Kimmo Kiljunen
|
|
|
|---|---|
Kiljunen SDP:n vappujuhlassa 2009 |
|
| Syntynyt | 13. kesäkuuta 1951 (ikä 62) Ruokolahti |
| Puolue | SDP |
| Asema | Kansanedustaja (1995–2011) Kaupunginvaltuutettu (1985–) |
| Vaalipiiri | Uudenmaan vaalipiiri |
| Kotipaikka | Vantaa |
Kimmo Roobert Kiljunen (s. 13. kesäkuuta 1951 Ruokolahti) on entinen SDP:n kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Vuoden 2008 hän toimi erityislähettiläänä ulkoministeriössä Suomen ETYJ-puheenjohtajuuden ajan. Hän on Vantaan kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja. Kiljunen oli eduskuntavuosinaan ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä sen WTO-jaoston puheenjohtaja. Kiljunen osallistui Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 EU:n asiantuntijaksi profiloituen ja sai 26 837 ääntä jääden varasijalle[1]. Oppiarvoltaan Kiljunen on valtiotieteen tohtori ja hänet on nimitetty dosentiksi. Hän putosi eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa.
Kiljunen on erikoistunut Euroopan unionin integraatiokysymyksiin sekä Euroopan neuvoston että ETYJin demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin toimien muun muassa usein vaalitarkkailijana. Hän oli myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarinen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Göran Lennmarkerin ollessa puheenjohtajana.
Kiljunen on julkaissut toistakymmentä kirjaa kotimaan politiikasta ja kansainvälisistä suhteista. Kiljunen muun muassa kävi julkista debattia konventin näkökulmasta esimerkiksi eurokansanedustaja Esko Seppäsen kanssa EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Kiljunen kannatti EU:n perustuslakisopimusta ja kirjoitti aiheesta kirjan.
Suuren valiokunnan varapuheenjohtajana Kiljunen valmisteli eduskunnan ponnen, minkä tarkoituksena oli mahdollistaa tekijänoikeuslain ja rikoslain muutos hallituksen esityksenä HE 28/2004 Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiiviä vastaavaksi.
Kiljunen toimi Kirgisian etnisten ryhmien välistä konfliktia 2010 tutkineen kansainvälisen komission johdossa. Kirgisian parlamentti julisti sittemmin hänet ei-toivotuksi henkilöksi. Kirgisian hallitus arvosteli voimakkaasti komission luomaa raporttia, jossa arvosteltiin hallituksen toimia konfliktin aikana, vaikka Kirgisian ulkopuolella raporttia kehuttiin. Kirgisialaispoliitikot syyttivät Kiljusta lahjusten vastaanottamisesta, minkä hän kuitenkin kiisti.[2]
Sisällysluettelo |
Yksityiselämä[muokkaa]
Kiljunen on ollut naimisissa suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljusen (omaa sukua Mäkinen) kanssa vuodesta 1972 ja heillä on neljä lasta: Rauha (s. 1974), Veikko (s. 1976), Riikka (s. 1978) ja Jaakko (s. 1980). Veikko Kiljunen on myös diplomaatti ja ulkoasiainministeriön palveluksessa.
Kimmo Kiljunen asuu Vantaan Länsimäessä[3] ja on toiminut Vantaan kaupunginvaltuutettuna 1985 alkaen.Hänellä on kesämökki Luumäellä. Valtuuston puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2005. Kiljunen osaa venäjää ja on opiskellut Kiovan yliopiston kieli-instituutissa lukuvuoden 1970. Valtiotieteiden maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistossa vuonna 1973. Vuodet 1975-80 hän opiskeli Englannissa Sussexin yliopiston kehitystutkimuslaitoksessa (Institute of Development Studies) ja väitteli siellä valtiotieteiden tohtoriksi. Hän on Helsingin ja Joensuun yliopistojen dosentti. Kiljunen kirjoitti myös kolumneja Uusi Suomi -verkkosivustolle.
Kirjoja[muokkaa]
- Alikehityksen maailma. Johdatus kehitysmaiden ongelmiin. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3599-9.
- 80-luvun aluepolitiikan perusteet. Helsinki: Työväen taloudellinen tutkimuslaitos, 1979. ISBN 951-9281-15-0.
- Innes, Duncan & Kiljunen, Kimmo: Namibia. Helsinki: Suomen sadankomitealiitto, 1980. ISBN 951-9372-01-6.
- Kiljunen, Kimmo & Kiljunen, Marja-Liisa: Namibia. Viimeinen siirtomaa. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-4936-1.
- Kiljunen, Kimmo (toim.): Kamputsea. Kansanmurhan vuosikymmen. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5860-3.
- Kiljunen, Kimmo & Sundman, Folke & Taipale, Ilkka: Finnish peace making. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1987. ISBN 951-9193-03-0.
- Väänänen, Jouko & Kiljunen, Kimmo (toim.): Nuoriso ja asevelvollisuus. 29.11.–1.12.1985 pidetyn Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) ja Sodanvastustajien kansainvälisen internationaalin (WRI) järjestämän symposiumin esitelmät. Käännöstyön suorittaneet Oili Alm ja Jari Leino. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1988. ISBN 951-9193-11-1.
