Salo

Salo
vaakuna	sijainti
www.salo.fi
Sijainti	60°23′10″N, 23°07′30″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Salon seutukunta
Perustettu
– Salo	1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Salo	2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Uskela (1967) Halikko (2009) Kiikala (2009) Kisko (2009) Kuusjoki (2009) Muurla (2009) Perniö (2009) Pertteli (2009) Salo (2009) Suomusjärvi (2009) Särkisalo (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	2 061,64 km² 29:nneksi suurin 2011
Kokonaispinta-ala	2 168,27 km² 36:nneksi suurin 2011
– maa	1 986,49 km²
– sisävesi	75,15 km²
– meri	106,63 km²
Väkiluku	55 265 18:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	27,82 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	16,9 %
– 15–64-v.	63,7 %
– yli 64-v.	19,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	94,0 %
– ruotsinkielisiä	1,1 %
– muut	4,9 %
Kunnallisvero	19,5 % 221:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Antti Rantakokko
Kaupunginvaltuusto	75 paikkaa
2009–2012  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • Vihr.  • Vas.  • KD  • PS  • VP	23 21 20 4 3 2 1 1

Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008

Salo on 55 000 asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salosta on Turkuun matkaa 52 km ja Helsinkiin 114 km. Salo sijaitsee meren rannalla, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- sekä länsipuolitse.

Salon naapurikunnat ovat Karjalohja, Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Nummi-Pusula, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero. Saloon liitettiin Uskela vuonna 1967.

Entinen Salon kaupunki lakkautettiin 31. joulukuuta 2008, kun se yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen. Tätä edeltänyt Salon kaupunki oli perustettu kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta, ja siitä tuli kaupunki vuonna 1960. Vuonna 1967 siihen liitettiin Uskelan kunta.

Historiallisena edeltäjänä Salon kauppalalla ja kaupungilla oli keskiajalla, mahdollisesti 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta. Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostui myöhempi Uskelan kunta.

Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki, joka saa alkunsa Kiikalan Rekijoella yhtyvistä kolmesta latvahaarasta. Kaupungin kohdalla joen nimi muuttuu Salonjoeksi.

Salo tunnetaan lähinnä elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia ja tietokoneiden näyttöjä. Nykyään Salo on tunnettu kännykkäteollisuudestaan, ja matkapuhelinyhtiö Nokia onkin yksi kaupungin suurimmista työllistäjistä.

Historia

Ensimmäiset asukkaat Salon alueelle tulivat jo suunnilleen 7000 vuotta sitten. Silloin vain muutamat korkeimmat mäet olivat veden pinnan yläpuolella. Pronssi- ja rautakauden asutuksista kertovat lukuisat hautaröykkiöt. Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappelina.

Keskeisen kauppareittien varrella olevan sijaintinsa vuoksi Salo kasvoi kauppapaikkana. Halikonlahti oli yleinen purjehdusväylä, ja Salonjokea pitkin pääsi purjehtimaan Saloon saakka. Lisäksi Kuninkaantien ja Hiidentien risteyskohta oli pitäjässä. 1300-luvulla rakennettiin Salon tori, silta ja krouvi. Krouvin ympärille kehittyi asutusta, jossa 1680-luvulla asunut seppä Laurin katsotaan olevan Salon kylän ensimmäinen asukas. Salon kehittymistä edesauttoi Halikonjoen mataloituminen, minkä seurauksena perinteinen markkinapaikka siirtyi Salonjoen varrelle. Tämän jälkeen halikkolaisten tuella on Salossa ollut pitkä markkinaperinne salolaisten ajoittaisesta vastustuksesta huolimattakin.

Salosta tuli kauppala vuonna 1887. Samana vuonna sitä kohtasi suuri palo, joka hävitti suuren osan kauppalan keskustaa. Lisäksi Salonjoki alkoi madaltua kelvottomaksi laivaliikenteelle. Kauppala kuitenkin toipui nopeasti palosta, ja rautatien valmistuminen kiihdytti kasvua ja korvasi laivaliikenteen tavaran kuljetuksessa.

