Tanja Karpela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tanja Karpela
Tanja Karpela 2009.jpg
Suomen kulttuuriministeri
Jäätteenmäen hallitus
17.4.2003–23.6.2003
Vanhasen I hallitus
24.6.2003–19.4.2007
Edeltäjä Kaarina Dromberg
Seuraaja Stefan Wallin
Kansanedustaja
24.3.1999–19.4.2011
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 22. elokuuta 1970 (ikä 43)
Salo
Puolue Suomen Keskusta
Puoliso Totti-Mikael Karpela (1995–1999)
Olli Saarela (2006–2008)
Janne Erjola (2009–)
Koulutus Sosionomi (AMK, 2000)

Tanja Tellervo Karpela[1] (o.s. Vienonen, ent. Karpela, ent. Saarela, s. 22. elokuuta 1970 Salo) on entinen Suomen Keskustan kansanedustaja (1999–2011) ja entinen kulttuuriministeri Jäätteenmäen (2003) ja Vanhasen hallituksissa (20032007). Hän on vuoden 1991 Miss Suomi ja on toiminut myös mallina. Koulutukseltaan Karpela on sosionomi (AMK). Nykyisin Karpela toimii koirien kouluttajana.[2]

Missi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanja Karpela valittiin Miss Suomeksi vuonna 1991. Silloinen Tanja Vienonen oli 20-vuotias, 171 senttimetriä pitkä, 54 kilogrammaa painava ja rinnan-, vyötärön- ja lantionympärysmitoiltaan 94–60–94. Muista kolmenkymmenen viime vuoden suomalaismisseistä Karpela erottui erityisesti uhkeudellaan, koska yleisesti pidetään missin optimimittoina 90-60-90, jotka Tanja siis ylitti. Hän oli missiksi myös melko lyhyt.

Karpela edusti Suomea Miss Universe -kilpailuissa 1991 Yhdysvaltain Las Vegasissa, mutta hän ei menestynyt. Miss Eurooppa -kilpailussa hän pääsi finaaliin. Ennen Miss Suomi -titteliä Karpela valittiin Miss Turuksi 1989, Miss Yyteriksi 1990 ja Aurinkotytöksi 1990.

Kansanedustaja ja ministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karpela valittiin eduskuntaan Uudeltamaalta 1999 Suomen keskustan edustajana. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa hän oli Uudenmaan äänikuningatar jättäen 19 169 äänellään taakseen esimerkiksi Suvi-Anne Siimeksen ja Antti Kalliomäen.[3] Hän nousi Jäätteenmäen hallitukseen 2003. Jäätteenmäen erottua Karpela jatkoi samassa tehtävässä II opetusministerinä pääministeri Vanhasen hallituksessa.

Jäätteenmäen hallituksessa keskusta muutti painopistettään ministerinimityksissä vahvimmalta kannatusalueeltaan Pohjanmaalta kohti Uudenmaan muuttovoittoalueita nimittämällä Uudeltamaalta kolme ministeriä: pääministeri Anneli Jäätteenmäen, puolustusministeri Matti Vanhasen ja II opetusministeri (kulttuuriministeri) Tanja Karpelan. Keskusta oli jo 1980-luvulta alkaen puolueen kaupunkityöryhmissä pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa. Pohjalaiskansanedustajia hyviteltiin huomattavilla valiokuntapaikoilla ministeriosuutensa menettämisestä, missä osana oli Vanhasen ja Karpelan nimittäminen ministereiksi.lähde?

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Karpela valittiin uudestaan eduskuntaan saaden Uudeltamaalta 5 712 ääntä[4], mutta hän ei noussut enää ministeriksi.

