Kistola

Kistola on kylä Salon kaupungin Muurlassa. Kylä sijaitsee Muurlan eteläosassa Muurlantien ja Kiskontien välissä.

Kistola laaja kyläalue kulkee koko Muurlan halki itä–länsi-suunnassa. Muurlanjoki halkaiseen kyläalueen ja joen länsipuoli on kylän ydinaluetta. Ydinalue on lännestä mäkistä metsämaata, jossa kohoavat korkeimpana Poramäki, Melkkomäki ja Ruulissuonmäki. Muurlanjoen laakso on tasaista peltoaukeaa. Joelta itään nousee soinen Kukinnummi, joka rajoittuu idässä Käärmenselkä-nimiseen harjuun. Kistola ulottuu harjulta vielä itään vanhalle kunnanrajalle ja Lammijärvelle.

Kistolan historiallinen keskus on Kistolantien varrella lähellä Muurlanjokea, mutta asutuksen painopiste on nykyään Muurlantien varrella Kistolanpaltan alueella. Ydinaluetta rajaavat pohjoisessa Muurlan ja etelässä Pullolan kylät. Kyläalueen itäosassa on Kiiliänpaltan ja Heinäsuon kulmakunnat. Kiiliänpaltan asutus muodostaa Kaukolan kylän kanssa yhteistä kokonaisuutta Heinäsuon jäädessä syrjemmäksi.

Kistola on asutettu viimeistään varhaiskeskiajalla, joskin Poramäeltä on löydetty muinaishautoja. Kistolan jakokuntaan on kuulunut myös Kaukola. Kistola on kuulunut Uskelan pitäjän Salon yökuntaan ennen Muurlan kappeliseurakunnan perustamista 1724. Isojako toteutettiin Kistolassa vuonna 1788, minkä jälkeen kylässä oli kuusi tilaa. Kantatilojen määrä on sittemmin vaihdellut ja useat niistä muodostaa nykyisen Antin tilan.

Kistolaan, etenkin Muurlantien varrelle, syntyi paljon uutta asutusta 1900-luvun alussa. Muurlantien ja Kistolantien risteykseen rakennettiin myös työväentalo. Heinäsuon ja Kiiliänpaltan kulmakunnat syntyivät 1920-luvulla kylän torppien itsenäistyessä. Sotien jälkeen kylään syntyi peräti 37 uutta siirtoväen pientilaa. Muurlantien varsi on kasvanut ja kehittynyt Muurlan kirkonkylän kasvun myötä ja Kistolanpalttaan on syntynyt jopa hieman pienteollisuutta.