Aluksi Salon kauppala oli Ikaalisten tavoin ns. epäitsenäinen kauppala, mutta vuonna 1891 siitä tuli itsenäinen kunta. Vähitellen sen alue, joka alkujaan oli vain noin 74 hehtaarin laajuinen, alkoi käydä ahtaaksi, ja sen rajoille Uskelan ja Halikon puolelle muodostui laajoja "esikauppala"-alueita. Vuonna 1932 nämä ympäröivät taajaan asutut alueet liitettiin Saloon. Liitoksessa kauppalan pinta-ala kasvoi 1803 hehtaariin ja väkiluku nousi 1800 hengestä yli 6000:een. Kaupunki Salosta tuli vuonna 1960, ja loputkin Uskelasta liitettiin siihen vuonna 1967.

Vuonna 1928 Salossa aloitti Nordell & Koskinen avoin yhtiö, joka aloitti saman vuoden syksyllä radiovastaanottimien valmistuksen. Yhtiö muutti nimensä vuonna 1945 Salora Oy:ksi laajentaen myöhemmin tuotantoaan mustavalko- ja väritelevisioihin sekä stereoihin. Saloran valtavan kasvun myötä Salorassa aloitettiin radiopuhelimien valmistus 1960-luvun alussa, joka johti myöhemmin Nokian ja Saloran yhdessä perustamaan Mobira Oy:öön, jonka perua Salon matkapuhelintuotanto on. Vuonna 1973 yhtiö perusti komponenttien valmistukseen erikoistuneen Salcomp Oy:n, joka nykyään suunnittelee ja valmistaa matkapuhelimien latureita. Saloran toiminnan perintönä Salossa on valmistettu myös tietokonemonitoreita, mutta niiden valmistus lopetettiin vuonna 2000.

Suomen suurin kuntaliitos

Pääartikkeli: Salon seudun kuntaliitos 2009

Nykyinen Salon kaupunki syntyi, kun entinen Salo ja yhdeksän ympäröivää kuntaa lakkautettiin ja yhdistettiin vuoden 2009 alusta uudeksi Salon kaupungiksi. Tämä Suomen suurin kuntaliitos kasvatti Salon kaupungin väkiluvuksi 55 000 henkeä ja pinta-alaksi noin 2 000 neliökilometriä. Käytännössä Salo on nykyään yksi Suomen suurimmista kunnista sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Salon kaupunginvaltuusto sekä Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kunnanvaltuustot päättivät kuntaliitoksesta kuntajakoselvittäjän selvitystyön perusteella. Uusi Salo otti käyttöön entisen Halikon kunnan vaakunan. Siinä esiintyvät Salon seudulla luontaisena kasvava tammi ja alueella vaikuttaneen Horn-suvun tunnus, sarvi..

Maantiede

Salon torin edustaa Salonjoen varrella yöllä. Taustalla Uskelan kirkko.

Salo sijaitsee Halikonlahden rannalla, josta se levittäytyy pitkälle sisämaahan. Kaupungin keskustaajama sijaitsee Salonjoen varrella mäkien eri puolilta ympäröimänä ns. "kattilan pohjalla". Salo jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan. Rannikko on rikkonaista kalliomäkistä maastoa, jossa merestä nousee useita kallioisia saaria. Länsi- ja pohjoisosat ovat tyypillistä varsinaissuomalaista maisemaa laajoine savipeltoineen, joiden keskellä on metsäisiä kalliosaarekkeita ja syväuomaisia jokia. Itä-Salo on selännevyöhykettä, jolle ovat tyypillisiä kapeat laaksot, lukuisat järvet, metsäselänteet ja harjut.

Rannikkoalue

Salossa on lukuisia saaria ja etenkin Särkisalossa rannikko on pirstaleinen, ja siellä on useilla erikokoisilla saarilla vakituista asutusta. Halikonlahdella on pieniä saaria, jotka ovat pääasiassa kesämökkikäytössä. Viurilanlahdessa on pengertiellä mantereeseen yhdistetty Vuohensaari, joka on kaupungin leirintä- ja virkistysalue. Saloon kuuluu myös Kemiön pohjoispääty, josta on lossiyhteys mantereelle. Joissa ja järvissä on myös useita pieniä asumattomia saaria.