Espoolainen sosiaalidemokraattinen kaupunginvaltuutettu ja nykyinen kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson on väittänyt, että Tanja Karpela olisi alun perin halunnut SDP:n kansanedustajaksi, mutta SDP ei häntä huolinut.[5] Maaliskuussa 2010 Karpela ilmoitti että hän ei pyri enää kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.[6] Karpela on saanut kansanedustaja- ja ministeriuransa jälkeen vuodesta 2011 lähtien sopeutumiseläkettä. [7]

HE 28/2004 tekijänoikeuslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karpela oli kulttuuriministerinä esittelijänä hallituksen Jukka Liedeksen esityksessä HE 28/2004 Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutoksessa. Muutos herätti voimakasta keskustelua. Lain säätämisen edellyttävä tekijänoikeusdirektiivi annettiin 22. toukokuuta 2001 ja sen edellyttämät lait olisi pitänyt säätää 22. joulukuuta 2002 mennessä. Euroopan unionin mahdolliset uhkasakot pakottivat säätämään lain nopealla aikataululla sellaisenaan ilman esitetyn kritiikin tai ponsiehdotusten mukaista korjaamista. Karpela perusteli julkisesti tekijänoikeuslain ankaruutta direktiiveillä, mutta jälkeenpäin ilmeni, että perustelut olivat virheelliset. Eri maiden saman direktiivin perusteella säädetyissä tekijänoikeus- tai immateriaalilaeissa, kuten Ranskan immateriaalilaissa, on eroja muun muassa sallitun kopioinnin suhteen.

Kopiosuojausten murtamisesta eurokansanedustaja Henrik Lax sai seuraavan kirjallisen vastauksen Euroopan unionin komissiolta: "Koska tämä direktiivi ei vaadi rikosoikeudellisia seuraamuksia tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisestä, ei komissio ole myöskään antanut ohjeita jäsenmaille tässä asiassa." Tämä oli yksi niistä kohdista, joiden kriminalisointia Karpela perusteli suoraan EU:n vaatimuksena.

Internet-sensuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanja Karpela Vappuna Tapiolassa vuonna 2002

Karpela sai joulukuussa 2005 kansalaisoikeusjärjestö EFFI ry:n myöntämän Big Brother -palkinnon kouluihin ja kirjastoihin ajamastaan Internetin esto-ohjelmasta, jolla on tarkoitus sensuroida epäilyttäviä www-sivuja automaattisesti avainsanojen perusteella jättäen estokriteerien varsinaisen määrittelyn ohjelmaa myyvän yrityksen tehtäväksi.[8] Hän on myös saanut vuonna 2004 blogaajien Kahlittu kuukkeli -palkinnon samasta syystä.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missivuotenaan Tanja Vienonen seurusteli ja oli kihloissa marokkolaistaustaisen tanssijan Simon Kraitissin kanssa.[9] Kesällä 1995 Vienonen meni naimisiin poliisi Totti-Mikael Karpelan kanssa[10] ja otti tämän sukunimen. Pari erosi keväällä 1999.[11][vanhentunut linkki] Tästä liitosta Tanja Karpelalla on kaksi lasta.[12][vanhentunut linkki] Vuonna 2003 hän kihlautui kokoomuksen entisen puheenjohtajan Sauli Niinistön kanssa, mutta kihlaus purkautui kesällä 2004.

Vuonna 2006 Tanja Karpela avioitui elokuvaohjaaja Olli Saarelan kanssa ja otti tämän sukunimen.[13] Marraskuussa 2007 Tanja Saarela haki eroa miehestään,[14] ja seuraavan vuoden helmikuussa hän otti käyttöön entisen miehensä – ja lastensa – sukunimen Karpela. Hän ilmoitti kotisivuillaan: "Maistraatin päätöksellä sukunimeni on 22.2.2008 lähtien Tanja Karpela".[15] Tanja Karpela ja Olli Saarela peruivat avioeronsa maaliskuussa 2008,[16] mutta jättivät lopullisen avioerohakemuksen Espoon käräjäoikeuteen 12. kesäkuuta 2008.[17]

Huhtikuussa 2009 Karpela avioitui salassa julkisuudelta yrittäjä Janne Erjolan kanssa,[18] mutta piti ensimmäisen aviomiehensä sukunimen. Karpela ja Erjola saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa syyskuussa 2009.[19]

Vuonna 1993 Tanja Vienonen tuomittiin rattijuopumuksesta 75 päiväsakkoon hänen ajettuaan 1,07 promillen humalassa. Hän selitti paenneensa väkivaltaisesti käyttäytynyttä miesystäväänsä Tottia.[20]

