Kimmo Kiljunen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kimmo Kiljunen
Kiljunen SDP:n vappujuhlassa 2009
Kiljunen SDP:n vappujuhlassa 2009
Syntynyt 13. kesäkuuta 1951 (ikä 62)
Ruokolahti
Puolue SDP
Asema Kansanedustaja (1995–2011)
Kaupunginvaltuutettu (1985–)
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Kotipaikka Vantaa

Kimmo Roobert Kiljunen (s. 13. kesäkuuta 1951 Ruokolahti) on entinen SDP:n kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Hän toimi kansanedustajana vuodesta 1995 vuoteen 2011 saakka, jolloin oli ehdolla muttei tullut valituksi. Hän on Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen ja entinen puheenjohtaja.

Kiljunen oli eduskuntavuosinaan ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä sen WTO-jaoston puheenjohtaja. Vuoden 2008 hän toimi erityislähettiläänä ulkoministeriössä Suomen ETYJ-puheenjohtajuuden ajan. Kiljunen osallistui europarlamenttivaaleihin 2009 EU:n asiantuntijaksi profiloituen ja sai 26 837 ääntä jääden varasijalle.[1] Hänet nimettiin ehdokkaaksi myös vuoden 2014 eurovaaleihin joulukuussa 2013.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Kiljunen on valtiotieteen tohtori ja hänet on nimitetty dosentiksi. Hän on erikoistunut Euroopan unionin integraatiokysymyksiin sekä Euroopan neuvoston että ETYJin demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin toimien muun muassa usein vaalitarkkailijana. Hän oli myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarinen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Göran Lennmarkerin ollessa puheenjohtajana.

Kiljunen on julkaissut toistakymmentä kirjaa kotimaan politiikasta ja kansainvälisistä suhteista. Kiljunen muun muassa kävi julkista debattia konventin näkökulmasta esimerkiksi eurokansanedustaja Esko Seppäsen kanssa EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Kiljunen kannatti EU:n perustuslakisopimusta ja kirjoitti aiheesta kirjan.

Suuren valiokunnan varapuheenjohtajana Kiljunen valmisteli eduskunnan ponnen, minkä tarkoituksena oli mahdollistaa tekijänoikeuslain ja rikoslain muutos hallituksen esityksenä HE 28/2004 Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiiviä vastaavaksi.

Kiljunen toimi Kirgisian etnisten ryhmien välistä konfliktia 2010 tutkineen kansainvälisen komission johdossa. Kirgisian parlamentti julisti sittemmin hänet ei-toivotuksi henkilöksi. Kirgisian hallitus arvosteli voimakkaasti komission luomaa raporttia, jossa arvosteltiin hallituksen toimia konfliktin aikana, vaikka Kirgisian ulkopuolella raporttia kehuttiin. Kirgisialaispoliitikot syyttivät Kiljusta lahjusten vastaanottamisesta, minkä hän kuitenkin kiisti.[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiljunen on ollut naimisissa suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljusen (omaa sukua Mäkinen) kanssa vuodesta 1972 ja heillä on neljä lasta: Rauha (s. 1974), Veikko (s. 1976), Riikka (s. 1978) ja Jaakko (s. 1980). Veikko Kiljunen on myös diplomaatti ja ulkoasiainministeriön palveluksessa.

Kimmo Kiljunen asuu Vantaan Länsimäessä[4] ja on toiminut Vantaan kaupunginvaltuutettuna 1985 alkaen.Hänellä on kesämökki Luumäellä. Valtuuston puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2005. Kiljunen osaa venäjää ja on opiskellut Kiovan yliopiston kieli-instituutissa lukuvuoden 1970. Valtiotieteiden maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistossa vuonna 1973. Vuodet 1975-80 hän opiskeli Englannissa Sussexin yliopiston kehitystutkimuslaitoksessa (Institute of Development Studies) ja väitteli siellä valtiotieteiden tohtoriksi. Hän on Helsingin ja Joensuun yliopistojen dosentti. Kiljunen kirjoitti myös kolumneja Uusi Suomi -verkkosivustolle.

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alikehityksen maailma. Johdatus kehitysmaiden ongelmiin. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3599-9.
  • 80-luvun aluepolitiikan perusteet. Helsinki: Työväen taloudellinen tutkimuslaitos, 1979. ISBN 951-9281-15-0.
  • Innes, Duncan & Kiljunen, Kimmo: Namibia. Helsinki: Suomen sadankomitealiitto, 1980. ISBN 951-9372-01-6.
  • Kiljunen, Kimmo & Kiljunen, Marja-Liisa: Namibia. Viimeinen siirtomaa. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-4936-1.
  • Kiljunen, Kimmo (toim.): Kamputsea. Kansanmurhan vuosikymmen. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5860-3.
  • Kiljunen, Kimmo & Sundman, Folke & Taipale, Ilkka: Finnish peace making. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1987. ISBN 951-9193-03-0.
  • Väänänen, Jouko & Kiljunen, Kimmo (toim.): Nuoriso ja asevelvollisuus. 29.11.–1.12.1985 pidetyn Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) ja Sodanvastustajien kansainvälisen internationaalin (WRI) järjestämän symposiumin esitelmät. Käännöstyön suorittaneet Oili Alm ja Jari Leino. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1988. ISBN 951-9193-11-1.
  • Kolme maailmaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-048-5.
  • Kiljunen, Kimmo & Lehtonen, Satu: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka. Apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-3465-1.
  • Sinä ja maailman köyhät. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17279-0.
  • Varustelu, ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö. Helsinki: YK:n aseidenriisuntaviikon toimikunta, 1992. ISBN 951-966-081-X.
  • Finland and the new international division of labour. Houndmills, Basingstoke, Hampshire: Macmillan Press, 1992. ISBN 033-345-881-8.
  • Kiljunen, Kimmo (toim.): Suomalaisena YK:ssa. Jyväskylä: Gummerus, 1994. ISBN 951-20-4402-1.
  • Nahkurin orsilla. Kansanedustajana Suomessa. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22713-7.
  • Hassi, Satu & Kiljunen, Kimmo & Pietikäinen, Sirpa: Maapallohaaste. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15400-1.
  • Kiljunen, Kimmo (toim.): Minun mielestäni Tarja Halonen. Helsinki: Presidentti 2000, 2000. ISBN 952-91-1767-1.
  • Valtiot ja liput. Julkaistu vuosina 1995 ja 2000 nimellä Maailman maat ja liput. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7.
  • EU:n perustuslaki. Suomalaisena konventissa. Alun perin englanniksi vuonna 2004 nimellä The EU constitution. A Finn at the Convention. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, 2005. ISBN 951-724-437-1.
  • Globalisaatio ja demokratian itsepuolustus. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5164-7.
  • Satakolmetoista viikkoa. Politiikkaa siltä puolelta. Vantaa: Kellastupa, 2009. ISBN 978-952-5787-04-7.
  • Maailman maat – Liput ja historia. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-157-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koko maa 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2011.
  2. SDP nimesi eurovaaliehdokkaita 2.12.2013. SDP. Viitattu 2.12.2013.
  3. Niemeläinen, Jussi: Kirgisian parlamentti julisti Kimmo Kiljusen ei-toivotuksi henkilöksi Helsingin Sanomat. 26.5.2011. Viitattu 31.5.2011.
  4. Murtovaras vei ulkoministeriön tietokoneen Kiljusten kotoa Helsingin Sanomat. 1.3.2008. Viitattu 1.3.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Kimmo Kiljunen -sitaatteja.