997 Lyly työskenteli Sähköalojen ammattiliiton energia- ja tietoliikennealan sopimussihteerinä. Hän oli liiton puheenjohtaja ja SAK:n hallituksen jäsen 1997–2004. Lyly johti SAK:n edunvalvontaosastoa vuosina 2004–2009.[3]
SAK:n puheenjohtajaksi Lyly valittiin järjestön valtuuston kokouksessa 14. toukokuuta 2009. Valinta varmistui, kun hän voitti vastaehdokkaansa Petri Vanhalan äänin 49–31 SAK:n sosialidemokraattien ryhmäkokouksessa.[4] SDP-enemmistöinen valtuusto antoi tämän jälkeen Lylylle yksimielisen tukensa.
Lyly näkee Suomen taloudellisen tulevaisuuden jatkuvan vientiteollisuuden merkeissä. Uusia mahdollisuuksia olisi hänen mielestään esimerkiksi sähköautojen viennissä.
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puoluekannaltaan Lyly on sosialidemokraatti. Vuosina 1977–1988 hänellä oli useita luottamustehtäviä SDP:n paikallis- ja aluejärjestöissä.[2]
Lyly kuului Loviisan kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen 1984–1988 ja oli ehdolla eduskuntavaaleissa 1987 ja presidentin valitsijamiesvaaleissa 1988.[2]
Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen Lyly valittiin Tampereen pormestariksi.[5] Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Lyly valittiin 4533 äänellä kansanedustajaksi Pirkanmaan vaalipiiristä[6].
Muut luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyly on ollut Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja (2002–2003). Hän on ollut vakuutusyhtiöiden Turva ja Varma hallintoneuvostojen jäsen 1998–2005 ja Kalevan hallintoneuvoston puheenjohtaja vuodesta 2011. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallituksessa Lyly oli vuodesta 2010 vuoteen 2017. Hän toimi myös Ilmarisen hallituksen varapuheenjohtajana[3]
Lyly on huoltovarmuusneuvoston jäsen vuodesta 2000. Hän oli vuosina 2005–2007 Työturvallisuuskeskuksen hallituksen varapuheenjohtaja ja vuosina 2005–2008 Työterveyslaitoksen johtokunnan jäsen.[3]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyly on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän harrastaa lukemista, kävelyä ja golfia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Lyly, eduskunta.fi www.eduskunta.fi. Viitattu 3.10.2023.
- ↑ a b c d e Lauri Lylyn ansioluettelo (Arkistoitu sivu) 29.3.2004. SAK. Arkistoitu 17.1.2005. Viitattu 9.9.2015.
- ↑ a b c d Kuka kukin on 2011, s. 563. Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Lyly: Kokemus nosti voittoon MTV.fi. 14.5.2009. Viitattu 9.9.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lauri Lyly valittiin Tampereen pormestariksi – "Soteuudistus on tänään kauempana kuin kertaakaan hallituskaudella"
- ↑ Lauri Lyly | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 3.10.2023.
|
Edeltäjä: Anna-Kaisa Ikonen |
Tampereen pormestari 2017–2021 |
Seuraaja: Anna-Kaisa Ikonen |
|
Edeltäjä: Lauri Ihalainen |
SAK:n puheenjohtaja 2009–2016 |
Seuraaja: Jarkko Eloranta |
| ||||||||||
|