Vesistöt

Salossa on miltei 200 km² vesialaa, josta suurin osa on merta. Niitä ovat Halikonlahti sekä Särkisaloa ympäröivät merialueet. Merkittävimmät mereen laskevat joet ovat Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Perniönjoki sekä siihen yhtyvä Kiskonjoki. Salon itäosissa on lukuisia järviä, joista suurimpia ovat Iso-Kisko, Hirsijärvi, Kirkkojärvi, Määrjärvi ja Enäjärvi.

Kaupunginosat

Hermanni Horn Armfelt Meriniitty Kauniainen Ollikkala Moisio Palometsä Enola Mököinen

Anisi Lukkarinmäki Alhaisi Ylhäisi Kaukvuori Kärkkä Paukkula Pajula Rappula Pahkavuori

Vuohensaari Anjala Tupuri Aarnionperä Sirkkula Rauvola Isokylä Viitannummi Metsäjaanu Viitanlaakso

Kylät

Pääartikkeli: Luettelo Salon kylistä

Salon seudulla kussakin kunnassa suoritettiin 1700-luvun lopulla isojako, jossa kuntien alat jaettiin rekisterikyliin noudattaen pääasiallisesti vanhoja kyliä ja jakokuntia, minkä vuoksi saman kylän alueet saattavat olla rikkonaisia, pieniä ja erillään toisista.

Isojaon myötä tilalliset usein siirsivät talonsa yhteiseltä kylätontilta omien maidensa keskelle, mikä rikkoi perinteisiä kylärakenteita. Kylät ovat sittemmin kasvaneet ja kehittyneet, ja useat kylät ja taajamat ovat useiden virallisten kylien yhteenkasvaneita alueita. Salon seudun kuntaliitoksessa Salon kaupungin kyläluku kasvoi 396:een. Muun muassa nimipäällekkäisyyksien takia muutaman kylän nimeä muutettiin liitoksen yhteydessä.

Ilmasto

Salo sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Vuotuinen keskilämpötila on noin 5 °C ja sademäärä 660 mm. Kesät ovat tyypillisesti lämpimiä keskilämpötilan ollessa 17 °C. Talvet ovat melko leutoja, mutta alle - 20°C lämpötilatkaan eivät ole harvinaisia. Merenläheisen sijainnin takia pakkanen tuntuu usein purevammalta johtuen ilmankosteudesta ja tuulista. Terminen talvi alkaa keskimäärin 30.11 ja pysyvä lumipeite tulee usein vasta vuodenvaihteessa.

Lämpöennätys salossa on 35 °C ja pakkasennätys - 34 °C.

'Kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot kaupungille ”Salo” tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Keskilämpötila (°C) -4,9 -5,7 -1,8 3,7 10,3 15,1 17,0 15,4 10,2 5,5 0,7 -3,0 Ø 5,2 Sadanta (mm) 50 36 37 35 34 49 78 80 61 71 70 62 Σ 663 L ä m p ö t i l a S a d a n t a 50 36 37 35 34 49 78 80 61 71 70 62 Lähde: Salo, Kärkkä 1971-2000

Kunnalliset asiat

Päätöksenteko

Kaupunginvaltuusto

Salon kaupunginvaltuusto vuonna 2009 (75 valtuuttettua):

• SDP 23 paikkaa
• Kokoomus 21 paikkaa
• Keskusta 20 paikkaa
• Kristillisdemokraatit 2 paikkaa
• Vasemmistoliitto 3 paikkaa
• Vihreät 4 paikkaa
• Perussuomalaiset 2 paikkaa

Vanha Salon kaupunki ja Halikko ovat olleet perinteisesti SDP:lle sekä Vihreille ja Vasemmistoliitolle vankkaa kannatusaluetta. Vaaleissa Salo on Raision ja Uudenkaupungin ohella ollut vaalipiirinsä vahvimpia paikkakuntia SDP:lle. Kokoomukselle vahvinta kannatusaluetta on ollut saaristoseutu ja Muurla.

Kaupunginjohtajat

Salon kauppalan- ja kaupunginjohtajat vuodesta 1931 lähtien.

