Epäitsenäinen kauppala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Epäitsenäisillä kauppaloilla tarkoitetaan Suomessa ja Ruotsissa sijainneita kauppaloita, jotka eivät muodostaneet omaa kuntaa, vaan kuuluivat niitä ympäröivään maalaiskuntaan. Ne muistuttivat hallinnolliselta asemaltaan taajaväkisiä yhdyskuntia. Seuraavassa asiaa on tarkasteltu erikseen kummankin maan osalta.

Epäitsenäinen kauppala Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epäitsenäinen kauppala oli Suomessa kauppala, joka ei ollut itsenäinen kunta, vaan osa maalaiskuntaa. Epäitsenäisillä kauppaloilla oli omaa kunnallishallintoa, mutta niiltä puuttui esimerkiksi itsenäinen kunnallisverotus. Vuoden 1948 kunnallislaki poisti mahdollisuuden perustaa uusia epäitsenäisiä kauppaloita.

Ikaalisten maalaiskuntaan kuulunut Ikaalinen, Suomen vanhin kauppala, oli epäitsenäinen kauppala vuodesta 1858 vuoteen 1972, jolloin Ikaalisten maalaiskunta muutettiin itsenäiseksi kauppalaksi. Iisalmi oli Iisalmen maalaiskuntaan kuulunut epäitsenäinen kauppala vuodesta 1860 vuoteen 1891, jolloin se muuttui kaupungiksi. Lahti oli Hollolaan kuulunut epäitsenäinen kauppala vuodesta 1878 vuoteen 1905, jolloin se muutettiin Lahden kaupungiksi. Vammala oli Tyrvääseen kuulunut epäitsenäinen kauppala vuodesta 1907 vuoteen 1915, jolloin se erosi Tyrväästä muuttuen itsenäiseksi kauppalaksi.


Epäitsenäinen kauppala Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Municipalköping

Epäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping) oli Ruotsisa 1930-luvulta lähtien[1] nimitys 13 pienelle kauppalalle, joista 12 oli saanut kauppalanoikeudet ala- tai vapaakauppalana ennen vuoden 1862 kunnallislakien voimaanastumista. Poikkeuksena tästä oli Nybro, joka sai vapaakauppalanoikeudet vuonna 1865. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa nämä 13 kauppalaa katsottiin aivan liian pieniksi, jotta ne voisivat muodostaa oman kauppalakuntansa. Nämä kauppalat jäivät osaksi maalaiskuntaa, ja käytännössä ne rinnastettiin taajaväkisiin yhdyskuntiin. Käsitettä epäitsenäinen kauppala käytettiin erottamaan ne taajaväkisistä yhdyskunnista ja oman kuntansa muodostavista kauppaloista.[2] Vuonna 1919 päätettiin, että jatkossa kaikki uudet kauppalat tulisivat muodostamaan oman kunnan. Epäitsenäiset kauppalat lakkautettiin sen jälkeen asteittain vuoteen 1956 mennessä.

On syytä huomata, että eräät paikat ovat entisaikoina kutsuneet itseään kauppaloiksi, vaikka ne eivät ole ikinä kauppalanoikeuksia saaneetkaan. Esimerkkejä ovat Almvik, Avesta, Lyckeby, Torekov ja Åhus.[3]

Luettelo Ruotsin epäitsenäisistä kauppaloista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu Ruotsin epäitsenäiset kauppalat, kunnat ja läänit, joihin ne nykyään kuuluvat sekä huomautuksena tietoja epäitsenäisen kauppalan hallinnollisen aseman muutoksista. Epäitsenäisistä kauppaloista yli puolet sijaitsi Kalmarin läänissä, ja muutenkin ne sijaitsivat pääasiassa Etelä-Ruotsin itärannikolla.

Epäitsenäinen kauppala Kunta Lääni Huomautus
Bergkvara Torsåsin kunta Kalmarin lääni lakkautettiin 1800-luvun lopulla ja oli taajaväkinen yhdyskunta 1921–1955
Båstad Båstadin kunta Skånen lääni muutettiin kauppalaksi 1937
Figeholm Oskarshamnin kunta Kalmarin lääni muutettiin kauppalaksi 1878
Gamleby Västervikin kunta Kalmarin lääni liitettiin Gamlebyn kuntaan 1956. Oli olemassa myös Gamlebyn taajaväkinen yhdyskunta, joka ei ollut osa epäitsenäistä kauppalaa.
Kristianopel Karlskronan kunta Blekingen lääni liitettiin Jämjön kuntaan 1952
Ljungby Ljungbyn kunta Kronobergin lääni muutettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi 1921 ja kaupungiksi 1936
Mörbylånga Mörbylångan kunta Kalmarin lääni muutettiin kauppalaksi 1881
Nybro Nybron kunta Kalmarin lääni epäitsenäinen kauppala perustettu 1865, itsenäiseksi kauppalaksi 1879
Pataholm Mönsteråsin kunta Kalmarin lääni liitettiin Ålemin kuntaan 1954
Påskallavik Oskarshamnin kunta Kalmarin lääni liitettiin Döderhultin kuntaan 1956
Trelleborg Trelleborgin kunta Skånen lääni muutettiin kauppalaksi 1843 ja kaupungiksi 1867
Valdemarsvik Valdemarsvikin kunta Itä-Götanmaan lääni muutettiin kauppalaksi 1914
Värnamo Värnamon kunta Jönköpingin lääni alakauppala perustettu 1620, vapaakauppalaksi 1859, epäitsenäiseksi kauppalaksi 1863, kauppalaksi 1871 ja kaupungiksi 1920

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. SAOB:n mukaan sanaa käytettiin ensimmäistä kertaa teoksessa Svensk uppslagsbok, band 15 (1933)
  2. Wångmar, Erik Från sockenkommun till storkommun, 2003 s72
  3. Andersson, Per: Sveriges kommunindelning 1863-1993, Draking, Mjölby 1993, s. 7