Tiedekeskus Heureka
Sivulta puuttuu 
| Tiedekeskus Heureka | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Säätiö |
| Perustettu | säätiö 1983, tiedekeskus 1989 |
| Toimitusjohtaja | Per-Edvin Persson (toiminnanjohtaja) |
| Puheenjohtaja | Juha-Veikko Nikulainen |
| Kotipaikka | Vantaa |
| Henkilökuntaa | n. 100 |
| Tytäryhtiöt | Tiedekauppa Magneetti Oy ja Heureka Overseas Productions Oy |
| Kotisivu | www.heureka.fi |
Koordinaatit:
Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Vuonna 1989 toimintansa aloittaneen tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen "Olen keksinyt sen!". Nähtävänä on sekä sisällä että ulkona näyttelyt, joissa useimmissa kohteissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia asioita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Tiedekeskus Heurekan juuret juontavat Helsingin yliopistoon ja maailmalla tiedekeskuksiin tutustuneisiin tieteilijöihin. Alullepanijoita olivat dosentit Tapio Markkanen, Hannu I. Miettinen ja Heikki Oja. Alkusysäyksenä oli 20.-26.5.1982 Helsingin Säätytalolla pidetty Fysiikka 82 -näyttely. Saman vuoden syksyllä perustettiin tiedekeskusprojekti, jota aluksi tukivat Suomen Akatemia, opetusministeriö ja eräät säätiöt. Projektista syntyi Tiedekeskussäätiö vuosien 1983–1984 vaihteessa. Säätiön alkuperäiset perustajajäsenet olivat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Teollisuuden keskusliitto.[1]
Vantaa tarjoutui tiedekeskuksen isäntäkaupungiksi ja osittaiseksi maksajaksi vuonna 1984[1] sekä osoitti tiedekeskukselle paikan Tikkurilan eteläpuolelta sijaitsevalta tontilta. Rakennus tuli maksamaan 80 miljoonaa markkaa[2] eli noin 13,5 miljoonaa euroa. Vuoden 1985 aikana käydyssä arkkitehtikilpailussa annettiin kaksi ensimmäistä palkintoa, joista toteutettavaksi valittiin Mikko Heikkisen, Markku Komosen ja Lauri Anttilan ehdotus "Heureka".[1] Tästä tiedekeskus sai nimensä.
Ennen rakennuksen valmistumista pidettiin joitakin näyttelyitä kokeena muissa paikoissa. Tiedekeskuksen sisältösuunnitelma valmistui 1986. Rakennuksen peruskivi muurattiin lokakuussa 1987, ja rakennus valmistui vuotta myöhemmin. Kokonaispinta-ala on 8 200 m2, josta näyttelytilaa on 2 800 m2.[2] Tiedekeskus Heureka avattiin yleisölle 28. huhtikuuta 1989.[1]
Tiedekeskus Heurekan toiminnanjohtajana toimii dosentti Per-Edvin Persson.[3]
[muokkaa] Näyttelyt
[muokkaa] Sisätilat
Päänäyttelyssä on esillä erilaisiin tieteenaloihin liittyviä kohteita, joissa useimmissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan. Esillä olevia aihepiirejä ovat mm. liikenne, ympäristö ja kielet. Uusin alue on avattu vuonna 2010 ja nimeltään Kolikon tie (Suomen Rahapajan kanssa yhteistyössä tehty juhlanäyttely). Yhteensä kohteita on noin 200[4]. Päänäyttely on täysin uusittu vuonna 1999, mutta uusiutumista tapahtuu päänäyttelyalueella vuosittain.[5] Avajaisvuoden jälkeen parhaiten ihmisiä ovat vetäneet dinosaurusnäyttelyt: esimerkiksi vuoden 2001 dinosaurusten perhe-elämästä kertonut näyttely toi paikalle 406 000 kävijää.[6] Samanaikaisesti esillä on yleensä kaksi erilaista vaihtuvaa näyttelyä. Näyttelyissä ovat olleet aihepiireinä mm. dinosaurukset, ihminen, urheilu, metsät, elokuva, lentäminen ja muinaiset kulttuurit.[5] Monet Heurekan itse tehdyt näyttelyt ovat vierailleet ulkomaisissa tiedekeskuksissa ja Heurekaan tulee välillä näyttelyitä ulkomailta. Elokuusta 2009 alkaen Heurekassa on ollut myös Science on a Sphere -Tiedettä pallolla -kohde.