Sitä ennen kauppalaa johti raastuvankokous, jonka ylin viranomainen oli järjestysmies. Herman Tuomaala toimi järjestysmiehenä 1912–1931.

Kaupunginjohtaja	Toimikausi
Herman Tuomaala	1931–1949
Viljo Mertano	1949–1964
Veikko Santero	1964–1986
Reijo Lindqvist	1986–1999
Matti Rasila	1999–31. tammikuuta 2009
Antti Rantakokko	1. helmikuuta 2009–

Uuden Salon lautakunnat 2009-

• Kehittämis- ja elinkeinolautakunta
• Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
• Liikunta- ja nuorisolautakunta
• Maaseutulautakunta
• Opetuslautakunta
• Rakennus- ja ympäristölautakunta
• Sosiaali- ja terveyslautakunta
• Tekninen lautakunta
• Tarkastuslautakunta
• Keskusvaalilautakunta

Väestö

Salossa asuu 54 737 ihmistä, joista lähes 40 000 asuu taajamissa. Ulkomaalaisia Salossa asuu parisen tuhatta. Suomenruotsalaisia kaupungissa on vajaa 600. Suomen kunnista Salossa on neljänneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 000 kpl.

Merkittävin asutuskeskittymä on Salon keskustaajama, joka on kasvanut yhteen Halikon kirkonkylän kanssa. Muita taajamia ovat:

Halikon asemanseutu, Vaskio, Hajala, Kokkila-Vartsala, Märynummi, Perniön kirkonkylä, Perniön asemanseutu, Teijo, Mathildedahl, Finby-Förby, Kiskon kirkonkylä, Toija, Kuusjoen Kurkela, Rekijoki, Kiikalan keskusta, Kettula, Kitula, Muurlan keskusta, Inkere, Hähkänä, Hiisi, Kaivola

Koulutus

Keskustan koulu

Peruskoulun luokat 1–6:

Alhaisten koulu Anjalan koulu Hajalan koulu Hakastaron koulu Hiiden koulu Hähkänän koulu Inkereen koulu Kaivolan koulu Karjaskylän koulu Keskustan koulu Kirkonkylän koulu

Komisuon koulu Kuusjoen koulu Marian koulu Meri-Halikon koulu Meritalon koulu Mustamäen koulu + Halikko svenska skola Mussaaren koulu Muurlan koulu Märynummen koulu Nurkkilan koulu

Ollikkalan koulu Pajulan koulu Rekijoen koulu Saurun koulu Sirkkulan koulu Suomusjärven koulu Särkisalon koulu Teijon koulu Toijan koulu Tupurin koulu Vaskion koulu

Peruskoulun 1–6-luokkalaisille on Salon kaupungilla kesävirkistyskeskus Klippula, joka sijaitsee Särkisalossa 40 km Salon keskustasta.

Peruskoulun luokat 7–9:

• Armfeltin koulu
• Hermannin koulu
• Laurin koulu
• Moision koulu
• Perniön yhteiskoulu

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

• Halikon lukio
• Perniön lukio
• Salon lukio
• Salon aikuislukio
• Salon seudun aikuisopisto (SKKKY)
• Salon seudun ammattiopisto (SSKKY)
• Salon seudun oppisopimuskeskus (SSKKY)
• Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste
• Turun yliopisto, Salon toimipiste

Erityiskoulut luokat 7–9:

• Meritalon koulu
• Anjalan koulu
• Hakastaron koulu

Nokian toimipiste Salossa

Talous

Salon työpaikkaomavaraisuusaste on 105,6, eli kaupungissa on enemmän työtä kuin työvoimaa. Salo on Suomen suurin maatalouspitäjä, sillä kaupungin reuna-alueilla on noin 1 300 maatilaa, jotka viljelevät lähes 56 000 hehtaarin kokoista peltoalaa.

Tilastot

Työllinen työvoima ja työpaikat 2005.

