Koroinen

Koroinen Korois
Kaupungin kartta, jossa Koroinen korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupunki	Turku
Suuralue	Nummi-Halinen
Pinta-ala	? km²
Väkiluku (?)	? ?
Väestötiheys	? as./km²
Työpaikkoja (?)	? kpl ?
Osa-alueet	?

Koroinen (ruots. Korois) on nykyisen Turun itäiseen osaan kuuluva kaupunginosa, pieni niemi Aurajoen oikealla rannalla Aurajoen ja Vähäjoen haarassa noin kahden kilometrin päässä Turun keskustasta. Sen asukasluku on 20 (2007).

Koroisten keskiaikainen historia

Paavi antoi vuonna vuonna 1229 luvan siirtää Suomen piispanistuin. Tämän otaksutaan tarkoittaneen siirtoa Nousiaisista Koroisille. 1200-luvulla meri oli noin viisi metriä nykyistä korkeammalla, joten Koroistenniemi oli ehkä myös mereltä tavoitettava kauppapaikka.^lähde? Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että paikalle on rakennettu kivikirkko ja kaksi kolmikerroksista kivirakennusta. Kahta muuta rakennusta nimitetään piispan palatsiksi ja puolustustorniksi. Kirkosta ja sen pohjoispuolelta on löydetty 300 hautaa. Kirkkoon on haudattu kolme 1200-luvulla elänyttä piispaa. Viimeisin heistä oli piispa Catillus.

Koroistenniemien ympärille oli rakennettu puinen puolustusaita. Aluetta oli helppo puolustaa etelästä, lännestä ja pohjoisesta, josta se oli veden ympäröimä. Sen itäpuolelle rakennettiin valli ja kaivettiin vallihauta, joka oli ylitettävä laskusiltaa pitkin.

Maan kohoamisen myötä suurempi kauppapaikka kasvoi nykyisen Turun tuomiokirkon kohdalle, ja vuonna 1290 myös piispanistuin siirrettiin sinne. Kirkko toimi vielä 1300-luvulla piispan toisena asuntona, kunnes vitaaliveljet tuhosivat sen 1396.

Suomen ensimmäiset laajat ja nykyaikaiset arkeologiset kaivaukset suoritettiin Koroistenniemellä vuosina 1898–1902. Koroistenniemellä on nykyään nähtävissä 1200-luvun piispankirkon kiviperustuksia ja valkoinen muistoristi.

Museovirasto on määritellyt Koroistenniemen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

• 

  Koroistenniemi

• 

  Koroisten risti

• 

Aiheesta muualla

• Varhainen Turku tutkimushanke
• Koroisten Turku
• Koroinen: vuodesta 1229

Turku

Suuralueet	Kaupunginosat suuralueittain
1. Keskusta	I kaupunginosa – II kaupunginosa – III kaupunginosa – IV Martti – V Itäranta – VI kaupunginosa – VII kaupunginosa – VIII Port Arthur – IX Länsiranta – Iso-Heikkilä – Korppolaismäki 1) – Kupittaa – Kurjenmäki – Mäntymäki – Nummi 2) – Pihlajaniemi 3) – Ruissalo – Turun satama – Vähäheikkilä 4)
2. Hirvensalo-Kakskerta	Friskala – Haarla – Illoinen – Jänessaari – Kaistarniemi – Kakskerta – Kukola – Lauttaranta – Maanpää – Moikoinen – Oriniemi – Papinsaari – Pikisaari – Satava – Särkilahti – Toijainen
3. Skanssi-Uittamo	Harittu – Ilpoinen – Ispoinen – Katariina – Koivula – Korppolaismäki 1)– Luolavuori – Peltola – Pihlajaniemi 3) – Puistomäki – Skanssi – Uittamo – Vasaramäki – Vähäheikkilä 4)
4. Varissuo-Lauste	Huhkola – Lauste – Vaala – Varissuo
5. Nummi-Halinen	Itäharju – Kohmo – Koroinen – Kurala – Halinen – Nummi 2) – Oriketo – Pääskyvuori – Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula	Kaerla 5) – Kastu – Kärsämäki – Raunistula 6) – Runosmäki 7)
7. Länsikeskus	Kaerla 5) – Kähäri – Mälikkälä – Pitkämäki – Runosmäki 7) – Ruohonpää – Teräsrautela – Vätti
8. Pansio-Jyrkkälä	Artukainen – Pahaniemi – Pansio – Perno
9. Maaria-Paattinen	Jäkärlä – Metsämäki – Moisio – Paattinen – Saramäki – Lentokenttä – Urusvuori – Yli-Maaria
Huomautukset	1): Korppolaismäki kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon. 2): Nummi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Nummi-Haliseen. 3): Pihlajaniemi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon. 4): Vähäheikkilä kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon. 5): Kaerla kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen. 6): Raunistula kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen. 7): Runosmäki kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.