- Kolme maailmaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-048-5.
- Kiljunen, Kimmo & Lehtonen, Satu: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka. Apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-3465-1.
- Sinä ja maailman köyhät. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17279-0.
- Varustelu, ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö. Helsinki: YK:n aseidenriisuntaviikon toimikunta, 1992. ISBN 951-966-081-X.
- Finland and the new international division of labour. Houndmills, Basingstoke, Hampshire: Macmillan Press, 1992. ISBN 033-345-881-8.
- Kiljunen, Kimmo (toim.): Suomalaisena YK:ssa. Jyväskylä: Gummerus, 1994. ISBN 951-20-4402-1.
- Nahkurin orsilla. Kansanedustajana Suomessa. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22713-7.
- Hassi, Satu & Kiljunen, Kimmo & Pietikäinen, Sirpa: Maapallohaaste. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15400-1.
- Kiljunen, Kimmo (toim.): Minun mielestäni Tarja Halonen. Helsinki: Presidentti 2000, 2000. ISBN 952-91-1767-1.
- Valtiot ja liput. Julkaistu vuosina 1995 ja 2000 nimellä Maailman maat ja liput. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7.
- EU:n perustuslaki. Suomalaisena konventissa. Alun perin englanniksi vuonna 2004 nimellä The EU constitution. A Finn at the Convention. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, 2005. ISBN 951-724-437-1.
- Globalisaatio ja demokratian itsepuolustus. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5164-7.
- Satakolmetoista viikkoa. Politiikkaa siltä puolelta. Vantaa: Kellastupa, 2009. ISBN 978-952-5787-04-7.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Koko maa 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2011.
- ↑ Niemeläinen, Jussi: Kirgisian parlamentti julisti Kimmo Kiljusen ei-toivotuksi henkilöksi Helsingin Sanomat. 26.5.2011. Viitattu 31.5.2011.
- ↑ Murtovaras vei ulkoministeriön tietokoneen Kiljusten kotoa Helsingin Sanomat. 1.3.2008. Viitattu 1.3.2008.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Kimmo Kiljusen kotisivut
- Kimmo Kiljunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Kirjoitukset Uudessa Suomessa
- Kiljunen esittelee eri maiden kansallislippuja.
Matti Ahde | Marko Asell | Maarit Feldt-Ranta | Tarja Filatov | Jukka Gustafsson | Maria Guzenina-Richardson | Tuula Haatainen (2007-11.9.2007)1 | Eero Heinäluoma | Rakel Hiltunen | Susanna Huovinen | Sinikka Hurskainen | Liisa Jaakonsaari (2007-2009)2 | Reijo Kallio | Antti Kalliomäki | Ilkka Kantola | Saara Karhu | Anneli Kiljunen | Kimmo Kiljunen | Krista Kiuru | Valto Koski | Johannes Koskinen | Marjaana Koskinen | Risto Kuisma (2010-)3 | Miapetra Kumpula-Natri | Merja Kuusisto | Lauri Kähkönen | Esa Lahtela | Reijo Laitinen | Päivi Lipponen | Johanna Ojala-Niemelä | Heli Paasio | Sirpa Paatero | Tuula Peltonen | Raimo Piirainen (2009-)2 | Kari Rajamäki | Tero Rönni | Matti Saarinen | Jouko Skinnari | Jacob Söderman (11.9.2007-)1 | Tommy Tabermann (2007-2010)3 | Katja Taimela | Satu Taiveaho | Erkki Tuomioja | Jutta Urpilainen | Pauliina Viitamies | Pia Viitanen | Antti Vuolanne | Tuula Väätäinen
1Tuula Haatainen siirtyi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi 11. syyskuuta 2007, tilalle tuli Jacob Söderman.
2Liisa Jaakonsaari valittiin Euroopan parlamenttiin kesäkuussa 2009, tilalle tuli Raimo Piirainen.
3Tommy Taberman kuoli 1. heinäkuuta 2010, tilalle tuli Risto Kuisma.
Eero Akaan-Penttilä | Thomas Blomqvist | Maarit Feldt-Ranta | Merikukka Forsius | Christina Gestrin | Maria Guzenina-Richardson | Leena Harkimo | Heidi Hautala | Hanna-Leena Hemming | Antti Kaikkonen | Antti Kalliomäki | Johanna Karimäki | Tanja Karpela | Jyrki Kasvi | Kimmo Kiljunen | Merja Kuusisto | Jaakko Laakso | Sanna Lauslahti | Eero Lehti | Marjo Matikainen-Kallström | Jukka Mäkelä | Outi Mäkelä | Tapani Mäkinen | Sauli Niinistö | Mikaela Nylander | Pirkko Ruohonen-Lerner | Matti Saarinen | Timo Soini | Tommy Tabermann | Tarja Tallqvist | Markku Uusipaavalniemi | Raija Vahasalo | Matti Vanhanen
Sivulta puuttuu