Ala	Työll. työvoima	Työpaikat
Maa- ja metsätalous	153	177
Teollisuus	4138	7531
Rakennustoiminta	634	625
Kauppa	1748	2420
Liikenne	596	973
Palvelut	4214	5264
Muut	156	158
Yhteensä	11639	17148

Suurimmat työnantajat

Suurimmat työnantajat Salossa vuonna 2009:

• Nokia
• Salon kaupunki
• Suur-Seudun Osuuskauppa
• Hella Lightning
• Antti-Teollisuus
• Piiroinen
• Leinovalu
• Halikko Works
• Wipro Infrastructure Engineering
• Vainion Liikenne

Salossa suljettiin 2007 Sucros Oy:n omistama sokeritehdas siksi, että Euroopan unionin komissio oli pyrkinyt supistamaan sokerintuotantoa Euroopan unionissa, minkä vuoksi maakohtaisia sokerijuurikastuotantokiintiöitä supistettiin.

Liikenne

Salosta on hyvät kulkuyhteydet itään ja länteen. Valtatie 1 kulkee kaupungin halki kuin myös etelä-pohjoissuunnassa kulkeva kantatie 52. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Salon keskustan läpi. Salon rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Turun väliä liikennöivät kaukojunat, mutta paikallisjunaliikennettä ei nykyisin Saloon ole. Lähin lentoasema on Turussa, josta on rajoitetusti koti- ja ulkomaan lentoliikennettä. Pääasiassa Salosta kuitenkin käytetään Helsinki-Vantaan lentoasemaa.^lähde? Salossa on lähinnä harrasteilmailun käytössä oleva Kiikalan lentokenttä.

Ystävyyskaupungit

Salossa on yhdistymisen myötä joukko ystävyyskaupunkeja ja kuntia

Katrineholm, Ruotsi Kramfors, Ruotsi Vingåker, Ruotsi Mariestad, Ruotsi Trosa, Ruotsi Vennesla, Norja Levanger, Norja Sandnes, Norja

Odder, Tanska Varde, Tanska Nyborg, Tanska Ržev, Venäjä Anija, Viro Emmaste, Viro Türi, Viro Pühalepa, Viro

Kaarma, Viro Albu, Viro Elva, Viro Nagykanizsa, Unkari Gardony, Unkari Puchheim, Saksa St. Anthony, Yhdysvallat

Kulttuuri

Imago

Maaliskuussa 2007 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn mukaan Salolla on kokoluokkansa (20 000–50 000) kunnista maan toiseksi paras imago. Kärkipaikkaa piti Siilinjärvi ja kolmanneksi sijoittui Raisio.

Nähtävyydet

Taidemuseo Veturitalli

Vuoden 1887 palo tuhosi Salon vanhan puukeskustan lähes täydellisesti, mistä johtuen keskustasta puuttuu lähes kokonaan monille Suomen pikkukaupungeille, kuten Raumalle ja Porille tyypillinen vanha puukaupunginosa. 1900-luvulla useat vanhat rakennukset ovat myös saaneet väistyä siihen aikaan modernimpien liikerakennusten tieltä. Salon maaseudulta löytyy useita vanhoja ja hyvin säilyneitä suurtiloja ja kartanoita. Tunnetuimpia kartanoita ovat mm. Joensuu, Wiurila, Vuorentaka ja Teijo.

Salolaisia museoita ovat esimerkiksi Veturitallin taidemuseo, Meritalon museo ja Majalan taiteilijatalo. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU sisältää entisissä ympäryskunnissa olevia paikallismuseoita sekä Salon kaupungin elektroniikkakokoelmat. Vanhin julkinen muistomerkki on vuonna 1937 paljastettu Salon palon muistolaatta, joka sijaitsee torin reunalla. Muita tunnettuja muistomerkkejä ovat seppä Laurin patsas Vilhonkadun päässä jokirannassa, Hirviveistos Sibeliuspuistossa ja Saloran perustajan Fjalar Nordellin muistomerkki.

Muinaisjäännösalueita Salossa ovat Viitan kruunut, Hakastaron linnavuori ja Isokylän rautakautinen alue.

