Optinen harha

Ruutu A on samanvärinen kuin ruutu B.

Philippe Thill: Maaginen hana, Aqualand, Bahia de Cadiz, Espanja. Vesi näyttää veistoksessa virtaavan taivaasta loputtomasti. Sisällä on läpinäkyvä muoviputki, jota pitkin vesi tulee ylös ja laskee putken muovipintaa alas.

Niin sanottu Penrosen kolmio.

Optinen harha on illuusio, joka johtaa näköaistia harhaan. Siinä aivot tulkitsevat silmien saaman informaation siten, että näköaistimuksessa jokin vaikuttaa mahdottomalta tai todellisuuden vastaiselta.

Optisia harhoja on erityyppisiä. Osa niistä on kuvioita, jotka todellisuudessa olisivat mahdottomia. Sellainen on esimerkiksi perspektiivin avulla luotava paradoksaalinen vaikutelma. Toisissa harhoissa kuvio voidaan nähdä kahdella eri tavalla, tai kuvassa on jokin piilotettu sisältö, joka ei heti paljastu katsojalle. Usein optisissa harhoissa saadaan suora viiva näyttämään käyrältä, samankokoiset kohteet erikokoisilta tai värisävyt erilaisilta kuin ne todellisuudessa ovat. Esimerkiksi kuuilluusio saa aikaan, että Kuu näyttää lähellä horisonttia ollessaan suuremmalta kuin ollessaan korkealla taivaalla. Silmä voidaan harhauttaa myös näkemään asioita, joita kuvassa ei ole, ja kadottamaan näkyvistä osa kuvan sisällöstä. Yhden tyypin optisia harhoja muodostavat myös mahdottomat kuviot, jotka ensi silmäykseltä näyttävät kolmiulotteisten kappaleiden kuvilta mutta tarkemmin katsottuna eivät voi sellaisia olla.

Monet kuuluisat taiteilijat ovat teoksissaan kuvanneet optisia harhoja. Heitä ovat muiden muassa M. C. Escher, Salvador Dalí, Giuseppe Arcimboldo, Marcel Duchamp ja Victor Vasarely.

Illuusioita [muokkaa]

Müller-Lyerin illuusio: vaakasuorat janat näyttävät eripituisilta, vaikka ne ovat todellisuudessa yhtä pitkät.
Ankka ja jänis -illuusio
Optinen harha, jossa valkoisten ympyröiden sisällä näyttää ilmaantuvan ja katoavan mustia täpliä.
Lähestyttäessä mustaa täplää ympyrät vaikuttavat pyörivän vastakkaisiin suuntiin.