Koroinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koroinen
Korois
Kaupungin kartta, jossa Koroinen korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Koroinen korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Nummi-Halinen
Pinta-ala km² {{{pinta-ala-lähde}}}
Väkiluku ? ?  (?)
Väestötiheys ? as./km²
Työpaikkoja ? kpl ?  (?)
Osa-alueet ?

Koroinen (ruots. Korois) on nykyisen Turun itäiseen osaan kuuluva kaupunginosa, pieni niemi Aurajoen oikealla rannalla Aurajoen ja Vähäjoen haarassa noin kahden kilometrin päässä Turun keskustasta. Sen asukasluku on 20 (2007).

Koroistenniemi on toiminut varhaisessa vaiheessa kaupan ja kulttuurisuhteiden keskuksena, ja siellä on säilynyt useita muinaisjäännöksiä. Paikka on toiminut piispanistuimen ja piispankirkon paikkana vuodesta 1229 Turun tuomiokirkon valmistumiseen noin vuonna 1300. Itse niemellä on näkyvissä vain kirkon perustuksia sekä Aurajoen puolella piispantaloon kuuluneiden rakennusten nelikulmaisia perustuksia. Paikalla on myös valkoinen muistoristi ja nähtävyydestä kertova laatta. Museovirasto on määritellyt Koroistenniemen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun Koroisten kirkko

Koroistenniemestä muodostui jo varhain kauppapaikka, sillä Halistenkoski oli esteenä laivojen kulkemiselle sisämaahan päin. Kauppapaikasta tuli myös maallisen ja hengellisen vallan keskus, kun Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista sinne vuonna 1229. 1200-luvulla meri oli useita metrejä nykyistä korkeammalla, joten Koroistenniemi oli ehkä myös mereltä tavoitettava kauppapaikka. [1][2][3]

Aluksi paikalla lienee ollut puinen kirkko, joka rakennettiin jo piispanistuimen siirtämisen aikaan. Saman vuosisadan puolivälissä rakennettiin laajempi kirkko sekä piispan hallintorakennuksia. Kahta muuta rakennusta nimitetään piispan palatsiksi ja puolustustorniksi. Koroistenniemien ympärille oli rakennettu puinen puolustusaita. Aluetta oli helppo puolustaa etelästä, lännestä ja pohjoisesta, josta se oli veden ympäröimä. Sen itäpuolelle rakennettiin valli ja kaivettiin vallihauta, joka oli ylitettävä laskusiltaa pitkin. [1]

Koroinen menetti maankohoamisen vuoksi 1300-luvun kuluessa keskusasemansa. Piispanistuin oli siirretty nykyisen Turun tuomiokirkon kohdalle jo vuonna 1290. Uuden kirkon käyttöönoton jälkeen Koroisten piispankirkko toimi kuitenkin vielä Räntämäen piispankirkkona lähes koko 1300-luvun. Lopulta vitaaliveljet tuhosivat sen vuonna 1396.[1][2]

Myöhemmin Koroinen toimi piispojen palkkatilana ja 1600-luvun alusta lähtien lampuotitilana. Vuonna 1898 paikalla aloitettiin arkeologiset kaivaukset. Hjalmar Appelgrenin aloittamat työt saivat jatkajakseen maisteri Juhani Rinteen, jonka johdolla työskentely jatkui vuoteen 1902 saakka. Koroistenniemi rauhoitettiin vuonna 1905 muinaismuistoalueeksi. Maarian kunta, johon Koroinen kuului, liitettiin Turkuun vuonna 1944.[1][2] Kunta on saanut nimensä Koroisten piispankirkon nimikkopyhimyksestä Neitsyt Mariasta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rinne, Juhani: Turun tuomiokirkko keskiaikana I. Turun tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Turun tuomiokirkon isännistö, 1941.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Koroistenniemi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 4.10.2012.
  2. a b c Laaksonen, Hannu: Koroisten piispankirkko Viitattu 4.10.2012.
  3. Lions Club Turku/Koroinen 40 v. Juhlajulkaisu Lions Club Turku/Koroinen. Viitattu 4.10.2012.
  4. Rinne 1941, s.58.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koroinen.