Kirkkoja

Kaupungin alueella on useita vanhoja kirkkoja. Salon seurakunnan pääkirkko Uskelan kirkko on vuodelta 1832 ja se on tunnetun arkkitehdin Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Vanhimmat kirkot ovat 1400-luvulla rakennetut harmaakiviset Perniön, Halikon ja Perttelin kirkot. Angelniemen, Kuusjoen, Särkisalon, Kiskon, Suomusjärven, Kiikalan, Salon ja Muurlan kirkot ovat 1700- ja 1800-lukujen puisia kirkkorakennuksia.

Salossa on lisäksi useita pienempiä kirkkorakennuksia mm. Teijossa, Koskella, Vaskiolla ja Yliskylässä. Uskelan kirkon lähellä on myös entisen Salon kappelikirkon kellotapulista tehty muistomerkki. Isokylässä on maanvyöryssä tuhoutuneen Uskelan emäkirkon kellotapuli.

Urheilu

Urheilun saralla Salo on tunnettu erityisesti lentopallosta. Kaupungin mies- ja naisjoukkueet pelaavat SM-liigassa.

Salon Piivolley on voittanut miesten SM-liigassa peräti kolme peräkkäistä hopeamitalia 2004, 2005 ja 2006. Lisäksi miesten joukkue on voittanut Suomen Cupin kultaa 2003 sekä hopeaa 2004 ja 2006. Piivolleyssa pelaa muun muassa Suomen lentopallomaajoukkueen passari Antti Esko sekä menestyneimpiin suomalaisiin lentopalloilijoihin kuuluva Nisse Huttunen. Joukkue pelaa kotiottelunsa Salohallissa.

Salon Viesti oli naisten puolella SM-liigassa pelaava salolaisjoukkue. Joukkue on voittanut runkosarjan kerran ja saanut kolme hopeaa. Myös Suomen Cupista on kultaa tullut kahdesti, sekä hopeaa vuonna 2006. Lentopallopuoli erkani omaksi yhdistykseeen LP Viesti Salo joka jatkoi SM-liigassa pelaamista.

Salossa on myös kaksi muuta urheiluseuraa; SalPa ja VilPas. Molemmilla on runsaasti seuratoimintaa mm. koripallossa, jalkapallossa ja salibandyssä. SalPan edustusjoukkue jalkapallossa pelaa Kakkosessa ja Vilppaan koripallojoukkue Vilpas Vikings Korisliigassa.

Salossa on kaksi jääkiekkojoukkuetta, Salo HT ja Kiekkohait, jotka molemmat pelaavat miesten II-divisioonassa. HT:n naiset pelaavat naisten SM-sarjassa.

Harvinaisempien lajien joukosta Salo Scorpions edustaa kaupunkia amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonassa ja Salo Juggernauts australialaisessa jalkapallossa.

Salon kaupunginkirjasto

Kuvagalleria

• 

  Keskusta

• 

  Salo yöllä

Aiheesta muualla

• Salon kaupunki
• Salon museot
• Salon prosenttitaide
• Salon Seudun Sanomat – paikallinen sanomalehti
• Salon seutu
• Salon seudun karttapalvelu

Salo

Kaupunginosat

Kylät

Urheilu

Joukkueita:

Salon Piivolley | LP Viesti Salo | Salon Viesti | SalPa | Vilpas Vikings | VilPas | Salo HT | Salo Scorpions | Salo Juggernauts

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat

Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa

Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. marraskuuta 2011)

1. Helsinki	595 212	7. Jyväskylä	131 993	13. Lappeenranta	72 183	19. Kotka	54 802	25. Rauma	39 836
2. Espoo	252 188	8. Lahti	102 229	14. Hämeenlinna	67 295	20. Mikkeli	48 916	26. Lohja	39 714
3. Tampere	215 144	9. Kuopio	97 411	15. Rovaniemi	60 592	21. Porvoo	48 821	27. Järvenpää	38 941
4. Vantaa	202 962	10. Kouvola	87 633	16. Vaasa	60 391	22. Kokkola	46 564	28. Kajaani	37 986
5. Turku	178 670	11. Pori	83 132	17. Seinäjoki	58 624	23. Hyvinkää	45 512	29. Tuusula	37 587
6. Oulu	143 734	12. Joensuu	73 668	18. Salo	55 265	24. Nurmijärvi	40 318	30. Kirkkonummi	37 193