Nousiainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Nousiainen
Nousis
Nousiainen.vaakuna.svg Nousiainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nousiainen.fi
Sijainti 60°35′55″N, 22°05′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 199,43 km²
289:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 198,81 km²
– sisävesi 0,62 km²
Väkiluku 4 835
186:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 24,32 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 21,2 %
– 15–64-v. 63,6 %
– yli 64-v. 15,2 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 6,5 % (2013) [5]
Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[6]
Keskusta
Kokoomus
PS
SDP
Vasemmistoliitto

11
8
4
2
2

Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.

Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.

Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiaisissa toimii evankelisluterilainen Nousiaisten seurakunta[7]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[8].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Nousiaisten väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 430
1985
  
3 649
1990
  
3 996
1995
  
4 104
2000
  
4 189
2005
  
4 518
2010
  
4 865
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä. [10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  6. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  7. Nousiaisten seurakunta Nousiaisten seurakunta. Viitattu 25.1.2012.
  8. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]