1990-luvulla Heurekassa oli toimiva radioamatööriasema (kutsumerkki OH2H). Kohde poistui Heurekasta syksyllä 1998.[7]
[muokkaa] Ulkoalueet
Tiedepuisto Galilei avattiin vuonna 2002, ja se on auki kesäkauden joka vuosi. Galilei on ikään kuin "tieteellinen leikkipuisto". 7 500 m²:n alueella sijaitsee kymmeniä kohteita, joissa monessa yhtenä elementtinä on vesi, ja jotka perustuvat lähinnä matematiikan, fysiikan ja musiikin ilmiöihin.[8] Galileissa sijaitsee myös pohjoisen pallonpuoliskon havupuulajeja esittelevä arboretum.
Heurekan piha-alueella on pysyvästi esillä kivipuisto, jossa on Suomen kallioperän tyypillisiä ja epätyypillisiä kiviä nähtävillä siten sijoitettuna, että ne muodostavat samalla levinneisyytensä kartoituksen eri alueilla Suomessa. Pääsisäänkäynnin edustalla on perenna-alue, jonka kasvit on valittu Carl von Linnén historiallisen luokituksen mukaan.[4]
Ulkopuistossa sijaitsee myös liikkuvista taideteoksista tunnetun taiteilijan Osmo Valtosen hiekkapiirturi.[9]
[muokkaa] Vattenfall Plantetarium
Puolipallon muotoisessa Vattenfall planetariumissa esitetään planetaario-elokuvia. Teatteri oli vuoteen 2007 asti nimeltään Verne-teatteri, jossa esitettiin superelokuvia.[10] sekä erikoisdiaprojektorilla erityisesti koko 500 neliömetrin puolipallokupua hyödyntäviä multimediaohjelmia.
[muokkaa] Muut päivittäiset ohjelmat
Heurekassa voi lisäksi päivittäin seurata tiedeteatteri Minervan esityksiä, osallistua Lasten laboratoriossa tai Avoimessa laboratoriossa erilaisiin ohjelmiin ja katsella rottien koripallo-ottelua. Lisäksi järjestetään yksittäisiä muita tapahtumia, kuten tieteen päiviä, tiedelomia ja tiedeleirejä kesällä. Heurekan auditoriossa järjestetään säännöllisesti yleisöluentoja eri aihepiireistä. Myös planetaariossa järjestetään yleisöluentoja. Muita palveluita Heurekassa ovat tiedekauppa ja ravintola sekä ryhmätyötilat ja auditorio.
[muokkaa] Yleistä
[muokkaa] Kävijät
Vuonna 2010 Heurekassa kävi 231 522 vierailijaa. Vuodesta 1989 vuoteen 2010 keskimääräinen kävijämäärä vuosittain on 278 354. Kuuden miljoonan kävijän raja ylittyi toukokuussa 2010.[11] [3] Heurekan näyttelyihin sekä ulkomailla että kotimaassa on tutustunut yhteensä 20,1 miljoonaa ihmistä.[3]
Heurekan kävijöistä yli puolet on perheitä, neljännes koululaisia, noin 10% yritysvieraita ja loput muita ryhmiä sekä yksittäisiä kävijöitä. Vuonna 2010 noin 6 % kävijöistä oli ulkomaalaisia, ulkomaalaisten kävijöiden suurimmat ryhmät puolestaan ovat venäläisiä ja eestiläisiä. Kävijämääriin vaikuttavat yleisesti esimerkiksi yleinen taloudellinen tilanne, sää ja erityisenä syynä koululaisten retkimäärärahat.