Tanja Karpela on verrannut yksityiselämäänsä koskevaa jatkuvaa julkisuutta perheväkivaltaan.[21]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taina West & Tanja Saarela: Elämisen sietämätön keveys. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31856-6. - Kirjassa Tanja Karpela kertoo haastattelumuotoisesti urastaan, elämästään ja suhteestaan julkisuuteen
  • Timo T.A. Mikkonen: Suomen kauneimmat – missivuodet 1931–2000. WSOY, 2000.
  • Maija Puonti: Vuosisadan missit – kaikki Miss Suomet 1933–1999. Hymy, 2000. ISBN 952-5257-19-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tanja Saarela vaihtoi nimensä Karpelaksi iltasanomat.fi. 26.2.2008. Sanoma News Oy. Viitattu 26.2.2008.
  2. Tietoa meistä Kaer Oy. Viitattu 6.7.2013.
  3. Eduskuntavaalit 2003 - Tulospalvelu, Uusimaa vp HS.fi. Sanoma News Oy. Viitattu 8.11.2009.
  4. Eduskuntavaalit 2007, Valitut ehdokkaat, koko maa vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 8.11.2009.
  5. Guzenina: SDP ei huolinut Saarelaa iltalehti.fi. 27.10.2006. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 6.8.2010.
  6. Tanja Karpela ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin HS.fi. 16.3.2010. Sanoma News Oy. Viitattu 16.3.2010.
  7. Porsaanreikä tukittiin 2011 - ex-kansanedustajat nauttivat edelleen muhkeasta edusta Ilta-Sanomat. 9.7.2013. Viitattu 9.7.2013.
  8. Forsman, Carita: Missistä ministeriksi (Suurimpina tekoinaan ministeri Karpela ajoi läpi tekijänoikeuslakia ja sai kansalaisoikeusjärjestö EFFI ry:n myöntämän palkinnon kouluihin ja kirjastoihin ajamastaan internetin esto-ohjelmasta.) Kaleva. 2010-08-22. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 2010-08-23.
  9. Tanja Karpela kihloihin viidennen kerran HS.fi. 4.11.2008. Sanoma News Oy. Viitattu 8.11.2009.
  10. Lehtiö, Karri: "Haluaisin tavata lapsia enemmän" iltalehti.fi. 27.11.2007. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 6.8.2010.
  11. Suomen legendaarisimmat missit MTV3.fi. 19.5.2008. MTV Oy. Viitattu 26.7.2010.
  12. Kulttuuriministeri Tanja Saarela vn.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 8.11.2009.
  13. Tanja Karpela avioon MTV3.fi. 21.5.2006. MTV Oy. Viitattu 8.11.2009.
  14. Tanja Saarela hakee avioeroa MTV3.fi. 24.11.2007. MTV Oy. Viitattu 8.11.2009.
  15. Tanja Saarela on taas Karpela iltalehti.fi. 26.2.2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 30.3.2008.
  16. Karpela ja Saarela peruivat eronsa - "Pitää täysin paikkansa" uusisuomi.fi. 11.3.2008. Uusi Suomi. Viitattu 6.8.2010.
  17. Tanja Karpela ja Olli Saarela erosivat lopullisesti iltasanomat.fi. 13.6.2008. Sanoma News Oy. Viitattu 8.11.2009.
  18. Karpela ja Erjola häämatkalla? iltalehti.fi. 9.4.2009. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 8.11.2009.
  19. Totti Karpela Tanjan vauva-uutisista: Upeaa MTV3.fi. 30.9.2009. MTV Oy. Viitattu 8.11.2009.
  20. Muistatko vielä nämä missiskandaalit? Lue hurjat jutut! MTV3.fi. 10.2.2009. MTV Oy. Viitattu 8.11.2009.
  21. Markkola, Matti: Yksisten aika. Ylioppilaslehti, 2009, nro 7, s. 12.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Tanja Saarela -sitaatteja.


Edeltäjä:
Kaarina Dromberg
Suomen kulttuuriministeri
20032007
Seuraaja:
Stefan Wallin (Kulttuuri- ja urheiluministeri)