[muokkaa] Tiedekeskussäätiö ja rahoitus
Heurekan toimintaa ylläpitää Tiedekeskussäätiö, jonka alkuperäisiä jäseniä ovat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu(nykyisin Aalto-yliopisto), Tieteellisten seurain valtuuskunta, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto(nykyisin Elinkeinoelämän keskusliitto), Vantaan kaupunki, opetusministeriö (nykyisin Opetus- ja kulttuuriministeriö), kauppa- ja teollisuusministeriö(nykyisin Työ- ja elinkeinoministeriö), valtiovarainministeriö, Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.[12]
Heurekan rahoitus tulee avustuksina Vantaan kaupungilta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä omasta tulorahoituksesta. Yhteiskunnallinen tuki on merkittävästi pienempi kuin monille muille kulttuurilaitoksille. Vaihtuvilla näyttelyillä on usein pääyhteistyökumppani ja muita kumppaneita. Heurekalla on myös kaksi säätiön kokonaan omistamaa yhtiötä, Tiedekauppa Magneetti Oy, jolla on kauppa sekä Tikkurilassa, Heurekassa, että Helsingin keskustassa, Kampin kauppakeskuksessa, sekä vientitoimintaa varten Heureka Overseas Productions Oy Ltd.
[muokkaa] Tulevaisuushanke Kide - suunnitelman muutos
Heurekan yleisöpysäköintialueelle paikalle suunnitellun Vantaan Kulttuurikaupungin ensimmäisen vaiheen suunnitelma työnimeltään Kide, haudattiin vuonna 2010. Uudet suunnitelmat Heurekan laajennukseksi kohdistuvat nykyisen rakennuksen etelän puoleisen päädyn vapaalle tontille. Rakennukseen on tarkoitus rakentaa tilat Heurekan oppimiskeskukselle. Oppimiskeskus saa käyttöönsä uutta laboratorio- ja työpajatilaa peruskoulun, lukioiden ja ammattioppilaitosten käyttöön. Käyttäjäkunnan tarpeisiin suunniteltujen opetusohjelmien toivotaan houkuttelevan myös harraste- ja aikuiskoulutusryhmiä tieteen pariin.
[muokkaa] Muuta
Vuoden 2010 lopussa säätiön palveluksessa oli 64 kuukausipalkkaista työntekijää. Henkilötyövuosia samana vuonna tehtiin 92. Näistä vapaaehtoiset tekivät lähes 5 henkilötyövuotta.
Tiedekeskus Heureka kuuluu kolmeen tiedekeskusverkostoon: ASTC (Association of Science-Technology Centers), ECSITE (The European Network of Science Centres and Museums) ja NSCF (Nordisk Science Centerförbundet).
Tiedekeskussäätiö lahjoitti Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen laitokselle tiedekeskuspedagogiikan professuurin. Lahjoitus ohjattiin tutkimusjohtajan toimeen, johon valittiin Heurekan tutkimus- ja kehityspäällikkö, KTT Hannu Salmi.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d Heureka: Historia, luettu 4.2.2007
- ↑ a b Heureka: Arkkitehtuuri, luettu 26.2.2007
- ↑ a b c Heurekan toimintakertomus 2009
- ↑ a b Heureka: Päänäyttely, luettu 7.1.2007
- ↑ a b Heureka: Poistuneet näyttelyt, luettu 13.7.2010
- ↑ Armi Suojanen: Heurekan vierailijamäärä sukelsi ennätyksellisen alas. Vantaan Sanomat 12.1.2007
- ↑ Viitosten Kerho - The Club of Fives -historiikki luettu 9.3.2007
- ↑ Heureka: Tiedepuisto Galilei, luettu 13.7.2010
- ↑ Hiekkapiirturi, luettu 13.7.2010
- ↑ Heureka: Superelokuvia Verne-teatterissa 1989-2007, luettu 13.7.2010
- ↑ Heureka
- ↑ Yleisimmät kysymykset 24.2.2009. Heureka. Viitattu 21.7.2010.
